Palautuminen by

Ryhmä 1

toni_turu — 2018-09-26 05:08:59 UTC

Iivonen:
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/38566/URN%3aNBN%3afi%3ajyu-201209182433.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Ryhmä 2

toni_turu — 2018-09-26 05:09:59 UTC

Mertanen:
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/46019/URN%3aNBN%3afi%3ajyu-201505251984.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Ryhmä 3

toni_turu — 2018-09-26 05:10:35 UTC

Markkanen:
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/13572/pemarkka.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Ryhmä 4

toni_turu — 2018-09-26 05:12:03 UTC

Vikeväinen:
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/9268/1070.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Ohjeistus tehtävään

toni_turu — 2018-09-26 05:13:16 UTC

Vastatkaa seuraaviin kysymyksiin oman ryhmänne linkin alle:

1. Miten ja mistä näkökulmasta palautumista käsitellään?

2. Mitä on tutkittu ja miten tutkimus on toteutettu?

3. Mitkä ovat tutkimuksen tulokset?

4. Mikä on mielestänne tärkein asia, joka Pohdinta-osiossa on nostettu esiin?

RYHMÄ 1 VASTAUKSET

2018-09-26 05:46:21 UTC

1. Elimistön palautuminen maksimaalisesta rasituksesta takaisin normaalitilaan on oleellinen
fyysisen kunnon markkeri. Hyvällä palautumiskyvyllä tarkoitetaan yleensä nopeutta,
jolla elimistön toiminnot normalisoituvat rasituksen jälkeen ja keho on jälleen täydessä
toimintavalmiudessa eli suorituskyky on palautunut. Yleisimmin käytettyjä tapoja
kuvata rasituksesta palautumista ovat sydämen sykkeeseen perustuvat menetelmät. Useimmat näistä tutkimuksista käsittelevät sykkeen
palautumisen ja kuolleisuusriskin välistä suhdetta. Monet tutkimukset ovat osoittaneet,
että elimistön heikentynyt sydämen sykkeen autonominen säätely lisää kuolleisuusriskiä
akuutin sydäninfarktin jälkeen. Erilaisia vertailututkimuksia on myös tehty, joissa on
käytetty palautumisen tasoa kuvaavina muuttujina fysiologisia, psykologisia ja suorituskyvyllisiä
määreitä; hapenkulutusta, veren laktaattipitoisuutta, lihaksen hemoglobiinisaturaatiota,
rasitusarviota, lihaskipua, omaa tuntemusta ja hyppytestejä. (Heinonen , Kyllönen, Kivijärvi 2018)

2. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kuinka kuntotasoltaan erilaiset varusmiehet
palautuvat maksimaalisesta hapenottokyvyn (VO2max) testistä, onko palautuminen
yhteydessä harjoitusvasteeseen ja kuinka fyysisesti kuormittavaa peruskoulutuskausi
varusmiehille on.

2. Monia erilaisia lajisuorituksia on käytetty tutkimuksissa aikaansaamaan fyysistä kuormitusta.
Eniten käytettyjä ovat muunnelmat polkupyöräergometri- ja juoksumattotesteistä,
joiden etuna on hyvä toistettavuus. Myös erikoisempia lajeja ja sovelluksia, kuten
vuorikiipeily ja testihenkilöiden upottaminen kuumaan tai kylmään
veteen, on käytetty. Hyödyllistä tietoa oikeanlaisesta
harjoittelukuormituksesta voidaan saada, kun tiedetään henkilön kuntotaso, harjoittelukuorma
ja rasituksesta palautuminen. Tässä tutkimuksessa kyseiset määreet ja
muuttujat on mitattu. Poikkeuksena useimpiin tutkimuksiin, joissa palautumista on
tutkittu suorituskyvyn perusteella, tämän työn tarkoituksena on keskittyä tutkimaan
testeistä palautumista ja vertaamaan sitä kuntotason ja koetun harjoittelukuorman muutoksiin.
Seurattavia palautumisparametreja ovat sydämen syke ja hengityskaasumuuttujat.

3.Kaikkien neljän (viikot 1, 5, 8 ja 10) testikerran VO2max-tulokset (ml/kg/min) saatiin
17 koehenkilöltä. Harjoittelulla sinänsä oli merkittävä päävaikutus maksimaaliseen
hapenottoon (p<0.05). VO2max oli viikoilla 5 ja 8 parempi kuin viikolla 1 (p<0.01),

4.Syke: Useissa tutkimuksissa on pidetty tärkeänä ensimmäisen palautumisminuutin aikana
tapahtuvaa sykkeen laskua
Näissä tutkimuksissa on havaittu yhteys heikon aerobisen kunnon ja hidastuneen sykkeiden
palautumisen välillä: Urheilijoilla on 30 sekunnin kuluttua rasituksen huipusta
mitattu sydämen sykearvo ollut matalampi kuin normaali- ja heikkokuntoisilla. Tässä
tutkimuksessa erot kuntoluokkien välillä eivät kuitenkaan kasvaneet merkitseviksi.
Kaikissa kuntoluokissa ja jokaisella mittauspisteellä kahdeksannen viikon sykearvot
olivat pienemmät kuin ensimmäisen viikon

Ryhmä 3. Vastaukset

2018-09-26 05:47:22 UTC

1. Liikuntafysiologisesta näkokulmasta koripalloilioiden palautumiseen.

2. Tutkimalla ottelutilanteiden aikana tapahtuvia muutoksia kuntoon ja niiden välistä palautumista kisakauden aikana. Tarkkailun alla on ollut hyppykorkeuksia. Polkupyöräergon tuloksia. Veren laktaatitpitoisuuksia.

3. Suorituskyvyn paranemiseen vaikutti aktiivinen palautumistyö. Jossa neljä eri vaikuttajaa suurempi kreatiinifofaattiresynteesi, lihasten alhaisempi laktaatti ja vetyionipitoisuus, aerobisen metabolian vaikutus energiavarastojen täyttymiseen.

4. Tutkimuksen perusteella ottelutilanteissa suorituskyvyn pitäisi laskea laktaati, kontaktimattohyppy, korkeus, tehoindeksien, heittoprosentin ja ventilaatioarvojen. Mutta heitto ja ponnistusvoima eivät heikentyneet näillä testattavilla.

Ryhmä 2. Vastaukset

2018-09-26 05:57:48 UTC

Firstbeat menetelmä Stressinhallinnan ja palautumisen tukeminen
Sykevälivaihteluiden ja hengitysfrekvenssin vaihtelut ja maksimihapenkulutuksen kautta. Hyvinvointianalyysi toteutettiin kyselytutkimuksena. Analysoinnissa käytettiin prosenttijakaumaa, itsenäisten otosten t-testiä ja Pearsonin korrelaatiota.
Prosentuaalisesti eniten vastaajista koki hyötyneensä päivän aikana esintyvien taukojen merkityksen tiedostamisessa (97.2%) ja vähiten fyysisen kunnon parantamisessa (83,0%)
Sykevälivaihtelumuuttujissa tapahtuvilla muutoksilla ja työstressillä on yhteys. Hyvinvointianalyysilla laskettujen stressi- ja palautumismuuttujien välillä on todettu merkittävä korrelaatio mitä enemmän koettua stressiä, sitä enemmän stressistä kertovissa sykevälivaihtelumuuttujissa tapahtuu muutoksia.

Ryhmä 4

2018-09-26 06:09:00 UTC

1. Elimistö palautuu normaalitilaan nopeasti kevyen kuormituksen jälkeen.

2. Tutkittiin maksimikestävyyttä. Koehenkilöt juoksivat 10 000 metriä maksimaalisella nopeudella, 400 metrin pituisella radalla. Sydämenlyönnit mitattiin ja taltioitiin Polar- sykemittarilla.

3. Kokonaistestosteronipitoisuuksissa havaittiin nousua välittömästi suorituksen jälkeen, mutta tulokset eivät olleet merkittäviä.

Video PTE:stä (Peak Training Effect) sekä EPOC:sta (Excess Post-exercise Oxygen Consumption):

toni_turu — 2018-09-26 06:40:33 UTC

https://www.youtube.com/watch?v=_g4uTONIpws