A)

Vahvuudet/Hyvät puolet

• Empaattinen

• Rauhallinen

• Ymmärtävä

• Ongelmia/ristiriitoja ratkaiseva

• Hyvä kuuntelija

• Aito persoonallisuus

• Rehellisyys

Heikkoudet/Kehitettävät puolet

• Katsekontakti

• Kehon kieli esiintyessä

• Itsevarmuus

Vahvuuksistani ja heikkouksistani päätellen olen sellainen viestijä, joka arvostaa ymmärrystä ja empatiaa. Olen rauhallinen ja osaan kuunnella hyvin, mikä auttaa luomaan luottamuksellisen ilmapiirin. Vahvuuteni, kuten ongelmien ratkaiseminen ja rehellisyys, tekevät minusta erinomaisen tiimipelaajan ja keskustelijan.

Heikkouteni, kuten katsekontaktin ja kehon kielen haastavuus, voivat vaikuttaa viestintäni sujuvuuteen, erityisesti esiintymistilanteissa. Itsevarmuuden kehittäminen voisi auttaa minua tuomaan vahvuuteni vielä paremmin esille.

Yhteenvetona..

Olen empaattinen ja rehellinen viestijä, joka voisi kehittyä enemmän itsevarmuudessa ja nonverbaalisessa viestinnässä.

• Katsoa keskusteluissa ja esiintymisisssä ihmisiä silmiin niin paljon kuin mahdollista

• Haastaa itseäni pelottavissa tilanteissa, kuten uuden ihmisen kanssa keskustelun aloittaminen

• Esiintyä itsevarmana ja luottaa omiin taitoihini

• Näyttää itsevarmalta hyvällä kehon kielellä ja avoimuudella

• Haluan olla sellainen viestijä, jonka voi ottaa tosissaan ja jota on mielenkiintoista kuunnella

• Haluan löytää itsestäni uusia puolia viestijänä/esiintyjänä

Tavoitteeni perustuvat siihen, että minulle on aina ollut hankalaa esiintyä tai olla näytillä ja kuultuna monien ihmisten edessä. Jännitän aina kaikenlaista esiintymistä ja joskus se johtaa ahdistukseen. Olisi siis tärkeää tulevaisuuden työelämään perustuen oppia esiintymisen ja viestinnän taitoja yhä enemmän ja saada itsevarmuutta omaan itseeni.

Avoin kehon kieli ja itsevarmuus viestinnässä.

Tavoite:

Parantaa kehon kieltä ja itsevarmuutta vuorovaikutustilanteissa siten, että pystyn ylläpitämään katsekontaktia ja käyttämään avoimia asentoja luonnollisesti.

Keinot:

• Kehon kielen havainnointi

  • Tarkkailen omaa kehon kieltä eri tilanteissa.

  • Kirjoitan muistiin havaintoja ja kehityskohteita.

• Harjoittelu peilin edessä

  • Harjoittelen esittämistä tai keskustelua/puheita peilin edessä.

  • Kiinnitän huomiota asentoon, eleisiin ja ilmeisiin.

• Palautteen kerääminen

  • Pyydän työkavereilta ja ystäviltä palautetta kehon kielestä ja itsevarmuudesta.

  • Käytän saamiani palautteita kehityksen tukena.

  • Netistä oppiminen

  • Luen netistä kehon kielestä ja esiintymisen vinkeistä.

  • Otan opit käytäntöön mukaan.

  Aikataulu:

  Viikko 1:

  Havainnointi ja oppiminen

  Viikko 2:

  Harjoittelu ja palaute

  Viikko 3:

  Käytännön soveltaminen ja ryhmätilanteet

  Viikko 4:

Arviointi ja jatkosuunnitelma tulevalle

-Suurissa elämänmuutostilanteissa: Tärkeät esitykset, työhaastattelut, kokeet, puheet yms.

-Uusia ihmisiä kohdatessa ja vanhoja tuttuja nähdessä, erityisesti jos suhde on tärkeä tai jännitteinen.

-Kilpailu- ja suoritustilanteet esim. urheilussa, salilla käyminen salin ollessa täynnä, työelämässä näytteiden paikassa yms.

-Ensitreffeillä uuden kiinnostuksen kohteen kanssa.

Miten jännitys ilmenee?

Fyysiset reaktiot:

-Tärinä

-Punaisuus naamassa

-Nopea hengitys ja puhenopeus

-Hikoilu, erityisesti käsissä ja otsassa

-Vatsanväänteet "perhosia vastassa"

Psyykkiset reaktiot:

-Ajatukset joka paikassa, keskittyminen vaikeaa

-Oman itsen kyseenalaistaminen

-Pelko epäonnistumisesta

-Muisti huononee ja aivot sumenevat

-Esitys kovasta ulkokuoresta ja rauhallisuudesta, mutta sisältäpäin vallitsee kaaos.

Jännityksen mentyä ohi, mitä ajattelet/tunnet?

-Helpotuksen ja vapautuksen tunnetta, kun pahin on ohi ja tuntuu kuin iso taakka olisi tipahtanut pois harteilta.

-Jännityksen mennessä pois, alkaa miettimään miksi edes jännitin ollenkaan, tai että tilanne ei ollutkaan niin paha kuin luulin.

-Ylpeyden tunne ja itsearvostus, kun on selviytynyt jostain ja ponnistellut loppuun asti.

-Väsyneisyyttä, koska joskus kova jännitys vie paljon energiaa, jolloin jälkeenpäin saattaa tuntua uupuneelta.

Non-verbaalisessa (eli sanattomassa) viestinnässä jännitys vaikuttaa vahvasti kehonkieleen ja ilmeisiin. Jännittämistä on vaikea peittää, koska keho aina paljastaa sen.

-Jännittäessä todella paljon saattaa mm. katsekontaktin pitäminen toiseen olla hankalaa ja täten haitata kommunikointia. -Myöskin ilmeet voivat olla epämääräisiä, jäykkiä tai vältteleviä, mikä heikentää viestintää.

-Kun henkilö on jännittynyt, hän saattaa vaikuttaa siltä, ettei ole kovin avoin tai valmis kuuntelemaan toista. Jännitys voi estää häntä olemasta rento ja vastaanottavainen, jolloin hän näyttää vetäytyvältä, jäykältä tai epävarmalta keskustelussa. Viestin vastaanottaja voi kokea sen epäystävällisenä, vaikka puhuja ei itse olisi tarkoittanut mitään negatiivista.

Verbaalinen viestintä eli puhuttu ja kirjoitettu kieli saattaa mennä jännityksen yhteydessä ristiriitaan non-verbaalisen viestinnän kanssa, mikä voi hämmentää viestinnän toista osapuolta.

-Jännittävässä tilanteessa saatetaan käyttää liikaa täytesanoja ("öö", "niinku", "siis") tai korjata omaa puhumista jatkuvasti, mikä antaa epäitsevarman kuvan puhujasta.

-Jatkuva itsensä oikaiseminen voi johtaa siihen, että viestin vastaanottaja kokee puhujaa epävarmaksi ja epäluotettavaksi.

-Keskustelutilanteissa myös häiriintyminen ja keskittymisen puute saattavat aiheutua jännityksestä. Jännityksen aikana saattaa olla erityisen hankalaa keskittyä siihen mitä toinen sanoo -> väärinymmärrykset/pinnallinen ymmärrys.

-Jännityksestä voi seurata huono reaktiivisuus, jos henkilö reagoi liian nopeasti tai väärin toisen henkilön sanomaan.

Esiintymisjännitys vaikuttaa myös paraverbaaliseen viestintään, eli puheen äänen sävyyn, nopeuteen, äänenvoimakkuuteen, rytmiin ja taukoihin. --Jännittyneenä ääni voi muuttua korkeammaksi, väristä tai kuulostaa tasaiselta ja monotoniselta, mikä voi heikentää viestin vakuuttavuutta.

-Puhe voi nopeutua, jolloin viesti on vaikeaa ymmärtää, tai hidastua, jolloin se on epäluontevaa.

-Jännityksessä tauot voivat pitkittyä, mikä tekee puheesta katkonaisempaa.

Perustelu: Jos en vaatisi itseltäni liikoja, en olisi niin pettynyt jälkeenpäin.

2. Puhu aiheista, joista olet kiinnostunut/tunnet hyvin

Perustelu: Oikeastaan tykkään puhua ja esiintyä vain silloin, kun aihe on itselleni tuttu ja turvallinen.

3. Pelko vähenee osaamisen/kokemuksen myötä

Perustelu: Jos saan tarpeeksi kokemusta esiintymisestä (sen hyvistä ja huonoista kokemuksista), luulisin oloni helpottuvan aina vähitellen.

4. Valmistaudu ja harjoittele hyvin

Perustelu: Kun tiedän että osaan esittämäni osan moitteettomasti, en jännitä enää yhtä paljoa.

5. käytä pelkoa motivaationa

Perustelu: Joskus jännittämisen pelko voi auttaa minua suoriutumaan paremmin.

6. Harjoittele hengittämään syvään/rauhassa

Perustelu: Puhe ei menisi liian nopeaksi ja epäselväksi.

7. Ole oma itsesi

Perustelu: Jos en esitä jotain mitä en ole, en voi epäonnistua pahasti.

8. Etsi tuttu naama joukosta

Perustelu: Tutulle naamalle esittäminen on aina helpompaa kuin tuntemattomille.

9. Pidä viestisi yksinkertaisena

Perustelu: Kun viesti ei ole pitkä ja monimutkainen, ei tule kauheasti muistikatkoksia tai hankalia tilanteita.

10. Istu/seiso tukevasti ja pue jotain mukavaa

Perustelu: Mukava asento/vaatetus -> mukavampi esittää -> ei liian itsetietoinen olo.

Lähteet:

https://elaparemmin.fi/blogi/eroon-esiintymisjannityksesta/

https://positivepsychology.com/performance-anxiety/

https://duunitori.fi/tyoelama/voita-esiintymisjannitys

https://www.kaleva.fi/psykologin-neuvot-esiintymisjannitysta-voi-vahenta/1708063

Puheen aihe: Why friendship can be just as meaningful as romantic love - Miksi ystävyys voi olla yhtä merkityksellistä, kuin romanttinen rakkaus

Kesto: 09:14

Puhumisen tavoite

Kyseisen puheen tarkoitus oli kyseenalaistaa yhteiskunnassa vallitsevat normit ja laajentaa katsojien/kuuntelijoiden käsitystä merkityksellisistä ihmissuhteista. Rhaina Cohen toi esiin, kuinka syvät ystävyyssuhteet voivat olla yhtä tärkeitä kuin romanttiset parisuhteet tai perhesiteet. Hän kannustaa tunnistamaan, että olemassa on monia tapoja kokea merkityksellisiä suhteita, eikä niitä tarvitse rajoittaa perinteisiin rooleihin.

Suhtautuminen omaan aiheeseen ja esiintyjän rooliin

Cohen vaikuttaa suhtautuvan esiintyjän rooliinsa avoimesti ja rohkeasti. Hän tuo esiin näkökulman, joka haastaa nykyisiä normeja ja tuo esille vaihtoehtoisia tapoja määritellä merkitykselliset ihmissuhteet. Puheen aikana hän näyttää olevan aika tietoinen siitä, että hän esittää ajatusmaailmaa, joka saattaa olla epätavallinen. Hän silti suhtautuu aiheeseen itsevarmasti ja uskoo sen olevan erittäin tärkeä keskustelunaihe tällä hetkellä, josta hän haluaa lisätä ymmärrystä. Hänellä on siis rooli sekä tiedon jakajana että ajatusten ja asenteiden muuttajana.

Suhtautuminen yleisöön

Puhuja liikuskeli ympäriinsä ja yritti parhaansa mukaan saada koko yleisön kiinnostuksen pidettyä yllä. Katsekontaktia oli paljon ja yleisöä otettiin aktiivisesti mukaan puheessa:

Esim.

-Kun puhuja kysyi kuinka moni yleisöstä on sinkku/varattu, johdantona seuraavaan pointtiin.

-Kun hän käski yleisöä harkitsemaan omia vastauksiaan puhujan pohtimiin retorisiin kysymyksiin.

Keinot tehdä asia ymmärrettäväksi

Cohen teki asiansa ymmärrettäväksi käyttämällä selkeää ja suoraa kieltä sekä esittelemällä konkreettisia esimerkkejä, etenkin omasta elämästään, jotka ilmensivät hänen näkökulmaansa.

Tämän lisäksi Cohen onnistui luomaan yhteyksiä yleisöön käsittelemällä kulttuurisia normeja ja rohkaisemalla miettimään, miksi yhteiskunta usein arvostaa tietynlaisia suhteita enemmän kuin toisia.

Myös tilastojen ja numeroiden käyttö selkeytti ja vahvisti puhujan kertomista.

Lisäksi hänellä oli selkeä rakenne puheessaan: aloitus, runko, johdatus lopetukseen, sekä lopetus kiitos.

Hän pystyi esittämään haastavan näkökulman helposti lähestyttävällä ja mielenkiintoisella tavalla, joka mahdollisti yleisön ymmärtävän ja pohtivan omaa käsitystään ihmissuhteista.

Keinot tehdä asia kiinnostavaksi

Puhujan olemus oli rauhallinen ja selkeä. Hän lisäsi huumoria hauskoilla tarinoilla ja esimerkeillä juuri oikeisiin kohtiin. Puhuja lisäsi myös kuvitusta sekä informaatiota muiden ihmisten elämäntilanteista, joissa ystäväkin voi olla yhtä tärkeä kuin romanttinen pari.

Puhuja vaikutti viihtyvän lavalla ja vakuutti yleisölle olevansa aiheesta tietävä ammattilainen, mikä itsessään on jo ihailtavaa ja kiinnostavaa katseltavaa.

Hän käytti myös puheessaan usein mielenkiintoisia lainauksia (esim. korkeimman oikeuden liittolaiselta Anthony Kennedyltä) ja sanavalintoja/fraaseja (esim. "The other significant others", joka on itseasiassa myös hänen kirjoittaman kirjansa nimi). Tällaiset asiayhteyteen kuuluvat ulkopuoliset lisäykset tuovat uusia näkökulmia puheeseen ja herättävät yleisön kiinnostusta yhä enemmän.

Verbaalisen viestinnän tyypilliset piirteet

Cohen käyttää selkeää ja ymmärrettävää kieltä, joka auttaa yleisöä seuraamaan hänen argumenttiaan. Hän ei käytä tarpeettoman monimutkaista kieltä, vaan tuo esiin ajatuksiaan suoraan ja helposti lähestyttävällä tavalla.

Puheessa on henkilökohtainen sävy, koska hän jakaa ajatuksiaan syvistä ystävyyksistä ja niiden merkityksestä. Tämä luo yhteyden kuulijoihin ja tekee puheesta elävän ja tunteita herättävän.

Cohen käyttää esimerkkejä ja tarinoita, jotka havainnollistavat hänen pääviestiään.

Hän saattaa esittää kysymyksiä tai kehottaa yleisöä pohtimaan omia uskomuksiaan ja ennakkoluulojaan. Tämä antaa kuulijan osallistua ja haastaa ajattelemaan erilailla.

Cohen käyttää puheessaan ilmauksia, jotka tekevät aiheesta helposti lähestyttävän ja relevantin kaikille kuulijoille, jolloin he voivat liittää sen omaan elämäänsä ja kokemuksiinsa.

Nonverbaalisen viestinnän tyypilliset piirteet

Cohen hallitsi tilan käyttöä erinomaisesti, liikkumalla lavalla sujuvasti ja tasapainoisesti, ilman sekavuutta. Hänen eleensä olivat asiallisia ja käsien liikkeet korostivat puhetta, samalla kun kasvojen ilmeet olivat aitoja ja ilmeikkäitä. Puhuja ei jähmettynyt paikoilleen, vaan oli elävä ja ilmeikäs.

Paralingvistiikassa Cohen käytti puheen tempoa ja rytmiä tehokkaasti, kiihtyen innostuksensa myötä. Hänen äänenvoimakkuutensa oli tasainen ja selkeä, ja tauot lauseiden välillä loivat rytmikkään puhumistavan.

Hänen vaatetuksensa oli asiallinen mutta myös hieman leikittelevä, ja yleinen ulkonäkö, kuten hiukset, meikki ja ryhti, tukivat hyvin puheen visuaalista kokonaisuutta.

Esiintymisen kokonaisarvio

Rhaina Cohenin esitys oli kokonaisuudessaan hyvin onnistunut ja vakuuttava. Hän toi esiin rohkeasti ja itsevarmasti näkökulman, joka haastaa perinteiset ihmissuhdenormit, ja teki sen selkeästi ja ymmärrettävästi.

Hänen puheensa oli rakennettu loogisesti, ja hän käytti konkreettisia esimerkkejä sekä henkilökohtaisia tarinoita havainnollistaakseen tärkeän viestinsä.

Cohen onnistui luomaan yhteyden yleisöön selkeällä ja lähestyttävällä kielellä, ja samalla käsitteli kulttuurisia normeja ja rohkaisi kuulijoita pohtimaan omia käsityksiään tärkeistä suhteista.

Cohenin nonverbaalinen viestintä oli myös erinomaista. Hän liikkui hallitusti ja käytti eleitään korostamaan puheensa sanomaa. Hänen kasvojen ilmeensä olivat aitoja ja ilmeikkäitä, mikä toi lisäarvoa puheen inhimilliselle ja tunteita herättävälle sisällölle.

Puhuja käytti myös puheen tempoa ja rytmiä tehokkaasti, ja hänen äänenvoimakkuutensa oli selkeä.

Yleisön osallistaminen ja huumori, sekä hänen visuaalinen olemuksensa, loivat kokonaisuudesta mieleenpainuvan.

Puheessa esiintyvät ajatukset ovat tuttuja, sillä ne käsittelee yleisiä yhteiskunnassa vallitsevia normeja ja suhteiden merkityksellisyyttä, jotka ovat monille ajankohtaisia teemoja. Vertaistukea ja ystävyyssuhteiden merkitystä voi helposti tunnistaa myös omasta elämästä. Cohenin mielipiteet aiheesta ovat samankaltaisia omieni kanssa. Myös minulta löytyy vankkoja ystävyyssuhteita, joita pidän kaikista tärkeimpinä suhteina.

Mitä voit oppia?

Puheesta voi oppia suhtautumaan ihmissuhteisiin avoimemmin ja arvostamaan syviä ystävyyssuhteita samalla tavalla kuin romanttisia tai perhesuhteita. Samalla voi oppia, kuinka rohkeasti ja itsevarmasti voi tuoda esiin omia näkemyksiään, erityisesti silloin, kun ne haastavat vallitsevia normeja ja herättävät monenlaista keskustelua.

Millaisia asioita huomasit puhujan esiintymisestä joita sinun kannattaa muistaa/harjoitella/kiinnittää huomiota?

Puhujan kyky liikkua lavalla hallitusti, käyttää eleitä ja äänenvoimakkuutta rytmittämään puhetta on taito, johon minun kannattaa kiinnittää huomiota.

Samoin yleisön osallistaminen ja henkilökohtaisten tarinoiden käyttö ovat keinoja, jotka tekevät puheesta elävämmän ja puhujasta aidomman.

• Missä onnistuin?

-Aiheesta kertominen mielenkiintoisella tavalla.

-Selkeä kielen käyttö ja äänenvoimakkuus.

• Mikä yllätti?

-Näytin rennolta ja asiantuntevalta.

• Mitä opin tästä tilanteesta ja palautteesta? • Millä tavalla toimin ensi kerralla?

-Opin, että 2-3 minuuttiin on hankalaa tiivistää vaikuttava puhe.

-Kuvakulma, valaistus, vaatetus yms. on tärkeää puhetta kuvatessa. Ensi kerralla parannan etenkin tässä.

-Lisäksi esitystä on vielä kiinnostavampaa seurata, kun mukaan on otettu havainnollistamisen materiaalia, jota itse en tässä tapauksessa päätynyt käyttämään. Ensi kerralla kokeilen tätä!