Kuusela, A-M. 2017. Kiva Kirahvin kannustus. Kustannus-Mäkelä.   

Pelliccioni, S. 2012. Onni-poika saa uuden ystävän.

Leikkaa pahvista sydän tai timantti. Maalaa ja koristele se oikein hienoksi. Kirjoita itse tai aikuisen kanssa sen taakse, mitkä ovat sinun hyviä puoliasi. Mitkä ovat sinun vahvuuksiasi? Missä sinä olet hyvä? Sinulla on kultainen sydän! Milloin sinä loistat kuin timantti? Ripustetaan lasten sydämet esille ja palataan niihin muistutuksena välillä. (Petronella Grahn, Heli Mäkelä - Tunneseikkailukortit) 

Kerätään lehdistä ja internetistä vahvuutta ja taitoja osoittavia kuvia sekä lapsen oma kuva. Käydään lasten kanssa keskustellen kuvat läpi. Jokainen lapsi saa valita 1-3 vahvuutta tai osaamista osoittavaa kuvaa, jotka lapsen mielestä kuvaavat häntä itseään. Liimataan isommalle paperille lapsen oma kuva sekä hänen vahvuutta tai osaamista osoittavat kuvat. Esitellään omat taitokyltit ja asetetaan kuvat seinälle kaikkien nähtäville. 

Ollaan piirissä. Keskelle laitetaan tuoli, jossa kukin voi istua vuorollaan. Toiset kertovat keskellä istuvalle lapselle kehuja, kivoja asioita hänestä.  

Yksi leikkijöistä on kysymysten keksijä. Muut asettuvat riviin seisomaan. Kysymysten keksijän tehtävä on kertoa erilaisia liikkeitä, joiden mukaan leikkijät etenevät. Esimerkiksi: “Se, joka on iloinen, saa ottaa kolme kirpun askelta. Se, jolla on lemmikkikoira, saa ottaa jättiläisen askeleen. Se, joka tykkää mansikoista, saa ottaa kaksi kissan askelta.” Ensimmäiseksi kysymysten keksijää koskettanut jää seuraavaksi keksijäksi. 

McDonald, A.2018.  Jukka Hukka ja Kirjava takki. PS-Kustannus. 

Juusola, M. 2014. Ystävyyden pelisäännöt. 

Harainen, P. 2016. Ystävyys kuin perhosen kutitus. 

Lapset seisovat piirissä pitäen käsistä kiinni. Yksi leikkijöistä jää piirin ulkopuolelle. Hänen tehtävänään on yrittää päästä piirin sisäpuolelle jostakin kolosta. Piirissä olijat estävät leikkijän pääsemistä muurin läpi tiivistämällä piiriä ja kohtaa, josta leikkijä pyrkii sisään. Lopuksi käydään keskustelua siitä, miltä tuntui yrittää päästä mukaan? Miltä tuntui olla estämässä toista tulemasta piiriin?

Lapset ovat piirissä. Piirissä kuljetetaan hernepussia kaverilta toiselle ja sanotaan “millainen on hyvä ystävä”. Toisella kierroksella käydään keskustelua “mikä ei kuulu hyvään ystävyyteen”. 

Lapset liikkuvat pareittain. Toinen parista asettuu toisen selän taakse. Edessä oleva lähtee kävelemään tehden omaa liikettään ja perässä kulkeva matkii häntä. Vaihdetaan rooleja. 

Lestelä, J. 2019. Tuikun tärkeä tehtävä 

Rieckhoff, S. 2010. Miten olisi anteeksi! Lasten Keskus. 

Onko anteeksi pyytäminen helppoa? Miksi on tärkeää pyytää anteeksi, jos on loukannut toista?

Taustalle laitetaan soimaan rauhallista musiikkia ja leikkijät kulkevat ympäri huonetta. Kun musiikki pysähtyy, leikin vetäjä sanoo jonkin “tilannekuvauksen” lasten ristiriitatilanteesta (esim. “Olet rakentanut hienon legotalon, kaveri tulee ja rikkoo sen” tai “kuljet käytävällä kävellen, kaveri tönäisee sinua”). Leikkijät pysähtyvät ja esittävät sellaista tunnetta, jonka “tilannekuvaus” saa heissä aikaiseksi. Yhdessä keskustellaan läpi miksi joku toimii niin (ikävästi)/mitä sitten tehdään (sovitaan). 

Loru toteutetaan esim. piirissä liikkuen ja leikkien, kehorytmejä tai rytmisoittimia apuna käyttäen. 

Minä osaan ratkaista riidan! (marssitaan piiriin keskelle)

Minä osaan ratkaista riidan! (peruutetaan piirin keskeltä kehälle)

Kuuntelen kaveria leikeissä, (kädet korvien taakse, kuunnellaan)

Ja päätämme asioista yhdessä. (avataan kädet auki etuviistoon)

Minä osaan ratkaista riidan! (marssitaan piiriin keskelle)

Minä osaan ratkaista riidan! (peruutetaan piirin keskeltä kehälle)

Vaikka mua joskus harmittaa, (vihainen ilme ja kädet puuskassa)

En silti kaveria satuta. (pudistetaan päätä)

Minä osaan ratkaista riidan! (marssitaan piiriin keskelle)

Minä osaan ratkaista riidan! (peruutetaan piirin keskeltä kehälle)

Uskallan pyytää anteeksi (kiedotaan kädet itsen ympäri, halataan itseä)

Ja osaan myöntää virheeni (nyökytellään päätä)

Minä osaan ratkaista riidan! (marssitaan piiriin keskelle)

Minä osaan ratkaista riidan! (peruutetaan piirin keskeltä kehälle)

Ja jos en joskus onnistu, (osoitetaan aikuista kahdella etusormella, rytmikkäästi heiluttaen)
Niin kysyn aikuiselta!

Kuusela, A-M. 2018. Puspus Pusukala tahtoo leikkiin.

Ohjaaja asettaa aurinkoympyrän piirin keskelle. Jokaiselle lapselle annetaan yksi auringonsäde. Ohjaaja aloittaa omalla säteellään, sanomalla jostakin lapsesta esimerkiksi: “Sinä (nimi) säteilet, koska olet aina niin kohtelias”. Jokainen sanoo vieruskaveristaan mukavan asian ja ojentaa tälle säteen, joka laitetaan aurinkoon. 

Variaatio: sanoittamisen tukena voi olla erilaisia kuvakortteja, esim. Hymyilevät kasvot, sydän (rakkaus), peukku, halauskuva, leikkikuva tms.

Lapset ovat piirissä. Jokainen vuorollaan poistuu piiristä. Luvan saatuaan hän “saa tulla” ja kävelee piirin sisään. Ensimmäisellä kerralla lapsi otetaan vastaan piiriin totisella ilmeellä, pois katsoen, välinpitämättöminä. Toisella kerralla lapsi otetaan vastaan iloisesti hymyillen. Jokainen lapsi saa kokea nämä kaksi erilaista vastaanottamisen tapaa. Keskustellaan yhdessä siitä, millainen olo piirin keskellä oli olla. 

Leikitään hippana. Yksi lapsista valitaan pakkaseksi ja kaksi lasta auringoksi. Auringot saavat keltaisen nauhan ja pakkanen valkoisen nauhan käsivarteensa. Muut ovat pikkupupuja. Pakkanen ottaa kiinni pikkupupuja, jotka jäätyvät paikalleen kiinni jäädessään. Auringot käyvät sulattamassa pikkupupuja eli pelastavat ne koskettamalla. Puput jatkavat pomppimistaan ja pakkanen koettaa ottaa ne jälleen kiinni. 

Hai, M, 2012. Mörkö Möö ja Mikko Pöö. 

Webb, H., 2015. Vili eksyksissä. Hämeenlinna: Karisto Oy 

Leathers, P., 2013. Hui, sanoi Pikku kani. Lasten keskus.  

Buckingham, M. 2014. Artturi arkajalka. Karkkila: Kustannus Mäkelä Oy 

McDonald, A. 2018. Jukka Hukka ja varjohirviö. PS-Kustannus.  

Oletko ollut joskus yksin? Miltä sinusta tuntuu olla yksin? 

Oletko ollut joskus ujo tai arka? Miten voit kerätä rohkeutta? 

Valitaan leikkiöiden keskuudesta yksi vapaaehtoinen karhuksi. Karhu menee lattialle pieneen kippuraan, kasvot lattiaan päin. Leikkijät tekevät karhun ympärille piirin. Piirissä kuljetaan ympyrää laulun ajan. Kun laulussa lauletaan ”Eipäs nukukaan”, silloin karhu herää piirin 
keskeltä ja yrittää ottaa piirin kehällä olleita kiinni. Piirissä olijat lähtevät juoksemaan karhua karkuun, kun karhu herää. Kiinni saadusta tulee uusi karhu piirin keskelle. 

Mieti jokin asia, mikä sinua viime aikoina on pelottanut. Vahvista vielä mielikuvaasi aiheesta. Mene kyykkyyn, hyppäät sieltä ylös nostaen kädetkin ylös X-asentoon ja huuda samalla “uskallan!”. Toista ainakin kolme kertaa. Vaihtoehto: Voidaan tehdä rohkeusloikka myös ryhmänä, yhdessä. Puhutaan jokainen ääneen, mikä sillä hetkellä pelottaa. Otetaan käsistä kiinni ja tehdään rohkeusloikka yhdessä. (Tunteet hukassa, Suomen Latu) 

Yksi lapsista menee piiloon (aikuinen tueksi tarpeen mukaan). Liikutaan leikkialueella. Kun joku lapsista löytää piilossa olevan, hän jää samaan paikkaan piiloon. Pikku hiljaa lapsia kerääntyy piilopaikkaan useita. Leikki loppuu, kun kaikki ovat samassa piilossa. 

Valitaan yksi leikkijöistä haueksi, muut ovat pikkukaloja. Lausutaan runo: Pienet kalat uivat ai ai pienet kalat uivat ai ai pienet kalat uivat ai ai eikö tule hauki ei kai. Pikkukalat uivat runon ajan lattialla mahallaan luikerrellen siihen asti, kunnes runossa kuuluu KAI. Silloin kalat jähmettyvät paikoilleen. Hauki nappaa pois pelistä tai apuhauiksi ne, jotka liikahtavat. 

Parker, D. & Blackwood, F. suom. Vartiainen, S. 2016. Onnenpäivä. Karisto.    

Kokoontukaa lähekkäin ja asettukaa esim. lattialle selälleen siten, että makaatte päät ympyrän keskustaa kohden. Valitkaa jokin eläin ja pohtikaa yhdessä eläimelle sopiva tapa nauraa ja naurakaa hetken aikaa tällä tavalla kaikki yhtä aikaa. Kun olette nauraneet hetken, valitkaa jokin toinen eläin ja keksikää sille sopiva naurutyyli. (L. Ylimäki : Mielikuvituskone, toimintakortit draamaleikkeihin) 

Istutaan piirissä. Jokaisella lapsella on oma rytmisoitin. Yksi lapsista alkaa soittaa soittimella omaa rytmiään. Vuorotellen lapset yhtyvät soittoon ja lisäävät iloisen orkesterin ääniä. Lopussa hiljennetään soittimet yksi kerrallaan.  

McDonald, A. 2018. Jukka Hukka ja Iso Hukka. PS-Kustannus. 

Valitaan yksi lapsi, joka on “lohduttaja” (aikuinen toimii myös lohduttajana). Liikutaan valitulla tavalla huoneessa musiikin soidessa. Kun musiikki loppuu, pysähdytään surulliseen asentoon patsaaksi. Sen jälkeen lohduttajat lähtevät liikkeelle ja käyvät silittelemässä kaikkien patsaiden olkapäällä, ja tekevät heidät taas iloisiksi. Leikkiä jatketaan vaihtamalla “lohduttajaa”.  

Lasten kanssa askarrellaan pilviä. Jutellaan lasten kanssa huolista ja murheista ja suruista. Ja siitä, mikä ja kuka lohduttaa, kun on paha tai surullinen mieli. Aikuinen kirjoittaa lasten ajatuksia pilviin. Lapset värittävät pilvet ja ne kiinnitetään seinälle.  (Lapsen mieli. Mielenterveystaitoja varhaiskasvatukseen ja neuvolaan)

Oliver, G., Wright, N. 1998. Jesse Jänis ja punaiset korvat. Tampere: Kirjatoimi 

McDonald, A. 2018. Jukka Hukka ja Hirveä Harmi. PS-Kustannus. 

Durant, A. 2004. Aina ja ikuisesti. Kustannus-Mäkelä. 

Tarvitaan leikkivarjo tai lakana ja palloja/häntäpalloja. Leikitään, että leikkivarjo on meri ja pallot ovat meressä kelluvia veneitä. Sää on ensin tyyni ja rauhaisa, veneet seilaavat pienillä laineilla. Laineet ovat rauhallisia, ehkä hieman pelokkaitakin. Pikkuhiljaa aaltojen pelko väistyy ja niistä tulee rohkeampia. Yhtäkkiä tuuli alkaa tuivertaa ja myrsky tehdä tuloaan. Vihainen myrsky yltyy vähitellen raivoisaksi, ja lapset heiluttavat leikkivarjoa niin että laivat hyppivät aalloilla. Sitten vihainen myrsky rauhoittuu ja aallot lainehtivat taas rauhallisesti ja iloisesti. Varjoa heilutellaan varovasti, ja laivat pääsevät jatkamaan matkaansa iloisilla aalloilla. Lisäksi voidaan pohtia, millaisia olisivat surulliset, yllättyneet tai ihastuneet aallot. (Lapsen mieli –kirjassa 2016 s. 60).  

Maalataan kiukkua ilmentäviä kuvia vesiväreillä. Taustalle laitetaan soimaan voimakasta, kiukkua ilmentävää klassista musiikkia.  

Tarvitaan kasa sanomalehtiä. Revitään sanomalehdet palasiksi. Kun sanomalehdet on revitty silpuksi, aletaan yhdessä heittelemään sanomalehtisilppua ilmaan ja huudetaan “kiukkusade”. 

Velthhuijs, M., 2002. Rakastunut sammakko. Karkkila: Kustannus-Mäkelä Oy 

Anholt, G. & Anholt, L.  2016. Pienen isot ilot. 

Valitaan leikkiin “halaaja”. Musiikin soidessa taustalla kävellään ympäriinsä. Musiikin loputtua, “halaaja” käy halaamassa jotakin lasta. Musiikki jatkuu ja taas sen pysähdyttyä halaukseen liitetään kolmas lapsi. Jatketaan näin, kunnes kaikki halaavat toisiaan.
 

Tarvitaan kuvia eri-ikäisistä ihmisistä, erilaisissa tilanteissa toisten ihmisten kanssa (esim. Isovanhemmat, perhe, lapset; kotona, päiväkodissa, ulkoilemassa, “sukuloimassa”). Katsotaan kuvia yhdessä lasten kanssa ja keskustellaan mitä on rakkaus, ketä voi rakastaa.  

Holmberg, T. 2003. Ville Vilkastuksen tunneseikkailu. Pesäpuu. 

Erkintalo, J. 2016. Millainen minä? 

Lampi, H. 2018. Nean päivä.  

Tarvitset kuvakortit perustunteista (esim. Eläintunnekortit). Aikuinen sanoo tunteen nimen ääneen ja pyytää lapsia etsimään oikean kuvakortin. Tämän jälkeen harjoitellaan tunnetta omilla kasvon ilmeillä. 

Arvausleikkinä kuvien avulla leikitään pantomiimiesityksiä - mitä tunnetta esitän? 

Leikkijät ovat piirissä. Aluksi harjoitellaan ilmeinä ja nimetään kuusi perustunnetta kuvakorttien avulla. Ensimmäinen leikkijä näyttää vieressä olevalle jonkin kuudesta tunteesta kasvonilmeenä. Kaveri vastaanottaa ilmeen eli tekee saman ilmeen omille kasvoilleen. Tämän jälkeen vastaanottaja lähettää valitsemansa eri tai saman ilmeen piirissä seuraavalle. Käydään koko piiri läpi. 

Kiinnitetään eri tunteita kuvaavia tunnekortteja seinille. Käydään tunteet yhdessä läpi. Kerrotaan lapsille esimerkkitilanteita, esim. “miltä sinusta tuntuu, kun sinulla on syntymäpäivät”, “miltä sinusta tuntuu, kun kaadut polkupyörällä” jne. Lapsi menee oikean tunteen kuvan luokse. 

Kuunnellaan musiikkia / katsotaan maalausta / elokuva / luetaan satu - mitä tunteita se herättää? 

Miltä kuvien ihmisistä tuntuu? Mitä taulun maalaajasta on tuntunut maalatessaan? Miltä kappaleen säveltäjästä on tuntunut säveltäessään?  

Arvaa mikä tunne 

Arvuutelkaa, mistä tunteesta on kyse: 
- Mikä tunne saa sinut hymyilemään? (ilo) 
- Minkä tunteen tarkoitus on auttaa sinua puolustautumaan? (viha) - Mikä tunne saa kulmakarvat nousemaan ylös? (hämmästys)
- Minkä tunteen tarkoitus on pitää sinut turvassa? (pelko ja inho) 
- Mikä tunne kertoo, kenestä välitämme? (rakkaus)   

(Pöyhönen, J. & Livingston, H. Fanni ja suuri tunnemöykky )

Huovi, H. 2005. Maailman paras napa : satuja sinusta. Tammi. 

Kallio, M.; Ruuhilahti, S.; Kähkönen, M.ONNIKUJAN KAVERUKSET ja uusi poika. 2014.  Väestöliitto. 

Kallio, M.; Ruuhilahti, S.; Kähkönen, M. ONNIKUJAN KAVERUKSET ja suuri PRÖÖT! 2014. Väestöliitto. 

Kallio, M.; Ruuhilahti, S.; Kähkönen, M. ONNIKUJAN KAVERUKSET ja pomppiva massu. 2014. Väestöliitto. 

Millainen on mukava kosketus? Millainen on ikävä kosketus?
Mihin kohtaan sinua saa koskea? Mihin kohtaan sinua ei saa koskea? 

Lapset ovat pareittain, lattialla istuen perätysten. Takana oleva lapsi koskettaa kaveria valitsemaansa kohtaan, valitsemallaan tavalla muutaman kerran. Vaihdetaan koskettajaa ja koskettavaa. Pohditaan yhdessä kun molemmat ovat saaneet kosketuksia, miltä kosketus tuntui, saako siihen kohtaan koskea ja millainen kosketus tuntuu hyvältä.
  

Leikki alustetaan kertomalla lapsille, että nyt tutkitaan sitä, kuinka lähelle haluamme että kaverit meitä tulevat. Kuinka lähelle haluan kaverin tulevan esim. kertomaan asiaansa. Yksi lapsista seisoo merkin (esim. Lattialätkän päällä). Joku lapsista lähtee rauhallisesti kävelemään häntä kohti. Seisojan tehtävänä on sanoa “STOP”, kun häntä lähestyvä lapsi on sellaisessa kohdassa, jota lähemmäs hän ei halua kaverin tulevan. Laitetaan tähän paikkaan merkki. Kaikki lapset käyvät vuorollaan seisomassa lattialätkän päällä. Kun kaikkien lasten merkit on lattiassa, tutkitaan sitä, kuinka pitkällä etäisyydellä useimmiten haluamme, että kaveri on (havainnollistetaan esim. käden mitta on sopiva etäisyys, ei saa mennä kaveriin kiinni). 

Lapset jaetaan pareihin ja jokaiselle parille annetaan yksi höyhen. Toinen lapsi saa vuorollaan koskettaa toista hyöhenellä ja toinen koettaa arvata, mitä kohtaa höyhen kosketti. Keskustellaan yhdessä, mitä paikkaa kosketettiin ja tuntuiko kosketus hyvältä tai saako sitä paikkaa kosketella. 

Kallio, M.; Ruuhilahti, S.; Kähkönen, M.ONNIKUJAN KAVERUKSET ja uusi poika. 2014.  Väestöliitto. 

Kallio, M.; Ruuhilahti, S.; Kähkönen, M. ONNIKUJAN KAVERUKSET ja suuri PRÖÖT! 2014. Väestöliitto. 

Kallio, M.; Ruuhilahti, S.; Kähkönen, M. ONNIKUJAN KAVERUKSET ja pomppiva massu. 2014. Väestöliitto. 

Leikin alussa liikutaan tilassa vapaasti. Aikuisen johdolla lauletaan tai lausutaan “Ulle dulle dof, kinkkelaade kof. Piiloleikki kohta alkaa sykkyrälle käy. Ulle dulle dof, kinkkelaade kof. Pysy siinä aivan hiljaa, ettei sua näy.” Lapset käyvät sykkyrälle lattialle. Aikuinen peittää yhden lapsen peitolla. Muut nousevat katsomaan aikuisen pyynnöstä ja arvaavat, kuka lapsista on peiton alla.  
 

Kuviot
Lapset ovat jonossa, ja aikuinen näyttää jonon viimeiselle kuvan, jonka tämä piirtää edessään seisovan lapsen selkään (esim. Sydän, neliö, kolmio, ympyrä, tähti). Tämä puolestaan piirtää saman kuvan jonon seuraavan lapsen selkään, ja sama toistetaan, kunnes jonon ensimmäinen piirtää selkäänsä piirretyn kuvan paperille. Yhdessä katsotaan, säilyikö kuva samana. (Lapsen mieli, 2016) 

Karhu mörrikät
Osa leikkijöistä tekee pesän seisoen kädet ojennettuina toinen toisilleen kuin majan katoksi. Muut leikkijät ovat karhuja, jotka kuljeskelevat ympäriinsä lorun mukaan: Karhu mörrikät, jörrikät, pörrikät, lystiä pitävät kaiken kesää. (Kuljetaan karhuina) 
Syksyllä vasta kömpivät pesään (Mennään pesään) 
Siellä ne nukkuvat makoisasti uuden hunajan tuoksuun asti (Ollaan hiljaa) 

McDonald, A.  2018 Jukka Hukka ja Lohikäärmevauva. PS-Kustannus.  

Ollaan piirissä käsikädessä. Leikitään olevamme ilmapallo (voidaan aluksi jutella minkä värinen ilmapallo, onko siinä kuvioita, missä ilmapallo on yms). Mennään piirissä suppuun keskelle = ilmapallo on tyhjä. Aletaan pikku hiljaa vetämään henkeä sisään ja laajennetaan piiriä = ilmapallo kasvaa, sisälle tulee ilmaa. Ja taas ohjaajan merkistä mennään suppuun, puhalletaan ilmaa pois keuhkoista = ilmapallo pienenee. 
 

Istutaan jonossa. Ohjaajan merkistä nojaudutaan taakse päin leväten toisen sylissä. Pysytään siellä ihan hiljaa. Noustaan yksitellen istumaan ohjaajan merkistä. 

Istutaan piirissä silmät kiinni käsi vieruskaverin kädestä kiinni. Ensimmäinen lähettää “sähköviestin” eli puristaa vieruskaverin kättä. Viestin saanut lähettää sen eteenpäin puristaen taas seuraavan kättä. Näin viesti kulkee piirin ympäri. Leikki päättyy kun viesti on kiertänyt lähettäjälle takaisin. 

Vaihtoehto: Viestin aloittaja sanoo ääneen haluamansa iloisen toivotuksen, esim. “minä pidän sinusta”, “olet hyvä kaveri”, “olet tärkeä minulle” ja puristaa sitten vieruskaverin kättä. Muut jatkavat sähköttämistä hiljaisesti, välittäen viestin kaikille. Seuraava halukas saa lähettää oman toivotuksensa. 

Harjoitellaan tunnistamaan jännityksen ja rentouden välistä eroa. Pyydetään lapsia olemaan jäykkiä kuin robotti – ja sen jälkeen valuva hiekka. Toistetaan harjoitus joitakin kertoja. Missä jännitys tuntuu, millainen keho silloin on? Miten kehossa näkyy rentous? 

Lapset asettuvat pehmeälle, rauhalliselle alustalle istumaan tai makaamaan.  

Pyydä lasta kuvittelemaan mukavinta paikkaa, jonka hän tietää. Paikka voi olla oikea tai kuviteltu, tuttu tai tuntematon. Pyydä lasta kuvaamaan hiljaa mielessään yksi asia kerrallaan, miltä paikassa näyttää, miltä siellä tuntuu, tuoksuu, kuulostaa, onko siellä tuttuja ihmisiä jne.  

Kerro lapselle, että hänen mielessään oleva paikka on hänen ikioma turvapaikkansa. Se on aina saatavilla, jos lapsi haluaa tuntea olonsa hyväksi ja rauhoittua. (Riihonen, R. , Koskinen, M. Kuinka kiukku kesytetään? Lasten aggressiokasvatus)