Roosa Räty

Martti Luther muistuttaa koululaisia: “Uskonto on tärkeä oppiaine.”

Emmy-Lie Toivonen

20.11.2017

Suomessa uskonnonopetuksen tärkeys on romahtanut uuden sukupolven opiskelun alettua. Luther, saksalainen pappi ja teologi, on huolissaan uusien opiskelijoiden asenteesta tärkeää oppiainetta kohtaan. Suorittaessaan uskonpuhdistusta katolisessa kirkossa, Luther kertoo: “Halusin varmistaa, ettei uskonnollisia ristiriitoja syntyisi, joten käänsin raamatun kansankielelle ja tavoittelin samanuskoisuutta.”

Moni tutkija pitää asennetta uskonnonopetusta kohtaan opiskelijoiden muuttuvat kiinnostuksen seurauksena. Nykyään opiskelijat pyrkivät opiskelemaan muita humanistis- ja yhteiskunnallisia tieteitä, kuten historiaa ja yhteiskuntaoppia. Luther lisää: “Muissa kouluaineissa pitäisi korostaa uskonnon tärkeyttä, ja opettaa ainetta uskonnon ja kulttuurin näkökulmasta.” Luther myös muistuttaa, että uskonto on yleissivistävä aine, ja ehdottaa lukioon uuden opetussuunnietelman myötä enemmän syventäviä kursseja, myös latinan kielellä.

The Lord Chamberlain’s men -näyttelijäseurue esiintyi eilen joulukuisena päivänä kuningatar Elisabet I:lle. Lähteet kertovat kuningattaren ihastuneen näytelmään ja varsinkin nuoreen näyttelijään nimeltä William Shakespeare. ”He olivat oikein ihastuttavia ja näytelmä oli traaginen ja koskettava, mutta yksi näyttelijä erityisesti painui mieleen”, näillä sanoilla Elisabet kuvaa esiintyjiä ja iltaa.

William kertoi olevansa yksi seurueen omistajista ja kirjoittavansa myös itse näytelmiä ja runoja. Hänen tunnetuimpia näytelmiä ovat Romeo ja Julia ja Julius Caesar. Hänen näytelmiään voikin nähdä ensi viikolla Globe-teatterissa, jonka omistaja hän on.

Lukutaito yleistyi renessanssin aikana kirjapainotaidon ansiosta. Johannes Gutenberg kehitti kirjapainokoneen, ja perusti ensimmäisen kirjapainon. Gutenberg keksi myös irtokirjasimet, mikä lisäsi kirjoitetun tekstin, tiedon ja aatteen leviämistä, eikä se ollut enää yksin parempiosaisten oikeus. Renessanssin aikana kirjoitustaitoisia olivat yleensä kirjurit ja runoilijat.  

 

Gutenberg otti paljon lainaa useilta eri ihmisiltä perustaakseen kirjapainon. Gutenberg lainasi eniten rahaa Johann Fustilta, jolta hän lainasi yhteensä yli 1600 guldenia. Lainojen otto kuitenkin iski Gutenbergia niskaan, ja vuonna 1455 hän joutui riitaoikeudenkäyntiin Fustin kanssa. Gutenberg hävisi oikeudenkäynnin, ja kirjapainon ja kirjakkeiden omistus siirtyy ensin Fustille ja sitten tämän vävylle Peter Schöfferille. Fustille siirtyivät myös kaikki oikeudet kirjapainon kirjamyynnistä ja puolet kaikista painetuista Raamatuista. Gutenberg ei halunnut kommentoida tilannetta. 

 

 

 

 

Roosa Räty