Erittäin kuuluisa sankari ja herra, herra Åke Tott, Kaarleporin kreivi, Siuntion vapaaherra, Ekholmsundin, Lihulan läänin, Liuksialan ja Kirkoniemen herra, kultaisella miekalla palkittu ritari, Ruotsin valtakunnan valtaneuvos ja sotamarsalkka, syntyi Kirkniemen kartanossa Uudellamaalla kesäkuun 4. päivänä uuden liiton vuonna 1598. Hän jätti kuolevaisen ruumiinsa heinäkuun 15. päivänä 1640 yli 42 vuoden ikäisenä kotonaan Eurajoen pitäjän Lavialan kartanossa. Tott suoritti niin hovimiehenä kuin sotilaanakin loistavia urotöitä kotimaassa ja ulkomailla ja uhrasi suuren osan elämästään Kustaa Suurelle, kuninkaista parhaimmalle. Hänen aikaansaannoksiaan hämmästelevät naapurit ja Ruotsi asevoimien kanssa tekemisiin joutuneet, mutta yhtä hyvin niistä puhutaan Italiassa, Espanjassa ja Ranskassakin. Åke Tott toimi jo pienestä pitäen monen vuoden ajan sotilaana ottamalla osaa valtamarski, kreivi Jacob De la Gardien kuuluisaan Moskovan retkeen. Sieltä hän jatkoi Preussiin, missä hän osallistui kuninkaan johtamaan sotaan Puolaa vastaan. Palveltuaan välillä erilaisissa sotatehtävissä ulkomailla hän kunnostautui sittemmin myös Ruotsin ja Saksan välisissä uskonsodissa niin, että mahtava kuningas suvaitsi nimittää hänet armeijan ensimmäisen sotamarsalkan virkaan.  Lisäksi Tott sai täydet valtuudet kuninkaalta perustaa valiosotureista koostuvan erikoisyksikön ja toimia saamien valtuuksiensa nojalla Ala-Saksissa. Tott miehitti Pommerin herttuakunnissa Greiftswaldissa, Wismarissa ja Rostockissa samoin kuin Bremenin Stadessa ja Buxtehudessa erittäin vahvoin linnoituksin varustetut tukikohdat ja nujersi perin pohjin noilla alueilla liikkuneen keisarillisen joukon. Samoihin aikoihin kuningas, sotilasansioiden ylin palkitsija, kun oli, myönsi Tottille loistavan kunniaosoituksen lyömällä hänet ritariksi ja antamalla hänelle kultaisen miekan. Tämän jälkeen hän sai voittoisan Ruotsin valtakunnan valtaneuvoksen arvonimen ja vielä postuumisti hänelle lisättiin vielä kreivin arvo. 

Åke Tott polveutui isänsä puolelta useita vuosisatoja vanhasta ja erittäin ylhäisestä ruotsalais-tanskalaisesta suvusta, jolla oli läheiset verisiteet myös kuninkaisiin. Samoin äidin puolelta hän oli kuuluisaa sukua, sillä äiti oli Ruotsin kuninkaan Eerik XIV:n laillinen tytär. Tott oli kahdesti naimissa: ensimmäisen avioliittonsa hän solmi erittäin jalosukuisen rouva Sigfrid Bielken kanssa ja sai tämän kanssa yhden pojan, Klaus Tottin, joka on kuuluisa yhtä hyvin siviilitoimistaan kuin sotilaallisistakin ansioistaan; toisiin naimisiin hän meni erittäin jalosukuisen rouvan, Visingsborgin jne. kreivittären, rouva Christina Brahen kanssa. Tämä eli vielä puolisonsa kuoleman jälkeen ja omisti tämän muistomerkin hänen autuaalle sielulleen.