<?xml version="1.0"?>
<rss version="2.0">
   <channel>
      <title>5B: Ihmisen anatomiaa by </title>
      <link>https://padlet.com/vanessa_vuori/ihminen</link>
      <description>Mitä sisällämme onkaan?</description>
      <language>en-us</language>
      <pubDate>2020-04-30 08:29:45 UTC</pubDate>
      <lastBuildDate>2024-01-21 14:55:24 UTC</lastBuildDate>
      <webMaster>hello@padlet.com</webMaster>
      <image>
         <url></url>
      </image>
      <item>
         <title>Kilpirauhanen</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/vanessa_vuori/ihminen/wish/541272886</link>
         <description><![CDATA[<div>Kilpirauhanen on tyroksiinihormoneja tuottava rauhanen. Se on aataminomenan alapuolella, kaulan etupuolella. Siinä on kaksi lohkoa ja muistuttaa perhosta. Se muodostuu pallomaisista rakkuloista. </div>]]></description>
         <enclosure url="https://kilpirauhasliitto.fi/wp-content/uploads/2019/01/img_kilpirauhanen_artikkeli.jpg" />
         <pubDate>2020-04-30 08:36:59 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/vanessa_vuori/ihminen/wish/541272886</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Jänteet</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/vanessa_vuori/ihminen/wish/541296538</link>
         <description><![CDATA[<div>Jänne on luja sidekudoksesta muodostuvia rakenne, joka liittää lihaksen luuhun tai rustoon. Jänteet tukevat niveliä esimerkiksi kiertäjäkalvosimessa. Jänteitä on kaikkien lihasten yhteydessä. Jänteet kestävät paljon kuormaa, ja niiden hyvä kesto johtuu niiden rakenteesta. </div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2020-04-30 08:46:18 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/vanessa_vuori/ihminen/wish/541296538</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Korva</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/vanessa_vuori/ihminen/wish/541299844</link>
         <description><![CDATA[<div>Korvalla on yksi viidestä aistista eli kuulo aisti. Korvalla monia sisä osia mutta ääni eli värähtely kulkeutuu ensin korva lehteen sitä kautta korvan muihin osiin. Värähtely tajutaan kuitenkin ääninä vasta iso aivon kuuloalueella. Yksi sisä elin on simpukka jossa sijaitsee cortinelin. Cortinelimessä on kahdenlaisia soluja joiden tehtävä on suojata korvaa. Eli joko vaimentaa ääniä tai voimistaa. Korvaan voi myös tulla tulehduksia. Ja tärykalvo voi myös puhjeta. Pitkä aikainen meteli voi vaurioittaa kuuloa sekä liiallinen kuulokkeiden käyttö ei ole hyväksi kuulolle.</div>]]></description>
         <enclosure url="https://padlet-uploads.storage.googleapis.com/485598475/bf02cd95d049f47985ace3202e2e95cc/image.jpg" />
         <pubDate>2020-04-30 08:47:42 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/vanessa_vuori/ihminen/wish/541299844</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Nivelet</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/vanessa_vuori/ihminen/wish/541309161</link>
         <description><![CDATA[<div>Nivelen tehtävä on liikuttaa ihmisen taitoskohtia. Niveliä on ihmisessä noin 300 kappaletta. Jos niveliä ei olisi, niin ihminen ei voisi tehdä periaatteessa mitään liikuntaa. Ihmisen suurin nivel on polvinivel. Nivelet toimivat yhteistyössä luitten ja jänteiden kanssa.</div>]]></description>
         <enclosure url="https://peda.net/valkeakoski/opetuspalvelut/pk/tyry/pienluokka/ihminen/luusto/kuvamappi/kl/lvonnapobskcmvjkvnds:file/photo/67582429b93448456a83ebc5bb81dd224ae1b3e7/bi_9_niveltyypit_salomaa.png" />
         <pubDate>2020-04-30 08:51:41 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/vanessa_vuori/ihminen/wish/541309161</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Hermot</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/vanessa_vuori/ihminen/wish/541311379</link>
         <description><![CDATA[<div>Hermo on hermosolujen viejähaarakkeista ja tuojahaarakkrista sekä sidekudoksesta koostuva rakenne. Varsinainen hermo kuitenkin koostuu aksonien eli hermosyiden muodostamista hermoosyykimpuista. Hermostossa on kolme osaa: keskushermosto, ääreishermosto ja autonominen hermosto. Köysiä muistuttavat hermot haarautuvat kehonelinten ja kudosten sekaan ja kulkevat niiden lomitse.</div>]]></description>
         <enclosure url="https://padlet-uploads.storage.googleapis.com/430690010/46f3fc12c815953bbde125cffde76c8b/16A2E996_41B6_442A_9370_0EF3FA8F9E7A.jpeg" />
         <pubDate>2020-04-30 08:52:34 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/vanessa_vuori/ihminen/wish/541311379</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Hiukset ja kynnet</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/vanessa_vuori/ihminen/wish/542605658</link>
         <description><![CDATA[<div>Hiukset ovat ihmisen päässä olevaa karvoitusta, joiden tehtävänä on suojata ihmisen päätä pinelitä kolhuilta ja auringon ultraviolettisäteilyltä. Ihmisen päässä on keskimäärin 100 000 hiusta. Tiesitkö että yksi hiuksi kasvaa  kolme vuotta ja sitten se lähtee pois ja tilalle kasvaa uusi hius. Hiukset kasvavat 1-1,5 senttimetriä kuukaudessa. Kaikilla ihmisillä ei ole saman väriset hiukset kuten tiedätte hiusten värivaihtelee punaisesta ruskeaan ja ruskeasta valkoisiin. Jos on suorat hiukset niin on pyöreä nuppi ja jos on kiharat niin on soikea nuppi. Hiuksia saa muotoiltua erillain esim voi tehdä vaikka nutturan tai letit. Hiuksia lähtee enemmän aina kun tulee vanhemmaksi ja hiukset myös silloin harmenevät. <br>Kynnet<br>Kynnet ovat ihmisen sormen ja varpaan päissä. Kynnet muodostuvat kerantiista. Kynnen alla oleva Valkonen kohta on lunula ja se on vielä kehittymässä kynneksi. Kynnen tehtävä on suojata sormenpäitä ja varpaanpäitä. Kynnet uusituvat kuuden kuukauden välein. Kynsiä hoidetaan sillein että niitä leikataan noin kerran kuussa se riippuu vähän kuinka nopeasti kynnet kasvavat. <br><br></div>]]></description>
         <enclosure url="https://letmegoorganic.files.wordpress.com/2015/08/dsc_02621.jpg" />
         <pubDate>2020-04-30 17:14:48 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/vanessa_vuori/ihminen/wish/542605658</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Sydän</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/vanessa_vuori/ihminen/wish/546621408</link>
         <description><![CDATA[<div>Sydän on nelilokeroinen ontto lihas, joka pumppaa verta verisuonia pitkin joka puolelle kehoa. Aikuisen leposyke eli pulssi on yleensä noin 60-80 lyöntiä minuutissa. Rasituksessa syke voi nousta jopa 200 lyöntiin minuutissa. Ilman sydäntä ei voi elää. Sydämessä voi olla monen laisia sairauksia mm. sepelvaltimotauti, läppävika, verenpainetauti ja erilaiset rytmihäiriöt.</div>]]></description>
         <enclosure url="https://peda.net/p/saila/Biologia_maantieto_5_6/kuvitus/kuvamappi/biogeo/biologia/kuvituskuvat/Ihmisen_fysiologia/vjk/verenkierto24:file/photo/eefdea06a19e1dea8bf5aa5bfdf39ab1a2034ebc/verenkierto.jpg" />
         <pubDate>2020-05-03 10:54:37 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/vanessa_vuori/ihminen/wish/546621408</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Imusolmukkeet</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/vanessa_vuori/ihminen/wish/546641900</link>
         <description><![CDATA[<div>Imusolmukkeet ovat imukudoselimiä, joidenka lävitse kulkee imuneste. Niiden tehtäviin kuuluu immuunipuolustus ja ne tuhoavat verestä bakteereja ja viruksia. Imusolmukkeita on elimistön eri osissa esim. kaulan, nivusten, kainaloiden ja suoliston alueella. Niitä on erikokoisia, mutta ihmisellä noin 1-25 millimetriä. </div>]]></description>
         <enclosure url="https://padlet-uploads.storage.googleapis.com/485599555/ca3b5f7055d1e6a307638ca61cf33080/IMG_20200503_WA0001.jpg" />
         <pubDate>2020-05-03 11:10:58 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/vanessa_vuori/ihminen/wish/546641900</guid>
      </item>
      <item>
         <title></title>
         <author>koivisto_silja</author>
         <link>https://padlet.com/vanessa_vuori/ihminen/wish/548350839</link>
         <description><![CDATA[<div>SUU JA HAMPAAT<br>Hampaat ovat kovinta luuta ihmisessä ja niitä on hoidettava hyvin. Niiden näkyvä osa on kruunu. <br>Jos hampaita hoitaa huonosti voi jopa sydän olla hieman vaarassa, sillä hampaista pääsee jostain syystä melkein suoraan sydämmeen. Kieli on solukasa, jossa on makunystyrät joiden avulla maistaa. Ihminen voi maistaa makeaa, hapanta, karvasta ja suolaista. Kielellä on niille omat makunystyrät. Sylki on tahmeaa nestettä. Se puhdistaa ruoan, kuljettaa sen turvallisesti nieluun ja pitää suuta kosteana. Se ei voisi olla mahdollista esim ilman sylkirauhasia ja syljen johtimia, eikä myöskään ilman poskia.</div>]]></description>
         <enclosure url="https://fi.webdento.com/wp-content/uploads/2019/06/hampaiden-puhkeaminen2.jpg" />
         <pubDate>2020-05-04 07:17:46 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/vanessa_vuori/ihminen/wish/548350839</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Silmät</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/vanessa_vuori/ihminen/wish/559258991</link>
         <description><![CDATA[<div>Silmät ovat ihhmisen naaman keskellä sijaitseva elin, jolla ihminen näkee. </div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2020-05-08 08:25:23 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/vanessa_vuori/ihminen/wish/559258991</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Aivot</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/vanessa_vuori/ihminen/wish/559259239</link>
         <description><![CDATA[<div>Aivot ovat ihmiset päässä sijaitseva elin. Aivot päättävät ihmisen liikeistä ja muutenkin kaikesta mitä ihminen tuntee ja tekee. Aivot säätelevät esimerkiksi nälkää, ruumiinlämpöä ja </div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2020-05-08 08:25:30 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/vanessa_vuori/ihminen/wish/559259239</guid>
      </item>
      <item>
         <title>AIVOT</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/vanessa_vuori/ihminen/wish/559272500</link>
         <description><![CDATA[<div>aivot ovat ihmisen päässä oleva elin jolla ihminen ajatelee ja päättää kaikki asiat. Aivoihin kuuluu 4 aivolohkoa, </div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2020-05-08 08:33:04 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/vanessa_vuori/ihminen/wish/559272500</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Maksa</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/vanessa_vuori/ihminen/wish/559326940</link>
         <description><![CDATA[<div>Maksa on ruoansulatus kuuluva ruoansulatus rauhanen ja elimistön suurin rauhanen. Maksa sijaitsee vatsaontelon yläosassa oikealla puolella välittömästi pallean alla tai sanoisiko kylkiluiden suojassa. Maksan tehtävä on varastoida raskasmetalleja. Se myös tuhoaa verenkierron tulevia bakteereja ja myrkkyjä kuten nikotiinia ja etanolia. Sikiöllä maksa toimii verisoluja muodostuvana elimenä. Maksa sairauksia ovat yleensä hepatiitit eli maksa tulehdukset ja maksa kasvaimet.</div>]]></description>
         <enclosure url="http://terveyskirjat.fi/content/uploads/sites/7/2016/05/maksa-tuottaa.jpg" />
         <pubDate>2020-05-08 09:02:07 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/vanessa_vuori/ihminen/wish/559326940</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Nenä</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/vanessa_vuori/ihminen/wish/559332216</link>
         <description><![CDATA[<div>Nenä on hengitykseen liittyvä uloke. Nenä sijaitsee päässä ja tekee yhteistyötä suun ja keuhkojen kanssa. Nenä muodostuu luusta, rustokudoksesta, ihosta ja epiteelisoluista. Limakalvot muodostuvat epiteelisoluista, joissa on värekarvoja. Värekarvat suodattavat ilman ja pitävät lian poissa. Limakalvossa on paljon verisuonia, jotka lämmittävät tulevan ilman kehonlämpöiseksi.</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2020-05-08 09:04:42 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/vanessa_vuori/ihminen/wish/559332216</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Munuainen</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/vanessa_vuori/ihminen/wish/559347873</link>
         <description><![CDATA[<div>munuaiset ovat kaksi noin omistajansa nyrkin kokoista elintä selkärangan molemmin puolin alimpien kylkiluiden tasolla. Munuaisen toiminnallinen yksikkö on nefroni, joka koostuu munuaiskeräsestä eli glomeruluksesta ja siihen liittyvästä tiehyestä eli tubuluksesta. Tiehyet liittyvät paksumpiin kokoojatiehyeisiin, jotka johtavat virtsan munuaisaltaaseen, josta se kulkee virtsanjohdinta pitkin virtsarakkoon. Munuainen saa verenkiertonsa yleensä yhden munuaisvaltimon kautta. Munuaisvaltimo haarautuu pienemmiksi suoniksi ja lopulta munuaiskeräseen meneväksi hyvin pieneksi verisuoneksi.</div>]]></description>
         <enclosure url="https://padlet-uploads.storage.googleapis.com/571088622/df126183bc818015a97ebaa025e0f67c/munuaiset_2_sisalto.jpg" />
         <pubDate>2020-05-08 09:13:25 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/vanessa_vuori/ihminen/wish/559347873</guid>
      </item>
      <item>
         <title>iho </title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/vanessa_vuori/ihminen/wish/559347880</link>
         <description><![CDATA[<div>iho suojaa imistä erilaisilta uhkatekijöiltä. ja iho on vesieriste. ja iho tuottaa d vitamiinia.</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2020-05-08 09:13:25 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/vanessa_vuori/ihminen/wish/559347880</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Keuhkot</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/vanessa_vuori/ihminen/wish/559461964</link>
         <description><![CDATA[<div>Keuhkot Ovat ihmisen hengitys elimet. Keuhkot koostuu hengitys elimistä jotka ovat suu, nenä, nielu, kurkunpää, henkitorvi ja alveoleista eli keuhkorakkuloista. Minun mielestäni keuhkot muistuttavat muodoltaan hain evää </div>]]></description>
         <enclosure url="https://peda.net/p/saila/Biologia_maantieto_5_6/ihminen/hengitys/kuvagalleria/nimet%C3%B6n-2b9a:file/thumbnail/f4b3bdf374c9affc6f2e12b906cfe88a13a39711/keuhkot_shutterstock.jpg" />
         <pubDate>2020-05-08 10:20:34 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/vanessa_vuori/ihminen/wish/559461964</guid>
      </item>
      <item>
         <title></title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/vanessa_vuori/ihminen/wish/571747873</link>
         <description><![CDATA[<div>Luut<br>Luut toimivat elimistön tukirankana ja suojaavat elimiä. Mahdollistavat liikkumisen, varastoivat mineraalisuoloja ja osallistuvat mineraalivaihduntaan. Luiden ulkopinnalla on epätasaisuuksia, joihin nivelsiteet, jänteet ja muut aidekudoksiset rakenteet kiinnittyvät. Punainen luuydin tuottaa punasoluja, granulosyyttejä, monosyyttejä, imusoluja ja verihiutaleita. Jos verenkierto luuhun lakkaa luu menee kuolioon koska luu on elävää kudosta. </div>]]></description>
         <enclosure url="http://interactive-biology.com/wp-content/uploads/2012/09/HumanSkeletonFront-819x1024.jpg" />
         <pubDate>2020-05-14 05:47:51 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/vanessa_vuori/ihminen/wish/571747873</guid>
      </item>
   </channel>
</rss>
