DG EAC on vastuussa EU-tason koulutukseen, nuorisoon, kulttuuriin ja urheiluun liittyvien politiikkojen ja rahoitusohjelmien koordinoinnista. Tämä sisältää politiikkojen ja aloitteiden kehittämisen koulutuksen ja koulutuksen laadun ja merkityksellisyyden parantamiseksi, opiskelijaliikkuvuuden ja vaihtojen edistämiseksi, tarvittavien taitojen ja osaamisen kehittämisen tukemiseksi 21. vuosisadalle sekä yhteistyön parantamisen EU-maiden välillä koulutuksen, koulutuksen, kulttuurin ja urheilun aloilla.

DG EAC on myös vastuussa Erasmus+ -ohjelman toteuttamisesta, joka tarjoaa rahoitusta koulutuksen, koulutuksen, nuorisotyön ja urheilutoiminnan yksilöille ja organisaatioille ympäri Eurooppaa. Lisäksi se tukee Euroopan unionin ponnisteluja kulttuuriperinnön, kulttuurisen monimuotoisuuden ja kulttuurien välisen vuoropuhelun edistämisessä ja pyrkii varmistamaan, että urheilu edistää positiivista roolia yhteiskunnassa edistämällä terveellisiä elämäntapoja, sosiaalista osallisuutta ja sukupuolten välistä tasa-arvoa."

The Director-General (DG) of the European Union's Directorate-General for Education, Youth, Sport and Culture (EAC) johtaa ja hallinnoi osaston toimintaa. Nykyinen DG EAC: n johtaja on Themis Christophidou, joka on ollut tehtävässä maaliskuusta 2018 lähtien. Hän raportoi suoraan Euroopan komission koulutuksesta, kulttuurista, nuorisosta ja urheilusta vastaavalle komissaarille, joka on Euroopan komission jäsen ja vastaa EU: n politiikkojen ja aloitteiden yleisestä suunnasta ja hallinnoinnista näillä aloilla. Nykyinen Euroopan komissaari koulutuksesta, kulttuurista, nuorisosta ja urheilusta on Mariya Gabriel, joka aloitti tehtävässä joulukuussa 2019.

Lähteet: European commission (2023) https://commission.europa.eu/about-european-commission/departments-and-executive-agencies/education-youth-sport-and-culture_en

Euroopan urheiluviikko järjestetään eri puolilla Eurooppaa syyskuussa, ja teemaviikko avataan virallisesti EU:n puheenjohtajamaa Espanjassa 23.9.2023. "Tavoite on innostaa eurooppalaisia olemaan #BeActive säännöllisesti ja liikkumaan omassa arjessaan enemmän." Kuvassa näkyvät Suomen urheiluviikon #Beactive -lähettiläät (OPH 2023).

Urheiluviikolla halutaan kannustaa suomalaisia takaisin liikunnan pariin, ja saamaan liikunta osaksi jokapäiväistä elämää. Urheiluviikko tarjoaakin erilaisia liikunnallisia haasteita, kampanjoita ja tapahtumia sekä livenä että virtuaalisesti ympäri Suomen.

Euroopan urheiluviikon taustalla ovat etenkin ihmisten liikuntamäärän laskun haasteet jäsenmaissa – urheilun nähdään edistävän merkittävästi EU:n kansalaisten hyvinvointia. Urheiluviikon avulla halutaan myös korostaa eurooppalaisten suvaitsevaisuutta sekä vahvistaa solidaarisuutta ja sosiaalista osallisuutta yhteiskunnassa.

Euroopan urheiluviikon tavoitteena on saada ihmiset liikkumaan säännöllisesti sekä lisäämään arkiliikuntaa. Haasteena tapahtuman tavoitteelle on se, saadaanko kansalaiset jatkamaan liikuntakokeiluja ja lisäämään arkiliikuntaa myös urheiluviikon jälkeen. Tapahtuma kestää viikon, ja liikuntatapahtumat tuodaan ihmisten lähelle: mitä tapahtuu, kun innostajat eivät ole enää katukuvassa? Löytävätkö vähän liikkuvat ihmiset edelleen liikuntapaikoille sekä kokeilemaan uusia liikuntaharrastuksia? Lisäksi itseäni mietityttää se, miten syrjäytyneet ihmiset saadaan kodeista liikunnan pariin eli osallistuvatko urheiluviikon tapahtumiin pääosin jo liikunnallisesti ja sosiaalisesti aktiiviset ihmiset.

Lähteet:
OPH (2023). #BeActive - Euroopan urheiluviikko. Opetushallitus
<https://www.oph.fi/fi/ohjelmat/beactive-euroopan-urheiluviikko> 30.4.2023 

Eurpean Commission (2023). About the European Week of Sport
<https://sport.ec.europa.eu/european-week-of-sport/about-european-week-of-sport> 30.4.2023

Koulutusjärjestelmän kehittämiseksi on lähdetty toteuttamaan eurooppalaista koulutusaluetta eli European Education Area, jonka tarkoituksena on vähentää rakenteellisia esteitä oppimiselle ja sen myötä työllistymiselle ja yhteiskunnalliselle osallisuudelle sekä mahdollistaa rajat ylittävää ja laadukasta koulutusta kaikkien saataville. Eurooppalaisella koulutusalueella pyritään vahvistamaan laatua, osallisuutta, sukupuolten tasa-arvoa, vihreää ja digitaalista siirtymää, opettajia ja kouluttajia, korkeakoulutusta sekä geopoliitista ulottuvuutta.

Europpalaisen koulutusalueen toteuttamista on viety eteenpäin toimeenpanemalla strategisia aloitteita liittyen esimerkiksi oppimisympäristöjen ja -välineiden digitaaliseen kehittämiseen, korkeakoulutuksen yhteistyön vahvistamiseen sekä elinikäisen oppimisen tukemiseen. Näiden lisäksi on erilaisilla toimilla vahvistettu muiden muassa naispuolisten osaamista ja osallisuutta matematiikan, tietotekniikan ja teknologian aloilla sekä tuettu laadukasta ammatillista koulutusta. Myös EU:n tason tavoitteiden näkökulmasta koulutuksessa on menty positiivisempaan suuntaan, sillä varhaiskasvatukseen osallistuminen ja korkeakoulututkintojen suorittaminen on lisääntynyt sekä koulunkäynnin keskeyttäminen on vähentynyt. Vaikka toimia on tehty koulutusjärjestelmän kehittämiseksi, on koulutuksessa edelleen havaittavissa ongelmakohtia EU:n tavoitteiden näkökulmasta. Koulupudokkuus, perustaitojen heikko osaaminen ja sukupuolien epätasa-arvo koulutuksessa ovat tällaisia ongelmia. Tältä osin pääosastolla on vielä tehtävää koulutuksen tilan parantamiseksi EU:n alueella.

Lähteet:
European Commission & Directorate-General for Education, Youth, Sport and Culture. 2022. Progress towards the achievement of the European Education Area: communication from the Commission to the European Parliament, the Council, the European Economic and Social Committee and the Committee of the Regions, Publications Office of the European Union. Saatavilla: https://data.europa.eu/doi/10.2766/059480
Directorate-General for Education, Youth, Sport and Culture. 2020. Strategic Plan 2020-2024. Saatavilla:
https://commission.europa.eu/system/files/2020-10/eac_sp_2020_2024_en.pdf 
Directorate-General for Education, Youth, Sport and Culture. 2021. Annual Activity Report 2021. Saatavilla:
https://commission.europa.eu/system/files/2022-05/annual-activity-report-2021-education-youth-sport-and-culture_en.pdf 

Vuosittain tehdään hallinta raportit, joissa käsitellään kyseisen vuoden tavoitteita. Pääosasto siis asettaa esimerkiksi pitkän aikavälin tavoitteita, jotka kulkevat käsikädessä Euroopan Unionin muiden tavoitteiden kanssa. Myös lyhyemmän aikavälin tavoitteita tehdään esimerkiksi oman organisaation sisäisissä uudistuksissa. Tavoitteita lähdetään toteuttamaan pääosa-alueiden sisällä ja vuoden tuloksista tehdään aina toimintaraportti. Toimintaraportissa kerrataan vuoden tavoitteiden tapahtumat sekä se, että päästiinkö tavoitteisiin.


 DG EAC:llä on ollut vuonna 2021 heidän toimittaman vuotuisen toimintaraportin mukaan 6 eri päätavoitetta. Päätavoitteet olivat: A European green deal, Europe fit for digital age, an economy that works for people, A stronger Europe in the world, Promoting our European way of life ja A new push for European democracy. DG EAC:llä on digitaalisen opetuksen toiminta hanke (2021–2027), joka liittyy Europe fit for digital age päätavoitteeseen. Hankeen yhtenä tarkoituksena on ollut Covid 19 epidemian mukana tullut etäopetuksen kouluttaminen, sekä digitalisaation levittäminen EU valtioille. Tuloksia mitataan eri indeksien kautta ja niiden avulla verrataan tuloksia aikaisempiin vuosiin. Näin voidaan havainnoida muutosta, ennakoida tulevaa ja asettaa tavoitteita tulevaisuuteen. Esimerkiksi DESI indeksillä mitataan Euroopan digitaalista toimivuutta ja EU valtioiden digitaalista kilpailukykyä. Vuonna 2019 DESI indeksi on osoittanut 43.1 yksikköä ja uusin tulos vuodelta 2021 on 57.7 yksikköä, joten voimme todeta Euroopan digitalisaation etenevän, ja DG EAC:n työn tuottaneen positiivista tulosta. 


Pääosastolla on vuosittain nämä edellä mainitut päätavoitteet, joiden sisällä on monia pienempiä tavoitteita, jokaista näitä voi seurata toimintaraportissa. Suurimat haasteet pääosastolla näiden kaikkien kuuden päätavoitteen kanssa. Osa tavoitteista etenee positiivisesti eteenpäin kuten digitalisaatio Euroopassa. Toisaalta Covid 19 ja Ukrainan sota vaikuttavat negatiivisesti monella tavalla esimerkiksi taloudellisiin ja demokraattisiin tavoiteisiin, jota DG EAC:llä on.

Pääosaston komissaari on Marya Gabriel. Komissionäärin alapuolella toimii pääjohtajan virassa Themis Christophidou. Varajohtajana toimii Vivianne Hoffman. Heidän alapuolelleen on nimitetty viidelle eri osa-alueelle päähenkilöt. Viisi eri pääosa-aluetta ovat: strateginen suunnitelu ja arviointi (Stefaan Hermans), Nuoriso, opetus ja Erasmus + (Sophia Eriksson Waterschoot), toimintakyvyn hallinta, johtaminen ja resurssit (Arturo Caballero Bassedas), innovaatiot, Digitaalinen opetus ja kansainvälinen yhteistyö (Antoaneta Angelova-Kratseva), sekä Kulttuuri, luovuus ja urheilu (Georg Haeusler). Pääosa-alueiden johtajista Hermans, Waterschoot ja Bassedas toimivat pääjohtajan alaisuudessa. Angelova-Kratseva ja Georg Haeusler toimivat varajohtajan alaisuudessa.  Jokaisella pääosa-alueella on töissä monia ihmisiä eri työtehtävissä kyseiseen osa-alueeseen liittyen. Johtajilla on myös omia assistentteja ja neuvonantajia.

DG:itä eli pääosastoja voidaan verrata jäsenvaltioiden ministeriöihin eli ne vastaavat oman osa-alueensa toiminnasta. Komissaarit toimivat päätöksentekijöinä. Pääosaston komissaarin tehtävänä on edustaa omaa osastoaan ja olla vastuussa siellä tehtävistä toimista. Näihin toimiin lukeutuu EU:n politiikan, lainsäädännön ja rahoitusohjelmien hallinto, toteutus ja suunnittelu. Pääosastossa työskentelee myös monia virkamiehiä, jotka vastaavat pääosaston päivittäisestä työstä. Tätä työtä johtaa pääosaston johtaja, jonka tehtävänä on raportoida komissaarille DG:n toiminnasta.

Lähteet:

European Commission (2023). Education, Youth, Sport and culture.
<https://commission.europa.eu/about-european-commission/departments-and-executive-agencies/education-youth-sport-and-culture_en> 29.4.2023.

European Commission (2023). How the Commission is organised.
<https://commission.europa.eu/about-european-commission/organisational-structure/how-commission-organised_en> 29.4.2023.

European Union (2023). European Commission. <https://european-union.europa.eu/institutions-law-budget/institutions-and-bodies/search-all-eu-institutions-and-bodies/european-commission_fi> 29.4.2023.

Kaupungeille hanke tuo paljon positiivisia vaikutuksia. Kulttuuripääkaupunkina toimiminen yhdistää kaupungin hallintoa, sidosryhmiä, kulttuurin kenttää sekä julkisia ja yksityisiä rahoittajia. Monille kaupungeille kulttuuripääkaupunkina toimiminen on tuonut pysyviä positiivisia vaikutuksia kulttuuriin, matkailuun ja kaupunkikuvaan liittyen. Tapahtuma antaa myös kaupunkilaisille ja kaupungin kulttuuritoimijoille mahdollisuuden osallistua ohjelman rakentamiseen ja toteuttamiseen.

Euroopan kulttuuripääkaupunkina on tähän mennessä toiminut yli 60 kaupunkia eri puolilla Eurooppaa. Vuonna 2023, Euroopassa on kolme kulttuuripääkaupunkia: Elefsina Kreikassa, Veszprem Unkarissa ja Timisoara Romaniassa. Suomen seuraava kulttuuripääkaupunki tulee olemaan Oulu vuonna 2026. Kaupungit saavat itse päättää ovatko ehdolla toimimaan kulttuuripääkaupunkina. Mikäli kaupunki on halukas toimimaan kulttuuripääkaupunkina, sen pitää tehdä hakemus asiaan liittyen. 

Haasteena tapahtumassa on se, saadaanko kulttuuripääkaupunkina toimimisen positiiviset vaikutukset kestämään myös tulevaisuudessa. Väheneekö matkailu heti kulttuuripääkaupunkina toimimisen jälkeen ja kiinnitetäänkö kulttuurin merkitykseen kaupungin kehittämisessä enää yhtä paljon huomiota sen jälkeen. Kuten edellä mainitsin, kulttuuripääkaupunkina toimiminen on tuonut pysyviä etuja kaupungeille, mutta niin ei välttämättä tule olemaan jokaisessa kaupungissa. 
 

Lähteet: 

Opetushallitus (2023) Euroopan kulttuuripääkaupungit.
<https://www.oph.fi/fi/ohjelmat/euroopan-kulttuuripaakaupungit> Luettu 20.4.2023

European Commission. European Capitals of Culture.
<https://culture.ec.europa.eu/policies/culture-in-cities-and-regions/european-capitals-of-culture> Luettu 20.4.2023