<?xml version="1.0"?>
<rss version="2.0">
   <channel>
      <title>Skitsofrenia by </title>
      <link>https://padlet.com/bianca_asikainen/Skitsofrenia</link>
      <description>Made by Pia, Tanja &amp; Bianca</description>
      <language>en-us</language>
      <pubDate>2019-05-02 14:28:11 UTC</pubDate>
      <lastBuildDate>2023-01-24 04:44:42 UTC</lastBuildDate>
      <webMaster>hello@padlet.com</webMaster>
      <image>
         <url></url>
      </image>
      <item>
         <title>Skitsofrenia</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/bianca_asikainen/Skitsofrenia/wish/356338235</link>
         <description><![CDATA[]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2019-05-02 18:02:57 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/bianca_asikainen/Skitsofrenia/wish/356338235</guid>
      </item>
      <item>
         <title></title>
         <author>bianca_asikainen</author>
         <link>https://padlet.com/bianca_asikainen/Skitsofrenia/wish/356341529</link>
         <description><![CDATA[]]></description>
         <enclosure url="https://areena.yle.fi/1-4371441" />
         <pubDate>2019-05-02 18:09:53 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/bianca_asikainen/Skitsofrenia/wish/356341529</guid>
      </item>
      <item>
         <title></title>
         <author>bianca_asikainen</author>
         <link>https://padlet.com/bianca_asikainen/Skitsofrenia/wish/356342140</link>
         <description><![CDATA[<div>1.     <strong>Lääkehoito</strong></div><div><strong>Perinteiset antipsykootit:</strong></div><div>-       Flufenatsiini                           (Siqualone)</div><div>-       Klooripromatsiini                   (Klorproman)</div><div>-       Levomepromatsiini                (Levozin, Nozinan)</div><div>-       Perfenatsiini                           (Peratsin)</div><div>-       Promatsiini                             (Neulactil)</div><div>-       Tioridatsiini                            (Melleril, Orsanil)</div><div>-       Flupentiksoli                           (Fluanxol)</div><div>-       Klooriprotikseeni                    (Truxal)</div><div>-       Tsuklopentiksoli                     (Cisordinol)</div><div>-       Melperoni                               (Melpax)</div><div>-       Haloperidoli                           (Serenase)</div><div>-       Sulpiridi                                  (Suprium)</div><div><strong>Toisenpolven antipsykootit</strong></div><div>-       Arpipratsoli                            (Abilify)</div><div>-       Klotsapiini                              (Clozapine, Froidir, Leponex)</div><div>-       Risperidoni                             (Risperidal)</div><div>-       Ketiapiini                                (Seroquel)</div><div>-       Olantsapiini                            (Zyprexa)</div><div>-       Tsiprasidoni                            (Zeldox)</div><div>-       Sertindoli                                (Serolect)</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2019-05-02 18:11:15 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/bianca_asikainen/Skitsofrenia/wish/356342140</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Lääkityksen merkitys</title>
         <author>bianca_asikainen</author>
         <link>https://padlet.com/bianca_asikainen/Skitsofrenia/wish/356347380</link>
         <description><![CDATA[<div>Skitsofrenian hoidolla on siis kaksi päävaihetta: akuutti vaihe, kun suurempia annoksia saattaa olla tarpeen psykoottisten oireiden hoitamiseksi, jota seuraa ylläpitovaihe, joka on yleensä elinikäinen. Ylläpitovaiheen aikana annostusta vähennetään vähitellen vähimmäisvaatimukseksi</div><div> </div><div>Skitsofrenian kulku vaihtelee, mutta se on usein monivuotinen tai elinikäinen sairaus. Lääkehoito on tärkeä osa skitsofrenian hoito. Suurin osa hyötyy merkittävästi lääkehoidosta. Lääkehoidon avulla voidaan lyhentää äkillisiä psykoottisia vaiheita ja välttää turhia sairaalahoitoja, myös oireita saadaan lääkkeiden avulla lievennettyä. Lääkkeiden epäsäännöllinen käyttö tai lopettaminen omin päin saattaa johtua sairausjakson äkilliseen uusiutumiseen. Jos lääkkeen ottaminen unohtuu sairauden takia, voidaan harkita pitkävaikutteista ruiskemuotoisen lääkkeen käyttöä.<br><br>Vaikka lääkehoito on tärkeä osa useimpien skitsofreniaan sairastuneiden hoitoa, pieni osa skitsofreniapotilaista ei hyödy lääkkeiden käytöstä. Tämä osoittaa, että eri skitsofrenian muodot ovat taustaltaan hyvin erilaisia.</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2019-05-02 18:22:36 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/bianca_asikainen/Skitsofrenia/wish/356347380</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Keskeistä hoidossa</title>
         <author>bianca_asikainen</author>
         <link>https://padlet.com/bianca_asikainen/Skitsofrenia/wish/356349667</link>
         <description><![CDATA[<div>Lääkehoito on aina vain osa hoitoa ja kuntoutusta. Muun hoito koostuu erilaisista psykoterapioista, perheen ja läheisten tukemisesta sekä ammatillisesta ja muusta kuntoutuksesta. Hyvää lääkehoito ei voi toteuttaa ilman kunnioittavaa suhdetta potilaaseen ja hänen läheisiinsä.</div><div> </div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2019-05-02 18:27:30 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/bianca_asikainen/Skitsofrenia/wish/356349667</guid>
      </item>
      <item>
         <title></title>
         <author>bianca_asikainen</author>
         <link>https://padlet.com/bianca_asikainen/Skitsofrenia/wish/356362613</link>
         <description><![CDATA[]]></description>
         <enclosure url="https://padlet-uploads.storage.googleapis.com/374046029/a4db0b1270135dd4788dba05b75c4bda/Skitsofrenia_kuva.jpg" />
         <pubDate>2019-05-02 18:57:09 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/bianca_asikainen/Skitsofrenia/wish/356362613</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Hoitosuuhde asiakkaan kanssa</title>
         <author>bianca_asikainen</author>
         <link>https://padlet.com/bianca_asikainen/Skitsofrenia/wish/356489971</link>
         <description><![CDATA[<div> auttamaan potilasta, meidän pitää järjestää omat reaktiomme sellaisen toimintamallin mukaan, jota pystymme soveltamaan päivittäiseen hoitokäytäntöön. Tämän perusidean tai työmallin on oltava samantapainen tai samanleinen sekä ammattilaisilla että omaisilla. Työmallin on aina ohjattava meidän lisäkemme myös potilas, kun teemme yksilällistä hoitosuunitelmia.<br><br>Ensimmäiseksi potilas tarvitsee kiinteän ja turvallisen suhteen ihmisiin, jotka pystyvät tukemaan häntä, ymmärtämään hänen herkkyyttään ja oireitaan. Heidän on myös oltava perillä potilaalle mahdollisista hoitomuodoista. Näin potilaalle välittyy turvallisuudentunne, joka perustuu tietoon oikeasta suuhtautumistavasta.<br><br>Ensimmäinen vaihe työmallia rakennettaessa on potilaan kanssa keskusteleminen. Jos puheyhteys toimii, voimme ruveta käsittelemään kriisikokemusta. Keskustelujen tulisi tapahtua rauhallisessa ympäristössä, jossa sosiaalisia ärsykkeitä on vähän, rutiinit ovat selvät ja vuorikausirytmi säännöllinen. Tämäntapainen ympäristö voidaan luoda terapeuttisessa hoitokodissa tai sairaalan kutoutusosastolla.</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2019-05-03 05:55:21 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/bianca_asikainen/Skitsofrenia/wish/356489971</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Lähteet:Lääkehoito + Keskeistä hoidossa ja Hoitosuuhde asiakkaan kanssa </title>
         <author>bianca_asikainen</author>
         <link>https://padlet.com/bianca_asikainen/Skitsofrenia/wish/356492559</link>
         <description><![CDATA[<div>Kirjalähteet:<br>- Lääkkeet mielenhoidossa (Huttunen Matti)<br>- Kaksisuuntainen mielialahäiriö (Sadeniemi, Aer, Jänkälä, Sorvaniemi, Stenberg)<br>- Asiaa Skitsofreniasta (Malm, Lund, Rutz)<br>- Psykoosit -kokoava näkökulma (Cullberg Johan)<br>- Hoito vai pakkohoito (Sariola Esa, Ojanen Markku)<br>Linkit:<br>https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00148<br>https://skitsofreniaopas.fi/</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2019-05-03 06:16:36 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/bianca_asikainen/Skitsofrenia/wish/356492559</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Altistavat tekijät ja ennakko-oireet</title>
         <author>pia_forsblom</author>
         <link>https://padlet.com/bianca_asikainen/Skitsofrenia/wish/356820321</link>
         <description><![CDATA[<div><br><br>Skitsofrenian puhkeaminen ajoittuu yleensä ikävuosien 15-45 välille mutta varhaisia oireita voi olla jo kouluiässä. Sairastumishuippu on kuitenkin noin 20 vuoden iässä, johon yleensä ajoittuu myös ihmiselämän suuria muutosvaiheen kriisejä, kuten opiskelujen aloittaminen, armeija yms, ja näiden ns. normatiivisten kriisien voidaankin katsoa olevan usein sairauden puhkeamiseen vaikuttavia tekijöitä.  Skitsofreniaan sairastuneen potilaan omaiset saattavat jälkikäteen sanoa huomanneensa oireita jo paljon aiemmin mutta ymmärtävät yhteyden sairauteen vasta kun diagnoosi on saatu. Varhaisia oireita voivat olla esimerkiksi voimakas eristäytyminen, epäluuloisuus, aistiharhat, voimakas yksinäisyyden kokemus sekä puutteet ihmissuhdetaidoissa tai kyvyttömyys ratkaista elämänsä ongelmatilanteita. Ahdistus, voimakas masennus ja toimintakyvyn laskeminen ovat myös yleisiä ennakko-oireita.   <br>Skitsofrenia on geneettisesti periytyvä ja sairastumisriski onkin noin kymmenkertainen, mikäli ensiasteen sukulainen sairastaa skitsofreniaa. Alttius sairauden puhkeamiselle voi olla myös varhaiskehityksen aikana syntyneestä keskushermoston kehityksen häiriöstä johtuvaa. Sairauden puhkeamiseen altistavia tekijöitä voi nuoruusiän normitiivisten kriisien lisäksi olla huumausaineiden, kuten kannabiksen, käyttö.  </div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2019-05-04 12:15:50 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/bianca_asikainen/Skitsofrenia/wish/356820321</guid>
      </item>
      <item>
         <title></title>
         <author>pia_forsblom</author>
         <link>https://padlet.com/bianca_asikainen/Skitsofrenia/wish/356821131</link>
         <description><![CDATA[]]></description>
         <enclosure url="https://padlet-uploads.storage.googleapis.com/374169511/6adb072651ebbe1b161e08b2b0a80b84/kognitiiviset_oiret.png" />
         <pubDate>2019-05-04 12:28:28 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/bianca_asikainen/Skitsofrenia/wish/356821131</guid>
      </item>
      <item>
         <title></title>
         <author>pia_forsblom</author>
         <link>https://padlet.com/bianca_asikainen/Skitsofrenia/wish/356821580</link>
         <description><![CDATA[]]></description>
         <enclosure url="https://padlet-uploads.storage.googleapis.com/374169511/2b5724da7812fa07362db9c97f3e2687/negativiset.png" />
         <pubDate>2019-05-04 12:34:50 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/bianca_asikainen/Skitsofrenia/wish/356821580</guid>
      </item>
      <item>
         <title></title>
         <author>pia_forsblom</author>
         <link>https://padlet.com/bianca_asikainen/Skitsofrenia/wish/356821671</link>
         <description><![CDATA[<div>                           OIREET<br> https://skitsofreniaopas.fi/skitsofrenia-yleista/skitsofrenian-oireet/</div>]]></description>
         <enclosure url="https://padlet-uploads.storage.googleapis.com/374169511/1ac70af28f2de64907c6c1adcc033890/positiviset2.png" />
         <pubDate>2019-05-04 12:36:33 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/bianca_asikainen/Skitsofrenia/wish/356821671</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Diagnostiset kriteerit</title>
         <author>pia_forsblom</author>
         <link>https://padlet.com/bianca_asikainen/Skitsofrenia/wish/356823395</link>
         <description><![CDATA[<div>Jotta skitsofrenia voidaan diagnosoida, on henkilöllä esiinnyttävä vähintään kuukauden ajan ainakin kaksi skitsofrenialle ominaisesta oiretyypistä, joita ovat harhaluulot, aistiharhat, puheen hajanaisuus (toistuva/selvä puheen syrjähtely tai epäyhtenäisyys), pahasti hajanainen tai outo käytös tai selvämotorinen jäykkyys tai kiihtyneisyys (katatonia) ja ns. negatiiviset eli puutosoireet (tunneilmaisujen selvä latistuminen, puheen köyhtyminen, tahdottomuus).  Oireiston lisäksi diagnosoinnin edellytyksenä on, että sosiaalinen toimintakyky on selvästi heikentynyt ja tätä on kestänyt yhtäjaksoisesti muutaman kuukauden ajan.  </div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2019-05-04 12:56:49 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/bianca_asikainen/Skitsofrenia/wish/356823395</guid>
      </item>
      <item>
         <title></title>
         <author>bianca_asikainen</author>
         <link>https://padlet.com/bianca_asikainen/Skitsofrenia/wish/356834495</link>
         <description><![CDATA[<div><br><br><br></div>]]></description>
         <enclosure url="https://www.studio55.fi/terveys/article/hannu-sairastaa-skitsofreniaa-ajatukset-pyysivat-tekemaan-asioita/4351712" />
         <pubDate>2019-05-04 15:05:42 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/bianca_asikainen/Skitsofrenia/wish/356834495</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Ennaltaehkäisy</title>
         <author>tanja_93</author>
         <link>https://padlet.com/bianca_asikainen/Skitsofrenia/wish/357110663</link>
         <description><![CDATA[<div>Skitsofrenian tausta voi olla hyvin monisyinen, pääosin tuntematon sekä eri ihmisillä todennäköisesti myös erilainen. Tästä syystä johtuen skitsofrenian ennaltaehkäisyyn tähtäävät neuvot, eivät yleensä perustu yksilötasolla tutkimukselliseen näyttöön. Sairastumisalttiuteen vaikuttavat jonkin verran raskauden ja synnytyksen aikaiset komplikaatiot, etenkin jos jompikumpi lapsen vanhemmista tai joku lähisukulaisista sairastaa skitsofreniaa. Vanhempi, joka sairastaa skitsofreniaa, niin hänen tulisi huolehtia raskaana ollessaan mahdollisimman hyvin voinnistaan sekä terveydestään, käyttää neuvolan palveluita sekä synnyttää lapsi synnytyssairaalassa. Jos äidillä on skitsofrenia, hänen kannattaa ottaa influenssarokotus ennen raskauden aloittamista, koska raskauden toisella kolmanneksella sairastettu influenssa, johon liittyy siis kuume saattaa lisätä syntyvän lapsen alttiutta sairastua aikuisena skitsofreniaan. Lapsuudessa koetut traumaattiset kokemukset saattavat lisätä riskiä sairastua myöhemmin skitsofreniaan. Tämän takia olisi tärkeää käydä keskustelemassa koetuista asioista ammattilaisen kanssa, psykoterapeuttinen läpikäynti voi vähentää alttiutta sairastua aikuisena skitsofreniaan tai muihin vakaviin psykiatrisiin sairauksiin. On tehty tutkimuksia, joiden mukaan kannabiksen käyttö voi lisätä riskiä sairastua skitsofreniaan. Joten jos henkilöllä ilmenee skitsofrenian oireita, hänen kannattaa ehdottomasti vältellä kannabiksen käyttöä. Stressi, joka johtuu eri syistä saattaa myös laukaista skitsofrenian oireita.  <br>Linkki: <a href="https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00148">https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00148</a></div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2019-05-06 10:20:57 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/bianca_asikainen/Skitsofrenia/wish/357110663</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Ennuste</title>
         <author>tanja_93</author>
         <link>https://padlet.com/bianca_asikainen/Skitsofrenia/wish/357111367</link>
         <description><![CDATA[<div>Skitsofreniaa sairastavalle on hyvin vaikea tarkkaa ennustetta arvioida etukäteen. Ennusteeseen liittyy monia eri tekijöitä, sairauden vaikeusaste, elinolosuhteet, lääkitys ja oma asenne hoitomyönteisyyttä kohtaan. Skitsofrenian ennuste on parantunut viime vuosikymmenen aikana huomattavasti. Vaikuttavia tekijöitä tähän on ollut, tehokkaammat lääkkeet, hoidon tehostuminen ja hoitomyönteisyys. Tutkimukset ovat osoittaneet, että skitsofrenian taudinkuva ja oireet usein helpottuvat iän myötä. Vaikeistakin potilaista todella moni tulee nykyään toimeen herkkyytensä ja oireidensa kanssa sekä pystyvät nauttimaan elämästään. <br>Linkki: <a href="http://www.skitsofreniainfo.fi/oireet/Skitsofrenian_kulku_ja_ennuste_yksilollisia">http://www.skitsofreniainfo.fi/oireet/Skitsofrenian_kulku_ja_ennuste_yksilollisia</a></div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2019-05-06 10:24:02 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/bianca_asikainen/Skitsofrenia/wish/357111367</guid>
      </item>
   </channel>
</rss>
