Pohdintaa:
Mediakasvatuksen lisääntyminen omalla koulupolulla kuten yleisellä tasolla on huomattavaa, jossa taustalla vaikuttaa merkittävästi digitalisaatio. Tieto- ja viestintätekniikka on yhä vahvemmin osana arkeamme, jolloin niiden käytön lisääntyminen tekee perustelluksi kiinnittää ne osaksi mediakasvatuksen tutkimuskenttää. Kasvatustieteessä on merkittävää, ettei digitaalisia sovelluksia käytetä pelkästään työvälineenä saavuttaakseen jonkin päämäärän, vaan keskeisempää on ihmisen ja teknologian välinen vuorovaikutus. (Vesterinen ym, 2006, 153.) Nuoriso viettää yhä enemmän aikaa mediaympäristössä, jossa muutokset ovat luonteeltansa nopeita. Onnistunut mediakasvatus on monipuolista yhteistyötä oppilaitoksen, median sekä kotien kanssa. Näin oppilas saa mahdollisuuden ilmaista itseänsä monipuolisesti ja vastuullisesti sekä harjoitella tulkitsemaan muiden viestintää. (Kupiainen, Sintonen & Suoranta, 2007,17.) 

 

Kupiainen, R., Sintonen, S. & Suoranta, J. (2007) Suomalaisen mediakasvatuksen vuosikymmenet. Teoksessa Kynäslehti, H., Kupiainen, R. & Lehtonen, M. (toim.) NÄKÖKULMIA MEDIAKASVATUKSEEN. Mediakasvatusseuran julkaisuja 1/2007.

Vesterinen, O., Vahtivuori-Hänninen, S., Oksanen, U., Uusitalo, A., Kynäslahti, H. (2006). MEDIAKASVATUS MEDIAN JA KASVATUKSEN ALUEENA - DESKRIPTIIVISEN MEDIAKASVATUKSEN JA DIDAKTIIKAN NÄKÖKULMIA. Kasvatus 37 (2), 148–161.