-Kreikkalainen kaupunkivaltio

keskiössä: akropolis, agora, julkishallinnon rakaennukset ja temppelit.

-Helleenejä yhdisti: yhteinen kieli, uskonto, juhlat ja riitit

• polikset ja "tasa-arvoinen" elämäntapa.

• Käsitys "helleeneistä"

Demokratian kehto?

• Polikset eri tavoin hallittuja: Monarkiat, aristokratiat, demokratiat

• Demokratian isänä pidetty ateenalaista solonia (n. 640-560 eaa.)

• Ateenalainen demokratia: yli 20-v. mieskansalaiset(asevelvollisuus) oikeus osallistua päätöksentekoon. Kansalaisuuden sai jos: isä kansa, äiti kansallisen tytär -> n. 15% asukkaista sai osallistua.

Veistosten kolme vaihetta:

Arkaainen, n. 600-480 eaa.

• jäykät kaavamaiset veistokset

• hahmoilla arvoituksellinen hymy

Klassinen

• Veistokset luonnollisempia

• Alastomuus liitetty hyveisiin

• länsimainen kauneusperusta

Hellenistinen

• Paljon liikkeitä ja tunteita kuvattuina

Kreikkalaiset kolme tyypillisintä pylvästyyppiä

Doorilainen, Joonialainen ja korinttilainen

Taito vallata alueita ja sovittaa alue omaan kulttuuriin.

Kulttuurit muilta alueilta

Etruskeilta: Aakkoset, Uskonnolliset tavat, Gladiaattorit

Kreikkalaiset: Taideihanteet, Tiede ja oppineisuus, Jumalat

Rooman Hallinto

Senaatti, Kansankokous, 2 konsulia

Forum Romanum= Rooman keskus aukio

Roomalaiset rakennukset upeita kuten akvedukti ja colosseum

Pompeiji kaupunki.

Uskonnollisuus

-Julkisilla suuri merkitys kansaan -> elämän eri osa-alueiden ohjausta, kuten kylvöt, politiikka

-Ei pyhää tekstiä

Rooman perilliset

• L-Rooman tuhoutuessa Rooman perintöä jatkoi Itä-Rooma: kristinusko, kreikka hallintakielenä, roomalainen lainsäädäntö, keisarin itsevalta, Hallitsi myös koko italiaa

• Rooman tappio ->paaville maallinen johto

Kiista korkeimmasta vallasta -> idän ja lännen kirkkojen törmäys (skisma)

• Molemmat kirkot julistivat toisilleen 1054 kirkonkirousta

• Kaarle Suuren frankkivaltakunta 800-luv. taiteessa. Samaan aikaan ajastus yhteisestä kristinuskosta

• 1300-luvulla paaviuden kriisi-> suuri skisma

• Avignonin vankeus eli paavi pois.

• Kirkot kilpailevat -> kolme eri paavia

-> uudistusvaatimusten lisääntyminen 1400-1500

• Hurskaiden yhteisöt -> rukoilu ja työt jumalan nimeen

• Tarkat säännöt askeettisuus

• Lahjoituksista suuriakin maanomaisuuksia

Kulttuurinen rooli: Antiikin tekstien kopionti,

Yliopistolaitos

• Yliopistot 1000-luv. lopulta: Bologna, Pariisi, Oxford, Cambridge

• Malli on suoraan arabeilta

• Yliopistosa opiskelioilla eri lainsäädäntö kuin maallisilla hallitsijoilla

• Opiskelu kallista: yläluokkaiset opiskelijat

Opetus

Kaikkialla latinaksi

opinnoissa kaksi vaihetta

1) kandiaatin tutkinto: 7 vapaan taiteen/tieteen oppia

2) Maisterin tutkinnossa erikoistuminen: Teologia, Lääke-tai oikeustieteen opiskelu

• Ei uuden etsimistä tai omaan ajatteluun pyrkimistä

Yhtenäiskulttuuri

• Maailmankuvan täytti kirkon kuvasto

Uskonto osa elämää kasteesta kuolemaan säädystä riippumatta. Kuoleman jälkeisen elämän tavoittelu.

• Uskonto sopeutui paikallisiin tapoihin ->pyhimykset ja rituaalit

Ihmeteot kiinnostivat, haluttiin suojelu->pyhiinvaellukset

• Maakeskeinen maailmankuva -> Jumala luonut maan ihmistä varten

-> Kristikunnan kristillinen yhtenäiskulttuuri

-> 1517 lutherin teesien tavoitteena uudistaa kirkkoa.

Reformaatio jakaa kirkon protestantteihin ja katollisiin: luterlaisuus, kalvinismi, anglikaaninen.

Katollisen yhtenäiskulttuurin hajoaminen: pyhimysten palvonnan lopetus, raamatun korostaminen paavin sijaan.

Tieteellinen vallankumous 1600-luvulla muutti ihmisten käsitystä maailmasta ja loi perustan modernille tieteelle.

Esimerkiksi Isaac Newtonin gravitaatiolaki olivat merkittäviä edistysaskeleita tieteen historiassa.

Vallistumisen aikana monarkit vahvistivat valtaansa keskittämällä hallintoa ja heikentämällä aateliston ja parlamenttien valtaa.

Samanaikaisesti teollistuminen sai alkunsa 1700-luvun lopulla ja kiihtyi 1800-luvulla. Teknologiset innovaatiot, kuten höyrykoneen keksiminen ja teollisuustuotannon kasvu, muuttivat Euroopan talouden perustaa.

• Tämä aika toi mukanaan myös sosiaalisia ja taloudellisia muutoksia, kuten kaupungistumisen ja työväenluokan muodostumisen.

• Siirtokunnat vaativat I-B:lta edustusta parlamenteissa vastineeksi verotuksesta. 1775 väkivaltaisuuden alku, 1776 kesällä itsenäisyysjulistus: Tasa-arvoisuus, Vallan kolmijako-oppi, Oikeus syrjäyttää sortava hallinto.

• Kritiikki: Vapaus/tasa-arvo -> vain valkoiset miehet

  erit: orjat ja mustat ovat oikeuksien ulkopuolella.

• Valistusajattelu ei ajanut Yhdysvaltoja itsenäistymään

Vallankumous ei muuttanut epäkohtia, mutta jätti voimakkaan julistuksen perinnöksi.

• I MS viimeistään tuhosi ajatukset alati kehittyvästi ihmiskunnasta

• Modernin teknologian sotaa -> teollisen mittakaavan tappaminen "kansojen sotaa"

Pasifismin ajatus kasvoi (Ei koskaan uudestaan)

Metropoli

Suurkaupungit "viihteen ja paheiden pesä

• Elokuvat, Teatterit, tanssiesitykset, erotiikkaa

• Naisten asema 1920

• Teollistumisen myötä keskiluokkainen työskentely

Kreikkalaiste jumalat: zeus, haades, hermes, kratos.

• Polyteismi: ylijumala Zeus ja muut Olympus-vuorella(ihmisten kaltaisia mutta muualla sijaitsevia) Palvonta suosionsaamiseksi: uhrilahjat vastapalvelukseen

Jumalten tahdontulkinta suuressa toivessa.

Olympialaiset neljän vuoden välein (ajanlasku)

• Tavoitteena poistaa syntyperäiset oikeudet-> kansalaisten tasa-arvo

• Sääty yhteiskunta mureni

• Tieto syrjäytti uskonnon maailmankuvan perustan

• Julkinen keskustelu (sanomalehdet), Tasa-arvon julistus, järjen korostaminen

• Teknologiset innovaatiot, kuten höyrykoneet kiihdyttivät teollista tuotantoa ja muuttivat ihmisten elämäntapoja.

• Charles Darwinin julkaisema "Lajien synty" vuonna 1859 oli yksi merkittävimmistä läpimurroista biologiassa.

• Sähkömagnetismin tutkimus teki suuria edistysaskeleita 1800-luvulla. Nämä löydökset muodostivat perustan sähkömagneettisen säteilyn ymmärtämiselle

• 1900-luvun alussa Albert Einstein esitteli kaksi suhteellisuusteoriaa. Einsteinin työt ovat edelleen keskeisiä nykyaikaisen fysiikan ymmärtämisessä.

• Romantiikka

• Nationalismi

• Liberalismi

• Sosialismi

• Konservatismi

Romantiikka oli kulttuurinen, taiteellinen ja filosofinen liike, joka korosti tunteita, yksilöllisyyttä ja luonnon kauneutta.

Nationalismi nousi voimakkaasti esiin 1800-luvulla, kun monet Euroopan kansat pyrkivät yhdistämään hajanaisia valtioitaan ja luomaan kansallisvaltioita

Liberalismi korosti yksilön vapauksia, perusoikeuksia ja rajoitettua hallitusta.

Sosialismissa korostettiin yhteiskunnallista omistusta ja resurssien jakamista tasa-arvoisemmin