Kävi myös ilmi, että lapsi kaipaisi enemmän aikuisten osallistumista leikkeihin. Aikuinen vetoaa usein kiireeseen ja arkiaskareisiin.

Varhaiskasvatuksen tulevina sosionomeina on hieno huomata, että leikin merkitystä nykyään korostetaan ja se on tärkeä osa varhaiskasvatusta.

Ryhmä: Susanna & Henriikka

Keskeisenä näkökulmana nousi esiin, kuinka tärkeää on tunnistaa myös ne lapset, jotka eivät hae huomiota tai jäävät helposti sivuun leikissä. Osallisuus ei aina tarkoita äänessä olemista, vaan se rakentuu usein aikuisen herkkyydestä huomata, kutsua mukaan ja muokata ympäristöä niin, että jokaisella lapsella on mahdollisuus tulla osaksi yhteistä tekemistä.

Yhteiseksi oivallukseksemme jäi ajatus siitä, että osallistava oppimisympäristö vaatii aikuiselta rohkeutta pysähtyä, kuunnella ja tarvittaessa muuttaa omaa toimintaansa. Kun aikuinen toimii näin tietoisesti, lapsen osallisuus ei jää sattuman varaan, vaan siitä tulee osa arjen pedagogiikkaa.

Ryhmä: Renata & Paula

Ryhmä : Emilia ja Minna

Anu-Marju Perttu & Anna-Maria Torikka

Taru Koskivirta-Weckstén & Katja Helenius

Ryhmä: Eevaleena Katajamäki & Seija Kulmala

Haastattelimme varhaiskasvatukseen osallistuvia lapsia eri ikäryhmistä ja totesimme leikin olevan suuressa merkityksessä lasten arjessa niin päiväkodissa kuin kotona. Lapset kokivat kotona olevan tärkeää sisarusten, vanhempien sekä esim. Kummien ja isovanhempien osallistumisen yhteisiin leikkeihin, kun taas varhaiskasvatuksessa lapset haluaisivat, että varhaiskasvatuksen aikuiset ehtisivät osallistumaan enemmän. 

Erityisesti varhaiskasvatusta ajatellen leikin merkitys on erityinen, kun opetellaan esimerkiksi kaveritaitoja, jakamista ja muita sosiaalisia taitoja. 

Leikille tulisikin arjessa varata reilusti aikaa ja tiloja pitkäkestoiselle leikille ja jossa toteutuu vahvasti lapsen osallisuus. 

Pirjo Pimiä & Miina-Mari Mäntylä

Haastattelemamme yksikkö on panostanut kuluvan kauden aikana oppimisympäristöihin ja oppimisympäristöt on rakennettu lasten tasolle ja vastaamaan heidän tarpeitaan. Tämä onkin tärkein asia muistaa, kun oppimisympäristöjä muokataan ja rakennetaan. Olemme varhaiskasvatuksessa lapsia varten ja heidän tarpeet tulee huomioida niin, että jokainen lapsi tulee kuulluksi, nähdyksi ja kohdatuksi omana itsenään. Tämä on tärkeää muistaa leikissä. Aikuisten tulee olla mukana leikissä ja läsnä lapsille myös ulkona. Ulkoilu on pedagogista toimintaa, eikä siellä kuuluu olla piirissä keskustelemassa selkä lapsiin päin.

Essi Rantanen ja Saija Hakanen

Anniina Sam ja Heidi Aspola

Pohdimme aihetta lapsen tuen tarpeen näkökulmasta. Jokainen lapsi on saman arvoinen huolimatta siitä, tarvitseeko hän miten paljon tukea osallistuakseen mihin tahansa toimintaan.

Erilaisin tuen keinoin autamme lasta osallistumaan ja vaikuttamaan oman ympäristönsä suunnitteluun, toteuttamiseen ja siellä toimimiseen.

On meidän (kunnia)tehtävämme kasvattajina olla sensitiivisiä ja luoda jokaiselle lapselle kokemus, että hän on tärkeä ja ihmeellinen omana itsenään.

Ryhmä: Marjo ja Pia

Ryhmä: Maretta ja Liisa

Ryhmä: Outi Lindgren ja Suvi Vento.

Ryhmä: Nadja ja Niina

Ryhmä: Suvi ja Linda

Ryhmä: Jenna & Anne

Katja Kulonpää ja Heli Kannosto

Jonna Asp ja Marjut Kauttio

Meidän kasvattajien tulisi huomioida tämä ja antaa aikaa ja mahdollisuuksia pedagogisen toiminnan suunnitteluun leikille ja leikin jatkumolle.

Meidän on myös huolehdittava, että leikkiympäristö on innostava leikkiin, sekä olisi monipuolisesti muunneltavissa.

Aikuisen rooli leikissä on vaihtuva, tilanteen mukaan. Välillä riittää, että olet lähellä saatavilla, mutta toisinaan ohjaamassa leikin kulkua.

Ryhmä: Sonja ja Päivi

Lapsen haastattelusta kävi ilmi, että päiväkotipäiviä pidettiin pääsäntöisesti mukavina. Liikunta ja retket korostuivat keskusteluissa mieluisina tekemisinä, leikkiä unohtamatta. Aikuisen roolia kuvattiin vahtivaksi ja ohjaavaksi. Toivottiin aikuisen aktiivisempaa osallistumista leikkeihin ja peleihin. Tämä tulevina sosionomeina, pisti tietenkin miettimään omaa toimintaa ja sen kehittämistä varhaiskasvatuksessa.

Ryhmä: Piia & Anita

Roosa ja Jemina

Mirva ja Taru

Ryhmä: Essi Mäki ja Katja Jansson

Hanna

Ryhmä: Sanna & Noora

Meillä herää ajatus, että lapsen arjessa varhaiskasvatuksessa kaikkein merkityksellisintä ei ole se, mitä päivän aikana tehdään, vaan se, miltä lapsesta tuntuu olla osa yhteisöä. Jos lapsi kokee, että hänen mielipiteensä huomioidaan ja hän saa tehdä pieniäkin valintoja itse, rakentuu samalla kokemus arvokkuudesta ja toimijuudesta. Osallisuus ja itsemäärääminen eivät ole arjen ”lisä”, vaan perusta, jonka varaan lapsen turvallisuus, itsetunto ja luottamus aikuisiin rakentuu.

Ryhmä Hannamari & Irina