ajattelun vinouma ihmisten luontainen taipumus tehdä ja ymmärtää havaintoja, tulkintoja ja hankittua tietoa tietyllä tavalla, voi aiheuttaa virheitä

ankkurointivinouma ajattelun harha, yksilön taipumus ylipainottaa ensimmäistä havaintoaan tai tietoa

kuplautuminen ryhmäilmiö, joka voi kaventaa näkökulmia ja muokkaa ajattelutapoja; syntyy, kun vietetään paljon aikaa samankaltaisten ihmisten kanssa

terveyden lukutaito kyky hankkia, omaksua, arvioida ja soveltaa luotettavaa tietoa; auttaa ymmärtämään itseä, muita ja maailmaa terveyden näkökulmasta

terveyshuuhaa ei-luotettavaa tietoa; mm. erilaisia lääketieteen ulkopuolisia hoitomenetelmiä ja tuotteita, joilla rahastetaan

vahvistusvinouma ajattelun harha, jolloin etsitään ja vastaanotetaan tietoja, jotka tukevat aikaisempia käsityksiä aiheesta

ylivertaisuusvinouma ajattelun harha, jossa yksilö yliarvioi omat tietonsa, taitonsa tai muun osaamisensa

altiste ympäristöterveystieteessä tarkoittaa tavallisesti terveyttä haittaavaa fysikaalista (melu), kemiallista (ympäristömyrkky) tai biologista (patogeeninen mikrobi) tekijää

dokumentit tutkimuksessa voidaan käyttää valmista, jo saatavilla olevaa materiaalia, joka on julkaistu muuta tarkoitusta varten; esim. uutiset, päiväkirjat, kirjeet

havainnointi eli observointi aineistonhankintamenetelmä; tutkittavasta ilmiöstä kerätään tietoa seuraamalla ja tarkkailemalla

hypoteesi teoriaan tai aikaisempiin tutkimuksiin perustuva olettamus tai väite asioiden välisestä suhteesta; liittyy selittäviin tutkimuksiin

koeasetelma tutkitaan, miten yhden tai useamman tekijän muutos vaikuttaa samankaltaisissa ryhmissä tai tilanteessa

kohortti pitkittäistutkimuksessa seurattava väestöryhmä; tutkimusjoukko säilyy samana tutkimusjakson loppuun tai kunnes tutkittava ilmiö/sairaus tms. saavutettu

kysely aineistonhankintamenetelmä; tutkittavilta kerätään vastauksia samoihin kysymyksiin kyselylomakkeen avulla

laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä perustuu aineistoihin ja niiden analyysiin, vastaa usein ajankohtaisiin mitä ja miten -tyyppisiin tutkimuskysymyksiin, aineistoja ei välttämättä muokata numeeriseen muotoon

mittaaminen, mittaukset aineistonhankintamenetelmä; käytetään monenlaisia mittavälineitä, joilla mitataan tutkimuskohteen määrää, suuruutta tai ominaisuutta, kuten pituutta tai painoa

monitieteisyys eri tieteenalojen yhdistämistä, esim. terveysaiheinen tutkimusprojekti, jossa eri tieteenaloja edustavat tutkijat tekevät yhteistyötä

määrällinen eli kvantitatiivinen tutkimusmenetelmä tutkimuskohdetta kuvataan, selitetään ja tulkitaan matemaattisesti ja tilastollisesti, vastaa kuinka paljon ja miksi -tyyppisiin kysymyksiin

otantamenetelmä tapa, jolla otos valitaan perusjoukosta; pyritään varmistamaan otoksen edustavuus eli kuinka hyvin otos heijastaa perusjoukkoa; useita erilaisia

otos perusjoukosta tutkimukseen valittu osa

perusjoukko kaikki tutkimusaiheeseen liittyvät henkilöt

pitkittäisasetelma samaa tutkimuskohdetta tai tiettyjä koehenkilöitä seurataan joskus jopa vuosikymmenten ajan; esimerkiksi saadaan tietoa, miten yleisiä sydän- ja verisuonitaudit ovat eri alueilla sekä eri sukupuolilla ja ikäryhmillä

poikkileikkausasetelma kohdetta tutkitaan laaja-alaisesti yhtenä tiettynä ajankohtana tai lyhyen ajanjakson aikana; saadaan tietoa jonkin ilmiön, kuten tupakoinnin, yleisyydestä väestössä

tieteellinen tieto perustuu tieteelliseen tutkimukseen; puolueeton, testattu ja todistettu tieto
tutkimusasetelma tutkimuksen rakenne, jolla saadaan vastaus tutkimuskysymykseen; kertoo miten, missä ja milloin aineisto kerätään ja analysoidaan

tutkimuskysymys kertoo yhdellä lauseella, mihin tutkimusaineisto vastaa, ja määrittää, ketä ja mitä tutkitaan sekä millaista tietoa ja tuloksia tutkimuksella voidaan saada

tutkimusmenetelmä tutkimusaineiston hankinta- ja analyysiväline

tutkimusprosessi vaiheittain etenevä tieteellinen tapa tehdä tutkimusta välivaiheiden kautta

vaste altisteen aiheuttama tilanne, esim. melun (altiste) aiheuttama meluvamma (vaste)

vertailuasetelma samaa ilmiötä tutkitaan kahdella tai useammalla aineistolla tai kahdessa eri yhteydessä, selvittää muutoksia ja niihin vaikuttaneita tekijöitä

harha systemaattinen virhe laskee tutkimuksen luotettavuutta, voi liittyä esim. otantaan tai aineistonhankintaan; voi vääristää tutkimustuloksia

kato tutkimuksen luotettavuutta laskeva ilmiö, joka voi syntyä, jos tutkimukseen valitut henkilöt eivät osallistu tutkimukseen tai keskeyttävät osallistumisensa tutkimuksen aikana; kato ennakoidaan otoskokoa valitessa

plagiointi luvaton lainaaminen, toisen tutkijan laatiman tuotoksen esittäminen omana

reliabiliteetti kvantitatiivisen tutkimuksen luotettavuuden arviointi, mittausmenetelmien ja mittaustulosten luotettavuus sekä mittareiden käyttö- ja toimintavarmuus

sattuma satunnaisvirhe; mittausvirhe vaihtelee ennustamattomasti mittauksesta toiseen, laskee tutkimuksen luotettavuutta

sekoittava tekijä ulkoisen tekijän vaikutus tutkittavaan asiaan; liittyy tutkittaviin asioihin, mutta häiritsee tarkasteltavan asian ja siihen vaikuttavien tekijöiden syy-seuraussuhteen arviointia

siirrettävyys kvalitatiivisen tutkimuksen arviointikriteeri, kuinka hyvin tutkimustulokset ovat sovellettavissa ja yleistettävissä muihin vastaaviin kohteisiin tai tilanteisiin

totuudellisuus kvalitatiivisen tutkimuksen arviointikriteeri, kuinka hyvin tutkijan johtopäätökset pystyvät kuvaamaan tutkittavan ilmiön todellista tilaa

uskottavuus kvalitatiivisen tutkimuksen arviointikriteeri, kuinka hyvin tutkijan subjektiiviset käsitykset ja ennakko-oletukset on huomioitu ja kuinka objektiivisesti tutkimus on toteutettu

vahvistettavuus kvalitatiivisen tutkimuksen arviointikriteeri, kuinka hyvin tutkimusprosessi on kuvattu ja perustuvatko tutkimustulokset aineistoon; todeksi vahvistaminen

validiteetti eli pätevyys kvantitatiivisen tutkimuksen luotettavuuden arviointi; miten hyvin tutkimuksessa käytetty mittaus- tai tutkimusmenetelmä mittaa juuri sitä tutkittavan ilmiön ominaisuutta, mitä on tarkoituskin mitata

vertaisarviointi tieteentekijöiden ja tutkijoiden oma laadunvarmistuskeino, jolla varmistetaan tutkimusraportin julkaisukelpoisuus

vilppi väärien tietojen tai tulosten esittämistä tiedeyhteisölle tai niiden levittämistä

mainonta pyritään vaikuttamaan vastaanottajan asenteisiin, tietoihin tai kulutuskäyttäytymiseen, jotta pystytään myymään mainostajan tuotteita

mediakriittisyys tietoa ei uskota sokeasti vaan sitä tarkastellaan kriittisen kyseenalaistavasti

mediataidot kykyä lukea, tuottaa ja tulkita mediasisältöjä sekä pohtia kriittisesti lukemaansa ja näkemäänsä

mediaympäristö koostuu erilaisista medioista, medialaitteista ja median käyttötavoista

sosiaalinen media netissä olevia palveluja ja sovelluksia, jotka mahdollistavat käyttäjien välisen yhteydenpidon ja oman sisällön tuottamisen

terveyskampanja kampanja, joka yrittää saada aikaan muutoksen ihmisen terveyskäyttäytymisessä tai ajattelussa

terveysviestintä kaikki sellainen viestintä, joka käsittelee terveyttä ja sairauksia; WHO rajaa terveysviestinnäksi vain sellaisen viestinnän, jonka päämääränä on vaikuttaa positiivisesti terveyteen

altiste ympäristöterveystieteessä tarkoittaa tavallisesti terveyttä haittaavaa fysikaalista (melu), kemiallista (ympäristömyrkky) tai biologista (patogeeninen mikrobi) tekijää

altistus-vastesuhde kertoo, kuinka suuri annos on terveydelle haitallinen

elinympäristö erilaisten ympäristöjen muodostama kokonaisuus, jossa ihminen päivittäin liikkuu, asuu ja elää

esteettömyys ihmisten moninaisuuden huomioon ottaminen siten, että kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet toimia; liikkumiseen, näkemiseen, ymmärtämiseen, kommunikaatioon liittyvien esteiden poistaminen (ks. fyysinen ja psykososiaalinen esteettömyys)

fyysinen esteettömyys fyysisessä ympäristössä olevien toimintaa rajoittavien esteiden poistaminen; esim. itsestään aukeavat ovet, loivat kulkuliuskat, riittävä mutta ei kuitenkaan häikäisevä valaistus

fyysinen ympäristö luonnonympäristö ja rakennettu ympäristö

kulttuuri kullekin väestölle tai alueelle omaleimainen tekijä, joka muodostuu mm. yhteisön vakiintuneista uskomuksista, ajattelumalleista ja tavoista, kielestä, perinteistä ja arvoista; sivistyksen taso, kuten koulutus, tieteet ja taiteen eri muodot

psykososiaalinen esteettömyys kannustava, yhteisöllinen ja tukea-antava ilmapiiri, jossa kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet opiskella, tehdä työtä ja osallistua itseä kiinnostavaan toimintaan

psykososiaalinen ympäristö ilmapiiri, kokemukset ja tunteet, jotka syntyvät sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa; vaikuttavia tekijöitä esim. läheiset ihmissuhteet, sosiaaliset verkostot, sosiaalinen tuki, elinympäristön kulttuuri ja media

sosiaalinen tuki tukea, jota ihminen voi saada toisilta ihmisiltä; jaetaan informatiiviseen tukeen, käytännön tukeen, tunnetukeen ja henkiseen tukeen

sosiaalinen verkosto ihmisen kaikki merkitykselliset ihmissuhteet; koostuu ihmisistä, joiden seurassa viihtyy ja joihin voi luottaa

toiminnallinen ympäristö ympäristön tarjoamat mahdollisuudet liikkua, virkistäytyä, opiskella ja tehdä työtä; palveluiden saavutettavuus

vaste altisteen aiheuttama tilanne, esim. melun (altiste) aiheuttama meluvamma (vaste)

• Opin arvioimaan fyysisen ympäristön aiheuttamia terveysriskejä ja käsittämään omien valintojeni merkityksen ympäristön terveellisyydelle
  

• Opin selittämään, mitä on nikotiiniriippuvuus

• Opin perustelemaan esimerkkien avulla, minkälaisia terveyshaittoja tupakka- ja nikotiiniriippuvuus aiheuttaa yksilölle, yhteisölle ja yhteiskunnalle

• Opin erilaisia tapoja, joilla riippuvuushaittoja voidaan ehkäistä

Agenda 2030 vuonna 2015 laaditut uudet kestävän kehityksen tavoitteet, jotka tulisi saavuttaa vuoteen 2030 mennessä; 17 päätavoitetta ja 150 alatavoitetta

ekologinen kestävyys pyrkimys turvata luonnonvarojen riittävyys ja maapallon elinolosuhteiden säilyminen tuleville sukupolville

elintarvikkeiden jäljitettävyys Suomessa tuotettujen elintarvikkeiden jokaisesta raaka-aineesta ja tuotantoerästä tiedetään, mistä se on tullut ja minne se on toimitettu; parantaa elintarviketurvallisuutta

ilmastoahdistus ilmastonmuutoksen aiheuttama huoli omasta, läheisten ja koko maapallon tulevaisuudesta

ilmastonmuutos ihmisen toiminnasta aiheutuva globaali ilmaston lämpeneminen, kasvihuoneilmiön voimistuminen

kasvihuonekaasu ilmakehässä oleva kaasu, joka aiheuttaa ilmaston lämpenemistä ja voimistaa ilmastonmuutosta; esim. hiilidioksidi ja metaani

kestävä elämäntapa pyrkimys tukea omilla valinnoilla ja käyttäytymisellä kestävän kehityksen periaatteita jokapäiväisessä elämässä

kestävä kehitys kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuuden tyydyttää omat tarpeensa; jaetaan sosiaaliseen, kulttuuriseen, ekologiseen ja taloudelliseen kestävyyteen

kulttuurinen kestävyys sopuisaa yhdessäoloa, monikulttuurisuuden ja suvaitsevaisuuden arvostamista, kulttuurisesti arvokkaiden perinteiden ja rakennusten vaalimista

laadullinen nälkä ihmisen saama ruoka on yksipuolista eikä sisällä kaikkia terveyden kannalta välttämättömiä ravintoaineita

määrällinen nälkä ihmisen saama ruoka ei tyydytä energiantarvetta

ruokaturva kaikilla ihmisillä kaikkina aikoina on saatavilla riittävästi turvallista ja ravitsevaa ruokaa terveelliseen ja aktiiviseen elämään

Ruokavirasto vastaa Suomessa elintarvikkeiden turvallisuudesta, laadusta ja elintarvikelain toteutumisesta

sanitaatio ihmisten ulosteiden ja virtsan sekä jätevesien kerääminen hygieenisellä tavalla siten, että ne eivät vaaranna ihmisen terveyttä tai luontoa

sosiaalinen kestävyys yhteiskunnan resurssit ja toimintamahdollisuudet jaetaan oikeudenmukaisesti kaikkien ihmisten kesken, vahvistaa ihmisen omaa elämänhallintaa ja tukee voimaantumista

taloudellinen kestävyys arvio siitä, mikä on taloudellisesti kannattavaa myös tulevaisuudessa

vektorivälitteinen tauti tartuntatauti, joka leviää ihmiseen vektorin (hyönteinen tai puutiainen) välityksellä eläimestä tai toisesta ihmisestä, esim. malaria, denguekuume, borrelioosi, puutiaisaivokuume

vesijalanjälki kokonaisvedenkulutuksen mittari, huomioi talousveden lisäksi myös tuotteiden ja palveluiden tuotantoon kulutetun piiloveden

akuutti meluvamma kuulon heikkeneminen yhden yksittäisen kovan äänen seurauksena (ilotuliteraketin pamaus) tai altistumisesta impulssimelulle

hiukkasmaiset ilmansaasteet ilmassa leijuvat joko luonnosta (siitepöly) tai ihmisen toiminnasta (katupöly) peräisin olevat, terveydelle haitalliset hiukkaset

home mikroskooppisen pieni sienirihmasto, joka kasvaa kosteissa ja lämpimissä olosuhteissa, esim. kosteissa katto-, seinä- ja lattiarakenteissa; pilaa sisäilman, voi aiheuttaa eriasteisia terveysoireita

ilmansaasteet ilmassa leijuvia hiukkasia tai kaasumaisia aineita; vaarantavat ihmisen terveyden ja vahingoittavat luontoa

impulssimelu äkillinen, lyhytkestoinen, voimakas melu, johon ei ehdi varautua (ilotulite, aseen laukaus), tai toistuvat iskumaiset äänet (rumpujensoitto)

ionisoiva säteily suurienergiaista säteilyä, esim. radon, röntgenkuvaukset, sädehoito; voi aiheuttaa muutoksia perimään ja tappaa eläviä soluja

kaukokulkeuma maan rajojen ulkopuolelta tuulien mukana kulkeutuvat ilmansaasteet

kosminen taustasäteily avaruuden taustasäteily; avaruudesta tulevaa ionisoivaa säteilyä, jota on havaittavissa pieninä määrinä kaikkialla maapallolla

krooninen meluvamma melusta aiheutuva, hitaasti etenevä kuulon heikkeneminen

kuulonsuojelu melulta suojautumista esim. vähentämällä melussa vietettyä aikaa tai käyttämällä kuulosuojaimia

melu häiritseväksi koettua tai kuulolle haitallista ääntä

meluntorjunta toimenpiteet, joiden avulla pyritään poistamaan tai vaimentamaan melua ja näin turvaamaan terveellinen ja viihtyisä elinympäristö

meluvamma kovaäänisen melun aiheuttama kuulon heikkeneminen; on aina pysyvä, tuhoutuneiden aistinsolujen tilalle ei muodostu uusia

pienhiukkaset ilmakehässä leijuvat kiinteät, alle 2,5 µm:n kokoiset hiukkaset; voivat kulkeutua hengitysilman mukana keuhkorakkuloihin

radon hajuton, mauton ja väritön kaasu, joka syntyy maankuoressa ja voi kulkeutua talojen sisäilmaan tai kaivoveteen; lisää keuhkosyövän riskiä

tautitaakka laskennallinen malli, joka auttaa arvioimaan tietyn terveyttä heikentävän tekijän (ympäristössä olevan altisteen tai sairauden) koko väestölle aiheuttamien terveyshaittojen merkitystä (yleisyys, kesto, vakavuus)

tinnitus korvissa kuuluva vinkuva, suhiseva tai napsuva ääni, joka ei kuulu ulkopuolisesta äänilähteestä; ääniaistimus voi olla joko tilapäinen tai pysyvä, aiheutuu kovaäänisestä melusta

UV-indeksi WHO:n standardoima mittaustapa, joka kuvaa ultraviolettivalon voimakkuutta; ihon suojautumistarve alkaa UV-indeksin ollessa kolme tai sitä suurempi, Suomessa UV-indeksiluku on suurimmillaan kesällä, jolloin UV-indeksi voi olla seitsemän

UV-säteily ultraviolettisäteily, auringosta tulevaa sähkömagneettista säteilyä; käynnistää iholla D-vitamiinin tuotannon, liiallinen määrä altistaa ihon palamiselle ja ihosyövälle; jaetaan aallonpituuden perusteella kolmeen tyyppiin (UVA, UVB ja UVC), säteilyn vaarallisuus kasvaa aallonpituuden lyhentyessä A:sta C:hen

ympäristömyrkyt ihmistoiminnan seurauksena luontoon kulkeutuneet ihmisille tai eliöille haitalliset aineet

aluesuunnittelu maankäytön suunnittelua, jonka tavoitteena on löytää tietylle alueelle järkevät paikat ihmisen toiminnoille; esim. rakennetun ympäristön turvallisuuden edistäminen

fyysinen turvallisuus kehon koskemattomuus tai erilaisten tilojen turvallisuus

henkinen turvallisuus henkilökohtainen elämänkatsomus ja tunne, että kokee olevansa jonkin suuremman kokonaisuuden eheä osa

kokonaisturvallisuus kaikki toiminnot, joilla koko valtion turvallisuustilanne pyritään pitämään vakaana ja joilla häiriöoloissa turvallisuus saadaan uudelleen palautettua

objektiivinen turvallisuus turvallisuustilanne yhteiskunnassa; määritetään esimerkiksi mittaamalla onnettomuuksia tai rikoksia ja niiden määrää

osallisuus ihminen kokee tulevansa kuulluksi omana itsenään ja voi vaikuttaa oman elämänsä kulkuun ja yhteisiin asioihin

psyykkinen turvallisuus ihmisellä on mahdollisuus elää ilman häirinnän, kiusaamisen tai väkivallan aiheuttamaa pelon tunnetta

riskikäyttäytyminen käyttäytyminen, joka aiheuttaa vaaraa yksilön, yhteisön tai yhteiskunnan terveydelle; esim. päihteiden käyttö liikenteessä

sisäinen turvallisuus jokaisella on mahdollisuus oikeusjärjestelmän mukaisiin oikeuksiin ja jokainen voi elää vapaana ilman rikollisuudesta tai onnettomuuksista johtuvaa turvattomuutta

sosiaalinen turvallisuus jokaisen oikeudenmukainen kohtelu; yhdenvertaiset ja toimivat ihmissuhteet ja sosiaaliset verkostot

subjektiivinen turvallisuus turvallisuuden tunteen kokemus, joka on jokaisella yksilöllä erilainen; syntyy useiden fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden kautta

syrjäytyminen yksilön jääminen yhteisöjen ja yhteiskunnan ulkopuolelle; vakava ja monimutkainen turvattomuutta aiheuttava tekijä, jolla on terveyttä vaarantavia vaikutuksia

terveysturvallisuus väestöä uhkaavien fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten vaaratekijöiden ehkäisyä, tunnistamista ja torjuntaa; esim. globaalisti leviävän tartuntataudin torjunta

turvallisuus joko yksilön kokema turvallisuuden tunne tai yhteiskunnan turvallisuuden tilanne; vaarojen ja riskien poissaoloa

turvallisuuspolitiikka politiikan osa-alue, jonka tavoitteena on valtion turvallisuuden ylläpito; sisältää mm. kansalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin ylläpitämisen ja edistämisen

turvataidot kaikki keinot ja taidot, joilla parannetaan omaa tai muiden turvallisuutta; esim. tilanteiden ennakointi, hätäensiavun taidot

turvattomuus tunne tai mielikuva turvallisuuden puuttumisesta tai jokin konkreettinen tekijä, mikä vähentää mitattua turvallisuutta

ulkoinen turvallisuus valtion ulkopolitiikan ja sotilaallisen maanpuolustuksen muodostama kokonaisuus

ylisukupolvisuus ongelmien siirtyminen vanhemmilta heidän lapsilleen; merkittävä syrjäytymiskehitystä aiheuttava tekijä

aggressiivisuus aggression purkautuminen väkivallan keinoin; aggressiivinen käytös voi heikentää terveyttä ja aiheuttaa vakavia seurauksia itselle ja muille

aggressio yhteisnimitys monille haastaville tunteille; aggressiota pidetään tarpeellisena ja hyödyllisenä tunteena, joka parhaimmillaan antaa voimaa ja sisuunnuttaa

itsehillintä tunteiden hallitseminen ja tyynenä pysyminen

koulukiusaaminen yhteisöllinen ilmiö, jossa joku oppilaitoksen opiskelija on toistuvasti fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen tai henkisen väkivallan kohteena

kunniaväkivalta väkivalta, joka kohdistuu oman suvun jäseneen, jonka ajatellaan aiheuttaneen häpeää suvulleen esimerkiksi rikkomalla suvun yhteisiä sääntöjä

lähisuhdeväkivalta väkivalta, jonka tekijänä on nykyinen tai entinen kumppani, perheenjäsen tai muu läheinen ihminen

perheväkivalta kaikki perheen sisällä tapahtuva väkivalta tai sen uhka riippumatta väkivallan muodosta tai kohteesta

sosiaaliset taidot opittuja taitoja, jotka tarkoittavat kykyä olla muiden kanssa

temperamentti ihmiselle tyypillinen yksilöllinen reagoimis- tai käyttäytymistyyli, joka erottaa hänet muista; temperamentti perustuu yksilön biologiseen ja geneettiseen rakenteeseen

tunne lyhytaikainen ilmiö, jolla ihminen reagoi ja sopeutuu ympäristön vaihteleviin tilanteisiin ja haasteisiin; perustunteita ovat esim. onnellisuus, suru ja viha

tunnetaidot tunteiden tunnistaminen, ilmaiseminen ja säätely

vanhemmuus lapsen elämänehtojen turvaaminen; vanhempi huolehtii lapsen tarpeista, rakastaa lasta, kasvattaa lasta ja opettaa lapselle yhteiskunnan sääntöjä ja kulttuuria

vuorovaikutustaidot ihmissuhteiden perusta; esim. kuulluksi tuleminen, toisen kohtaaminen ja kuunteleminen, ohjauksen ja palautteen vastaanottaminen ja antaminen sekä neuvottelutaidot

vuorovaikutustyyli ihmisen yksilöllinen tapa toimia vuorovaikutuksessa; vuorovaikutustyylejä voidaan jaotella esim. alistuva–dominoiva-akselilla ja ystävällinen–aggressiivinen-akselilla

väkivalta kaikki teot tai tekemättä jättämiset, jotka aiheuttavat kohteessa pelkoa ja turvattomuutta; väkivalta voi olla fyysisen voiman käyttöä tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista vahingoittamistarkoituksessa

ergonomia tiedot ja menetelmät, joiden avulla järjestelmät, työtehtävät ja ympäristö sovitetaan ihmisten ominaisuuksien, kykyjen ja tarpeiden mukaiseksi; tavoitteena turvallisuus, terveys ja hyvinvointi sekä toiminnan tehokkuus ja sujuvuus; jaetaan fyysiseen, kognitiiviseen ja organisatoriseen ergonomiaan

fyysinen ergonomia toiminnan sopeuttaminen ihmisen anatomisten ja fysiologisten ominaisuuksien mukaisiksi

kognitiivinen ergonomia tietoon liittyvien järjestelmien muokkaaminen ihmiselle sopiviksi

organisatorinen ergonomia töiden jakaminen organisaatiossa kullekin parhaalla tavalla ja teknisten järjestelmien kehittäminen työntekijöille sopiviksi

toimintakyky ihmisen kyky suoriutua välttämättömistä päivittäisistä toimista ja hänelle itselleen tärkeistä tehtävistä omassa elinympäristössään

työhyvinvointi kokonaisuus, joka muodostuu työn vaatimuksista ja työkyvystä sekä työtyytyväisyydestä; perustuu työntekijän voimavarojen ja työn vaatimusten tasapainoon

työkyky kyky ja halu tehdä tuottavaa työtä; koostuu terveydestä ja toimintakyvystä, osaamisesta, arvoista, asenteista ja motivaatiosta sekä johtamisesta, työyhteisöstä ja työoloista

työn imu yksilön positiivinen tunne ja motivaatiotila työtä tai työtehtävää kohtaan

työsuojelu toimet, joilla ylläpidetään terveyttä ja toimintakykyä sekä vähennetään työstä tai työoloista aiheutuvia riskitekijöitä, jotta työtapaturmia ja ammattitauteja voidaan ennaltaehkäistä

työterveyshuolto työntekijöiden terveyden ja työolojen kehittämiseen tähtäävää toimintaa, jolla tuetaan henkilön työkykyä; perustuu lakiin ja on työntekijälle maksutonta

addiktio riippuvuus; pakonomainen tarve kokea tiettyjä tunnetiloja tai harjoittaa joitakin toimintoja niistä seuraavista haitoista huolimatta; voi olla aineriippuvuutta esim. päihteisiin tai toiminnallista riippuvuutta esim. rahapeleihin

aineriippuvuus syntyy tiettyihin kemiallisiin aineisiin, kuten kofeiiniin, nikotiiniin, alkoholiin ja huumausaineisiin; aineriippuvuudet aiheuttavat erilaisia sairauksia, ja ne vaikuttavat ihmisen toimintakykyyn

dopamiini aivojen ja keskushermoston välittäjäaine, jota erottuu hermosolun synapsiin, kun informaatiota välittyy hermosolusta toiseen

mesolimbinen dopamiinirata aivojen mielihyväjärjestelmän osa, jossa välittäjäaineet, kuten dopamiini, säätelevät aivojen tietojenkäsittelyä esimerkiksi suodattamalla tai valikoimalla muiden välittäjäaineiden viestejä; aktivoituu mielihyvää tuottavista toiminnoista

mielihyvä voimakas nautinto, jota ihmiset kokevat erilaisista elämää ylläpitävistä toiminnoista, kuten syömisestä, juomisesta, seuraelämästä ja seksuaalisuudesta

psykosomaattiset oireet fyysisille oireille ei tutkimuksista huolimatta löydy somaattiseen sairauteen tai vammaan liittyvää selitystä, jolloin ajatellaan oireilun takana olevan erilaisia psyykkisiä tekijöitä; esim. fyysiset reaktiot stressitilanteissa

riippuvuussairaus riippuvuuden synnyttämä sairaus, jolle on ominaista pakonomainen käyttäytyminen ja kontrollikyvyn menetys; tuottaa vakavia seurauksia sairastuneen ja hänen läheistensä terveydelle ja hyvinvoinnille

terveyskäyttäytyminen yksilön käyttäytyminen ja valinnat terveyteen vaikuttavissa asioissa (esim. syöminen, nukkuminen, liikkuminen); voi ylläpitää, edistää tai heikentää terveyttä; perustuu tottumuksiin ja valintoihin, jotka voivat olla tietoisia tai tiedostamattomia

toiminnallinen riippuvuus riippuvuus tyydytystä tuottavaan toimintaan, jota jatketaan sen aiheuttamista haitoista huolimatta; toiminnallisia riippuvuuksia ovat esim. netti- ja rahapeliriippuvuus

toleranssi runsaan ja jatkuvan käytön jälkeen muodostuva lääkkeen tai päihteen sietokyky, joka kasvaa sen perusteella, miten usein ja kuinka paljon ainetta käytetään; toleranssin kasvu voi johtaa riippuvuuteen

vieroitusoire riippuvuutta aiheuttavan aineen tai toiminnan säännöllisen käytön lopettamisesta aiheutuvat fyysiset ja psyykkiset oireet; ilmenevät esim. hikoiluna, päänsärkynä, vapinana ja univaikeuksina

fyysinen riippuvuus tilanne, jossa ihmisen on pakko saada esimerkiksi päihdettä, koska päihteen vaikutuksen väheneminen aiheuttaa vieroitusoireita

nuuska suussa käytettävä, jauhetusta tupakasta valmistettu kostea tai kuiva tupakkatuote

psyykkinen riippuvuus pakonomainen tarve toimia tietyllä tavalla; esimerkiksi vahvistunut käyttäytymismalli päihteiden käytössä

sosiaalinen riippuvuus liittyy riippuvuutta aiheuttavien aineiden tai toimintojen käyttötilanteisiin; on riippuvuutta ryhmään, jossa esimerkiksi käytetään päihteitä

sähkösavuke savukkeen korvaava laite, jonka kautta hengitetään nikotiinipitoista tai nikotiinitonta höyryä

tupakkariippuvuus tupakoinnin aiheuttama fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen riippuvuuden muodostama oireyhtymä

tupakkatuotteet tupakasta kokonaan tai osin valmistetut tuotteet, joita käytetään tupakoimiseen; tupakkatuotteita ovat savukkeet, kääretupakka, piipputupakka, sikarit, pikkusikarit, savuttomat tupakkatuotteet, sähkösavukkeet ja poltettaviksi tarkoitetut kasviperäiset tuotteet

alkoholimyrkytys suuren alkoholimäärän ja sen nopean käytön aiheuttama myrkytystila, joka voi lamaannuttaa hengityslihasten toiminnan, pysäyttää sydämen tai aiheuttaa tukehtumisen oksennukseen

alkoholismi, alkoholiriippuvuus asteittain kehittyvä, itse aiheutettu aivojen sairaus; oireyhtymä, joka ilmenee pakonomaisena tarpeena jatkaa alkoholin käyttöä sen aiheuttamista haitoista huolimatta

FASD-syndrooma (Fetal Alcohol Spectrum Disorders) äidin raskaudenaikaisen alkoholinkäytön aiheuttama sikiön keskushermoston ja muiden elinten vakava ja pysyvä toimintahäiriötila

humala alkoholin aiheuttama päihtymystila, joka näkyy keskushermoston toiminnan häiriöinä; oireita esimerkiksi hidastunut ajatuksenjuoksu, heikentynyt arviointikyky ja motoriset häiriöt

huumeet päihtymystarkoituksessa käytettävät laittomat aineet, jotka vaarantavat ihmisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveyden

kannabis hamppukasvista valmistettava Suomessa laiton päihdeaine, jonka vaikutus perustuu kasvin erittämiin kannabinoideihin

narkomaani henkilö, joka on fyysisesti, psyykkisesti tai sosiaalisesti riippuvainen huumausaineista

sekakäyttö on alkoholin, huumeiden, muiden päihteiden ja lääkkeiden samanaikainen käyttö, haittavaikutukset terveydelle voivat olla erityisen vaarallisia

THC kannabiksen sisältämä, päihtymyksen kannalta merkittävin kannabinoidi, tetrahydrokannabinoli

nettiriippuvuus hallitsematonta tai pakonomaista netin käyttöä, joka intensiivisyytensä vuoksi häiritsee normaalia arkea tai aiheuttaa muita ongelmia

peliriippuvuus toistuvaa ja pakonomaista pelaamista, joka jatkuu ja lisääntyy vastoinkäymisistä huolimatta