• Opastettu vierailu lähikirjastoon (ÄI1)

• Kirjavinkkaus (ÄI4)

• Mediapaja kirjastossa (ÄI5)

• Kirjaston sanataideohjaajan vetämä sanataidetyöpaja (ÄI6)

• Lukupiiri (ÄI3, ÄI8 tai ÄI7 tai valinn. opinnot)

Heidi Mankinen

Kirjasto on tullut pitämään kirjavinkkauksia sekä kaseille (genret: kauhu, jännitys, seikkailu) että yseille (elämäkerrat). Kirjastovirkailija on tullut vinkkaamaan luokkaan kirjoja, joita etukäteen on tilattu muista kirjastoista tänne.

Kirjastoon on tehty oppilaita varten valmiiksi vinkkauspöydät, joille henkilökunta on koonnut paitsi vinkkaamiaan kirjoja, myös muita samaan genreen/aihealueeseen kuuluvia kirjoja näytille. Nopeuttaa ja helpottaa oppilaan valintaa, kun tarjonta on houkuttelevasti esillä. Lisäksi mahdollisuuksien mukaan vinkattavista kirjoista on hankittu paikalle myös selkoversioita niitä varten, jotka näitä tarvitsevat.

Reetta Titoff

1.) Luokkasarjojen hankkiminen lukiolaisille. Idea on hyvä ja kannatettava, mutta ryhmäkoot ovat isoja ja kirjaston budjetti pieni. Harkitsemme, onko hankinta hintansa väärti, koska aina menee 5-6 rinnakkaisryhmää, joten kaikki eivät kuitenkaan saa luettavakseen samaa.

2.) Äikän OPS on niin täynnä, ettemme raaski antaa kokonaista tuntia kirjaston kirjavinkkaukselle, vaikka se arvokasta olisikin. Ratkaisuksi ehdotimme, että kirjaston edustaja tekisi noin 10 minuutin mittaisia vinkkausvideoita opintojaksoihin sopivien teemojen kirjoista. Kirjaston edustajalta saattaisi liietä työaikaa työhön kesällä, joten yhteistyömuoto saattaa toteutua ensi lukuvuonna.

3.) Opintojaksojen teemoihin sopivien kirjojen esille laittaminen erillisiin hyllyihin tai ständeihin kirjastoon samalla tavoin kuin koulumme omassa kirjastossa on (esim. ”Kirjoja kulttuureista ja niiden kohtaamisista - luettavaa ”äi2-3-opintojaksoon”). Kirjastossa ei ole tilaa erillisille esittelyhyllyille, ja vähän epäselväksi jäi myös, olisiko kirjastolla henkilöresurssia vaihtaa kirjoja hyllyihin, vaikka tilaa olisikin.

Kirjasto on pienen kävelymatkan päässä ja käymme säännöllisesti lainaamassa kirjoja, esim. 7. luokalla nuortenkirjoja, 8.luokalla genrekirjoja ja 9.luokalla kotimaisia romaaneja.

Saan kirjaston johtajan kautta pyydettyä tiettyä kirjaa koko luokalle ja lainaan ne sitten yhteisökortilla koululle. Myös kirjavinkkauksia saa pyydettäessä.

Nyt kirjastoon on palkattu uusi miesvirkailija, joka on etenkin pojille hyvä esimerkki lukijana. Hän osaa ottaa nuoret hyvin huomioon, mikä on erittäin hyvä asia. Myös muu henkilökunta on mukavaa ja ystävällistä.

Turun Lyseon koulu, Runosmäen yksikkö

Koulumme läheisyydessä, noin 5 minuutin kävelymatkan päässä, sijaitsee alueen uusi lähikirjasto. Runosmäen kirjaston väki on tänä syksynä kutsunut kaikki koulumme 7. ja 8. luokat Kirjastomessuille tutustumaan kirjastoon. Olen jo käynyt näiden luokkien kanssa messuilla, ja käynnit ovat olleet onnistuneita. Kirjaston henkilökunta on suunnitellut erilaisia tehtäväpisteitä kirjastoon: mm. black out poetry-, genre- ja sarjakuvapisteet, ” kirjoita lyhyt tarina post it -lapulle” -piste, tietovisa näytillä olevista tietokirjoista jne. Samalla oppilaiden on ollut mahdollista hankkia kirjastokortit, jos heillä ei ole niitä entuudestaan tai jos kirjastokortti on kadonnut. Samalla käynnillä olen myös kehottanut oppilaita lainaamaan itseään kiinnostavan kirjan, jonka ajattelivat pystyvänsä lukemaan loppuun asti. Kirjaston väki oli myös hankkinut erilliseen hyllyyn suosittelemiaan kirjoja.

Kahdeksannen luokan oppilaat saivat ihan äidinkielen koulutehtäväksikin lainata tuolla käynnillä kirjastosta itseään kiinnostavan kirjan, jonka siis ajattelisivat pystyvänsä lukemaan loppuun asti. Osa oppilaista haki kirjoja lastenosastolta, mutta se sallittiin, kunhan vain lukisivat kokonaisen teoksen! Tästä käynnistä neljän viikon päästä oppilas saa osoittaa lukeneensa kirjan vastaamalla monisteen kysymyksiin, jotka aion suunnitella helpoiksi ja sellaisiksi, että sopivat kirjaan kuin kirjaan. Tämä tehdään kaksoistunnin alussa, ja jälkimmäisellä tunnilla kävelemme kirjastoon palauttamaan kirjat ja mahdollisesti lainaamaan uudet.

Jatkoakin suunnittelimme kirjaston väen kanssa. Kirjastokäynneistä aiotaan tehdä säännöllisiä, ja kun esimerkiksi käsittelen kahdeksannella luokalla genrejä, on kirjaston henkilökunta luvannut koota hyvän kokoelman kirjoja oppilaiden lainattavaksi, kunhan vain sovimme riittävän ajoissa, milloin tulisimme lainaamaan kirjoja.

Mainittakoon lopuksi vielä, että Elämyspolkuun kuuluva Kirjavinkkaus (7.-luokkalaisille) Turun kaupungin pääkirjastossa on osoittautunut oikein innostavaksi tilaisuudeksi. Kirjavinkkausten yhteydessä on ollut mahdollista lainata juuri esittelyssä olleita kirjoja, mutta myös muita kiinnostavia kirjoja. Nämä vinkkaukset ovat osoittautuneet todella innostaviksi, koska kirjavinkkaaja on suunnitellut esitykset elämyksellisiksi.

Tiedonhaun pakopeli on kirjaston väen suunnittelema noin tunnin kestävä ryhmätyö/pakopeli kirjastossa. Pelissä oppilaat jaetaan ryhmiin, jotka kilpailevat keskenään siitä, kuka ratkaisee pelin ensimmäisenä. Pelissä tehdään tehtäviä ja ratkotaan ongelmia (tiedonhakua, aakkostusta, koodeja) ja näin samalla kirjaston aineistot, tilat ja luokitusjärjestelmät tulevat mukavalla tavalla esitellyiksi. Tiedonhaun peli sopii hienosti 7. luokan äidinkielen opetussuunnitelmaan ja on kiinnostava tapa tutustua kirjastoon.

Juuassa kirjasto sijaitsee aivan koulukeskuksen naapurissa ja yhteistyö koulun ja kirjaston välillä on joustavaa ja mutkatonta. 

Tutustuin tätä tehtävää varten Vaara-kirjastojen (= kaikki Pohjois-Karjalan kirjastot) Kirjastopolkuun. Kirjastopolulla on joka toiselle kouluvuodelle (1., 3., 5., 7. ja 9. kouluvuosi) järjestettyä ohjelmaa kirjaston puolesta, esimerkiksi kirjavinkkausta, kirjastomysteeri jne. Esikouluikäisille lähetetään kotiin kirje, jossa kerrotaan lukemisen tärkeydestä ja kannustetaan hankkimaan lapselle oma kirjastokortti jo ennen koulun alkua. 

Erityisen toimivaksi on havaittu seiskoille yhteinen, ohjattu kirjastokäynti heti yläkoulun alussa. Käynnillä kerrataan lyhyesti kirjaston toimintaa ja varmistetaan, että kaikilla todella on kirjastokortti. Tällä ensimmäisellä käyntikerralla on mahdollista saada kadonneen tai rikkoutuneen kortin tilalle uusi kortti ilmaiseksi.  

On hienoa, miten kirjastossa mietitään jo erilaisia tapahtumia (esim. Bookface-kuvien ottaminen, mediataitoviikko) suunnitellessa, että sinne voisi tulla peruskoululaisten lisäksi myös toisen asteen opiskelijoita. Sekä ammattiopistosta että lukiolta on kirjastoon viiden minuutin kävelymatka, joten kirjasto on helposti saavutettavissa. Kirjaston lehtisalia hyödynnetään, samoin Musapysäkkiä ja lautapelien pelaamiseen tarkoitettua Olkkari-tilaa. Useimmilla nuorilla ei ole kirjastokorttia ja siihen voitaisiinkin kannustaa jatkossa.

Lisäksi Kallion kirjasto ottaa vastaan SDO:n opiskelijaryhmiä ja räätälöi loistavia alakohtaisia kirjavinkkauksia. Välillä kirjaston väki tuo lainattavaa koulun aulaan opiskelijakahvien yhteyteen.

SELITYSOSUUS: Luulin kuukauden riittävän, jotta saisin yhteyden kirjastovastaavaan "viimeisimmän kirjastoyhteistyölinkin" kautta syyslomasta ym opepuuhasta huolimatta.

En saanut eikä riittänyt, koska en ollut näemmä riittävän monipuolinen etsijä ja tehokas opettaja.

Jos itse menen kirjastoon apua kysymään, olen toki aina saanut ystävällistä palvelua. Mm. ESSEEKOKOELMIEN koontia.

Vastaan nyt open näkökulmasta (silmäiltyäni monien muiden hienoja ajatuksia).

------------

ONGELMIA SUJUVAN LEPPOISASSA YHT.TYÖSSÄ :

• Yhteyshenkilön varmuus: löytääkö aina periodista riippumatta asiantuntijan, jolle ohjaus&vinkkaus mahtuu työpäivään?

• Kiire moduulien opetettavissa pääsisällöissä. Enempää kuin 1 x75 min tunnin ei oikeastaan voi uhrata kirjastokeikkaan.

• Lukio-opiskelijat osaavat halutessaan toki PK:n jälkeen lainata kirjoja itsenäisesti. Osa ei (halua).

• Pitäisikö lukiolaisten INFORMATIIKKA-teema suuntautua jo amk/yliopistojen kirjastoihin?

• Moni opiskelija tahtoo käyttää sähköisiä kirjasovelluksia, eli ei motivoidu liikkumaan kirjojen ääreen - onko siis tarpeen? (Opettaja toki rakastaa kirjoja kaikissa muodoissa.)

• Jos vien koko ryhmän, kaikille ei varttia enemmän ajatus pysy KIRJA-AIHEESSA, olipa tehtävä helppo tai vaikea.

• Koronan jälk. kirjastovierailunollaus ja uusien OPSien sisäänajo sattui aika päällekkäin. Yhteistyön luonnollinen kuolema?

• Lähi/pääkirjaston korjauksen (>3v ?) pitkittyminen, eli nykyiset väliaikaistilat ovat olleet opettajallekin oudommat ja pienet. 20-30 opiskelijan ryhmiä ei mahdu toimimaan?

• Aikanaan ohjaustuokio kirjaston käyttöön oli kovin luentopainotteinen, ja työllisti opettajaakin, jos työprosessia piti "tarkistaa".

• Olisiko ohjauspaikkana sähköisiin hakuihin parempi luokka? Sitten ei kyllä näe "pelipaikkoja", jos kirjastoa on tietoisesti vältellyt.

• Jos lukion vierailu olisi kovin pelillinen tai kevyt, katoaisiko osalle yhä kauemmas aikaa vaativa TYÖOSUUS, eli se kirja pitää joka tapauksessa lukea (kuunnella, tehdä muistiinpanoja), jos moduuliin kirjallisuus kuuluu.

• Lukiopalkkien sopivuus tietylle ryhmälle ja aukioloille. Opettajan pitäisi ennakoida, vaikka ei välttämättä tiedä opetusryhmiään.

• Emme ole LOPS2021:n jälk.sopineet kollegojen kanssa tiettyä moduulia, jossa kaikki ryhmät kävisivät kirjastossa tai jossa saisi kirjastoalan asiantuntijan opastusta.

• Itse en ole koskaan pyytänyt LUKIOn tunneille kirjastosta vinkkaajaa, opiskelijat toki vinkkaavat aika ajoin omista kirjoistaan - tai välittävät analyyttisempää tietoa.

Ongelmia aiheuttavat yleensä aikataulujen sovittelu. Esimerkiksi itselleni tuli todella viime tingassa muutos lukujärjestykseen eikä kirjastohenkilökunnankaan työvuorot aina taivu meidän lukkareihin.