• Sanoma on suurin kaupallinen vaikuttaja – sen mediat muokkaavat julkista keskustelua, mielipiteitä ja ostokäyttäytymistä

• Yle on puolestaan yksi luotetuimmista tiedonlähteistä, joka tavoittaa laajasti eri ikäluokkia, erityisesti iäkkäämpää väestöä ja politiikasta kiinnostuneita – vaikuttaa erityisesti asenteisiin, arvovalintoihin ja kansalaiskeskusteluun

• MTV – yhdistää viihteen, uutiset ja mainonnan – vaikuttaa siihen mitä katsotaan, mistä puhutaan, mitä ajatellaan ajankohtaisista aiheista.

Sosiaalisen median kanavissa huomaan kuluttamani sisällön olevan huomattavasti kevyempää, se inspiroi minua ja menee viihteestä siinä missä esimeriksi sarjojen katseleminenkin. Negatiivista vaikutusta on toki myös – ajankäytöllisestä näkökulmasta haluaisin vähentää sen käyttöä, mutta sosiaalinen media mahdollistaa mm. luovalla alalla niin paljon, etten haluaisi kuitenkaan lopettaa sen käyttöä kokonaan. Jonain päivänä toivoisin pystyväni enemmän tuottamaan kuin kuluttamaan sisältöä.

• Kuvilla ja äänensävyllä

  • Esimerkiksi poliitikon esittäminen negatiivisessa tai positiivisessa valossa vaikuttaa siihen, miten häneen suhtaudutaan.

  • Sama ilmiö näkyy mainonnassa, jossa visuaalisuus ja musiikki herättävät tunteita.

• Sanavalinnoilla ja kehystyksellä (framing)

  • Sanoilla kuten "terroristi" vs. "vapaustaistelija" tai "veronkevennys" vs. "sosiaalietuuksien leikkaus" on vaikutusta siihen, miten ymmärrämme tilanteen.

• Algoritmien kautta (sosiaalinen media)

  • Sosiaalisen median algoritmit suosivat sisältöä, joka saa reaktioita – usein tunteita herättävää tai jakautumista aiheuttavaa materiaalia.

• Kuluttajina

  • Mainonta ohjaa meitä ostamaan tuotteita tai palveluita. Tässä käytetään psykologisia keinoja, kuten tunteiden herättelyä, samaistuttavuutta ja toistuvuutta.

  • Brändit pyrkivät rakentamaan identiteettiä – kuluttamalla tiettyä tuotetta olet "tietynlainen ihminen".

• Äänestäjinä

  • Politiikassa media vaikuttaa siihen, mitkä asiat nousevat vaaliteemoiksi ja millainen julkinen kuva puolueista ja ehdokkaista syntyy.

  • Kampanjointi, vaalimainonta ja poliittinen viestintä pyrkivät vaikuttamaan äänestäjän tunteisiin ja arvoihin, ei vain järkeen.

• Vaikuttaminen tapahtui pääosin sanomalehdissä, televisiossa ja radiossa.

• Sisällön tuottajina toimivat ammattilaiset: toimittajat, poliitikot, tutkijat.

• Yleisö oli passiivinen vastaanottaja – sisältöä ei kommentoitu tai jaettu samalla tavalla.

Nyt:

• Vaikuttaminen tapahtuu sosiaalisessa mediassa, YouTubessa, podcasteissa, TikTokissa, jne.

• Kuka tahansa voi olla vaikuttaja – esimerkiksi tubettajat, Instagram- ja TikTok-vaikuttajat, tavalliset käyttäjät.

• Yleisö on aktiivinen osallistuja ja sisällön jakaja. Sisältö leviää nopeasti.

• Mainokset ja viestit näkyivät kaikille samanlaisina (esim. TV-mainos koko kansalle).

• Julkinen keskustelu oli näkyvää ja yhteistä.

  
  

Nyt:

• Vaikuttaminen tapahtuu yksilöllisesti kohdennetulla sisällöllä. Algoritmit näyttävät eri ihmisille eri sisältöä – esimerkiksi:

  • Mainokset räätälöidään selaushistorian ja sijainnin mukaan.

  • Poliittiset kampanjat voivat näyttää eri viestin nuorille kuin ikääntyville.

• Vaikuttaminen perustui usein tietoihin, tutkimuksiin ja asiantuntijuuteen.

• Journalismilla oli selkeä rooli totuuden etsinnässä ja "portinvartijana".

Nyt:

• Vaikuttaminen on yhä enemmän tunnepitoista ja nojaa visuaaliseen sisältöön, meemikuvastoon, tarinoihin.

• Faktojen rinnalla leviää valeuutisia ja disinformaatiota. On vaikeampaa erottaa luotettavaa tietoa epäluotettavasta.

• Viestintä on nopeaa ja tunteisiin vetoavaa → harkinta-aika lyhenee.

• Vaikuttaminen oli yksisuuntaista ja harvojen käsissä (esim. pääkirjoitukset, kampanjat).

Nyt:

• Yhteisöt (esim. some-ryhmät, Discord-serverit, Reddit-yhteisöt) muodostavat vaikuttavia mielipidekuplia.

• Vaikuttaminen tapahtuu vertaisten kautta: ihmiset uskovat helpommin toista käyttäjää tai ystävää kuin virallista tahoa.

• Vaikuttamissisältöjä tuli rajallisesti – tietyt uutiset, mainokset, kampanjat.

Nyt:

• Meitä pommitetaan sadoilla vaikuttamisyrityksillä päivittäin – usein emme edes tiedosta niitä.

• Vaikuttaminen on jatkuvaa ja monikanavaista: selain, puhelin, some, podcast, sähköposti, YouTube, jne.

• Media päättää mistä puhutaan – ja mistä vaietaan. Tämä ei tarkoita valehtelua, vaan sitä, että tietyt aiheet, näkökulmat tai ihmiset nostetaan esiin, ja toiset jäävät taustalle.

• Esimerkki: Uutisissa saatetaan keskittyä nuorisorikollisuuteen, vaikka nuorten rikokset olisivat vähentyneet. Se luo mielikuvan, että ongelma olisi kasvanut.

Kehystäminen (framing)

• Sama asia voidaan esittää monella eri tavalla – ja sanojen valinta muokkaa viestin tulkintaa. Tätä kutsutaan kehystämiseksi.

• Esimerkki:
  "Työtön saa tukia" vs. "Valtio tukee työllistymistä" → sama ilmiö, eri kehys.

Tunteisiin vetoaminen

• Media käyttää kuvia, musiikkia, värejä, sanoja ja tarinoita herättämään tunteita, kuten pelkoa, empatiaa, vihaa tai toivoa.

• Esimerkki: Mainokset vetoavat usein iloon, yhteisöllisyyteen tai ulkopuolisuuden pelkoon.

• Poliittinen viestintä voi käyttää pelottelua tai "me vastaan ne" -asettelua.

Toisto

• Toistamalla samoja viestejä, mielikuvia tai iskulauseita ne jäävät mieleen ja alkavat tuntua tutuilta ja jopa tosilta.

• Esimerkki: Brändien sloganit, poliittiset iskulauseet, some-meemien toistuvat viestit.

Asiantuntijan, kuuluisuuden tai "tavallisen ihmisen" auktoriteetti

• Vaikutusviesti voi tulla:

  Asiantuntijalta → lisää uskottavuutta

  Julkkiksen kautta → luodaan brändin imago

  Tavallisen ihmisen kertomana → luodaan samaistuttavuutta

• Esimerkki: Lääkärin mainitseminen terveysmainoksessa, vaikuttajan käyttökokemus Instagramissa.

Visuaalinen viestintä

• Kuvat ja videot vaikuttavat nopeammin ja vahvemmin kuin pelkkä teksti. Ne herättävät tunteita ja jäävät muistiin.

• Esimerkki: Uutiskuvassa voi näkyä vain itkevä lapsi → herättää empatiaa ilman sanoja.

Tarinoiden voima (narratiivisuus)

• Ihmiset muistavat ja samaistuvat paremmin tarinoihin kuin tilastoihin. Media käyttää tätä kertomalla yksilötarinoita suurista ilmiöistä.

• Esimerkki: Sen sijaan että puhutaan "pakolaisuudesta", kerrotaan ihmisen oikeista kokemuksista.

Algoritmit ja kohdentaminen (digitaalinen media)

• Sosiaalinen media käyttää algoritmeja, jotka näyttävät sinulle juuri sinulle sopivaa sisältöä – ja piilottavat muun.

• Esimerkki: Saatat nähdä Facebookissa vain omaa maailmankuvaasi tukevia uutisia → syntyy "kupla"

Sosiaalinen media on muuttanut kansalaisista myös sisällöntuottajia, ja sen kautta vaikutus on entistä henkilökohtaisempaa. Algoritmit suodattavat, mitä sisältöä näemme, ja mainonta kohdentuu tarkasti. Tämä tekee mediasta aiempaa vahvemman vaikuttajan niin kuluttamisessa, mielipiteiden muodostamisessa kuin yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Vaikka osa ihmisistä saattaa kokea mediaähkyä, se ei tarkoita vaikutuksen vähenemistä – päinvastoin. Media vaikuttaa meihin nyt monipuolisemmin ja huomaamattomammin kuin koskaan ennen. Samalla se korostaa kriittisen medialukutaidon tarvetta.

• Sosiaalinen media on tehnyt uutisten levittämisestä salamannopeaa. Tapahtumat leviävät sekunneissa ympäri maailmaa, mikä on haastanut perinteiset mediat, kuten sanomalehdet, TV:n ja radion, jotka toimivat hitaammilla julkaisyrytmeillä.

• Vaikutus: Perinteiset mediat ovat joutuneet sopeutumaan julkaisemalla uutisia digitaalisesti ja lähes reaaliaikaisesti esimerkiksi Twitterissä tai verkkosivuillaan.

Portinvartijarooli on murentunut

• Ennen perinteiset mediat päättivät, mikä pääsee julkisuuteen. Sosiaalinen media on demokratisoinut tiedonvälitystä: kuka tahansa voi julkaista mielipiteensä tai uutisensa, oli se sitten totta tai ei.

• Vaikutus: Perinteisten medioiden valta tietosisällön kuratoijina on heikentynyt. Tämä on lisännyt valeuutisten ja disinformaation riskiä.

Kuluttajakäyttäytyminen on muuttunut

• Monet ihmiset, erityisesti nuoret, saavat uutisensa sosiaalisen median kautta (esim. Instagram, TikTok, YouTube). He eivät enää välttämättä seuraa uutislähetyksiä tai lue sanomalehtiä.

• Vaikutus: Perinteiset mediat ovat menettäneet osan yleisöstään ja mainostuloistaan sosiaalisen median alustoille.

Uusi vuorovaikutteisuus

• Sosiaalinen media mahdollistaa kaksisuuntaisen viestinnän: yleisö voi kommentoida, jakaa ja reagoida sisältöihin. Perinteinen media oli yksisuuntaista – tiedon lähettämistä yleisölle.

• Vaikutus: Perinteiset mediat ovat alkaneet ottaa käyttöön vuorovaikutteisempia toimintatapoja, kuten keskusteluosioita ja sosiaalisen median integraatiota.

Uudet vaikuttajat ja sisällöntuottajat

• Sosiaalisen median kautta yksittäiset vaikuttajat (esim. tubettajat, sometähdet) voivat saavuttaa suuremman yleisön kuin monet perinteiset mediat.

• Vaikutus: Perinteinen media ei ole enää ainoa paikka, jossa “vaikuttajalla” voi olla näkyvyyttä ja vaikutusvaltaa.