<?xml version="1.0"?>
<rss version="2.0">
   <channel>
      <title>8M kylmän sodan kriisit ja sodat by Riina Maria Tammi</title>
      <link>https://padlet.com/ritammi/kylma8M</link>
      <description>Valmistettu rehvastellen</description>
      <language>en-us</language>
      <pubDate>2017-04-18 10:42:59 UTC</pubDate>
      <lastBuildDate>2025-11-11 17:41:02 UTC</lastBuildDate>
      <webMaster>hello@padlet.com</webMaster>
      <image>
         <url></url>
      </image>
      <item>
         <title>Korean sota (Annika, Seera, Oona)</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/ritammi/kylma8M/wish/166716126</link>
         <description><![CDATA[<div>25. kesäkuuta 1950 - 27. heinäkuuta 1955 Korean niemimaalla.<br><br>osapuolet: YK, Korean tasavalta, U.S.A ja U.K&nbsp; &nbsp; V/S&nbsp; &nbsp; Korean demokraattinen kansantasavalta, Kiina ja Neuvostoliitto.<br><br>a) kriisin syyt, MIKSI tapahtui?<br>1947 YK ehdotti, että Koreassa pidetään vaalit jakautuneen maan kiistojen ratkaisemiseksi. Pohjoista hallineet kommunistit eivät suostuneet, joten vaalit pidettiin vain etelässä, josta syntyi/julistettiin Korean tasavalta. Vastaukseksi sissijohtaja Kim Il-Sungin johtama kommunistiryhmittymä nousi valtaan Neuvostoliitto apunaan ja syntyi pohjoisen Korean demokraattinen kansantasavalta. Molemmat katsoivat hallitsevansa koko Koreaa.<br><br>c)MITÄ tapahtui?<br>25. kesäkuuta 1950 Kim Il-Sung lähetti joukkonsa yli 38. leveyspiirin (merkkasi Koreoiden välistä "rajaa") YK otti Etelä-Korean puolen ja lähetti joukkoja tueksi Pohjois-Koreaa vastaan. Kun Etelä-Korea oli voitolla, liittyi YK:sta hylätty kommunistinen Kiina taisteluihin Pohjois-Korean avuksi. Pohjois-Korea sai myös taktikointi- ja ilmavoima-apua Neuvostoliitolta. Sota päättyi vuonna 1953 solmittuun aseleposopimukseen.<br><br>d)USA:n rooli tapahtumissa?<br>Yhdysvallat ja Neuvostoliitto ajautuivat törmäyskurssille Koreassa. Toisen maalimansodan lopussa suurvallat olivat yhdessä vapauttaneet korean japanin miehityksestä, mutta rauhan tultua maan tulevaisuudesta ei löytynyt sopua. Korean Eteläosan vapauttanut Yhdysvallat ei katsonut hyvällä, kun Neuvostoliitto osti kommunistit valtaan maan pohjoisosassa.<br>Vuonna 1950 kylmä sota muuttui oikeiksi taisteluiksi, kun kommunistinen Pohjois-Korea hyökkäsi Etelä-Korean kimppuun Yhdysvallat kehotti YK:ta puuttumaan asiaan, ja YK päätti lähettää Etelä-Koreaan joukkoja, jotka koostuivat käytännössä yhdysvaltojen armeijasta. Ydysvalloille Korean sota merkitsi torjuntavoittoa kylmässä sodassa.<br><br>e)NL:n rooli tapahtumissa?&nbsp;<br>Vaikka Neuvostoliitto ei virallisesti osallistunut sostatoimiin, tuki se silti Pohjois-Koreaa toimittamalla aseita ja auttamalla strategioinnissa. Korean sota oli tyypillinen Kylmän sodan "proxy sota". Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kävivät epäsuoraa sotaa toisen maan alueella.<br><br>f) MITEN kriisi päättyi?<br>Sota päättyi aselepoon. Yhdysvlloille ja Etelä-Korealle sota merkitsi rorjuntavoittoia.<br><br>g)MILLAISET SEURAUKSET siitä oli?<br>Koreat solmivat aselevon 1953. Lopullista rauhansopimsta ei olla sovittu vieläkkään. Yhdysvalloilla ja Pohjois-Korealla on tänä päivänäkin kireätvälit. </div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2017-04-18 10:49:43 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/ritammi/kylma8M/wish/166716126</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Kuuban kriisi (Helen, Helmi, Saija ja Venla)</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/ritammi/kylma8M/wish/166716127</link>
         <description><![CDATA[<div>a) Kuuban kriisi alkoi Kuubassa 1959.<br>b) Fidel Castron kaapattua johtamiensa kapinallisten avulla Kuuban hallinto, hän tarvitsi rahaa uuden hallinon tarpeisiin. Kuuba otti valtionsa omistukseen Amerikalle kuuluneet laajat sokeri- ja tupakkaviljelmät. Tähän vastaten USA kieltäytyi kaupankäynnistä Kuuban kanssa, mikä ajoi Kuuban entistä pahempaan vararikkoon. Neuvostoliitto tarjosi Kuuballe mahdollisuutta, että Neuvostoliitto ostaisi jo osittain pilaantuneet sokerisadot ja vastineeksi Neuvostoliitto saisi sijoittaa ydinohjuksensa Kuuban alueelle. Kuuba suostui tarjoukseen.<br>c) Vunna 1959 Fibel Castron johtamat kapinalliset valtasivat Kuuban pääkaupungin Havannan ja Batista pakeni maasta. Castron hallitus kansallisti eli otti valtion omistukseen amerikkalaisille yrityksille kuuluneet laajat sokeri - ja tupakkaviljelmät, jotta he saisivat rahaa uuden hallinnon tarpeisiin. Vastatoimena Yhdysvallat lopetti kaupankäynnin Kuuban kanssa. Tämä ajoi jo valmiiksi köyhän maan entistä pahempaan taloudelliseen ahdinkoon.<br>d) Yhdysvallat puuttui tilanteeseen lopettamalla kaupankäynnin Kuuban kanssa, mikä pahensi Kuuban taloudellista tilannetta entisestään.<br>e) Neuvostoliitto lupasi ostaa Kuuban jo osittain pilaantuneen sokerisadon, jos se saisi vastineeksi sijoittaa ydinohjuksiaan sen alueelle. Kuubasta laukaistut ohjukset olisivat uhanneet puolta Amerikkaa. Yhdysvallat julisti, ettei ydinohjuksia kuljettavia laivoja päästetä Kuubaan, vaan ne pysäytetään tarvittaessa vaikka asein.<br>f) Kriisi päättyi juuri silloin kun kolmannen maailman sodan syttyminen näytti väistämättömältä. Suurvaltojen salaisessa neuvottelussa molempiin ilahduttavaan ratkaisuun ja sen seurauksena Neuvostoliitto perääntyi aikeistaan.<br>g) Kriisin seurauksena Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton johtajien välille tuli suora puhelinyhteys (kuumalinja). Yhteyden tarkoituksena oli estää Kuuban kaltaisten kriisien leviäminen suursodaksi. <br><br>Tällä hetkellä Kuuba on tasavalta, jonka presidenttinä on Fidel Castron pikkuveli, Raul Castro.<br><br><a href="https://www.youtube.com/watch?v=qhZULM69DIw">https://www.youtube.com/watch?v=qhZULM69DIw</a></div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2017-04-18 10:49:44 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/ritammi/kylma8M/wish/166716127</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Vietnamin sota</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/ritammi/kylma8M/wish/166716501</link>
         <description><![CDATA[<div>Vietnamin sota otti paikkaansa Vietnamissa, toisen maailmansodan päätyttyä.&nbsp; Pohjois-Vietnamissa oli väliaikainen kommunistinen hallinto ja Etelä-Vietnamissa oli väliaikainen Yhdysvaltojen tukema hallinto. Pohjois-Vietnam ja Etelä-Vietnam ajautuivat sotaan. Kiina ja Neuvostoliitto toimittivat aseita ja ammuksia pohjoiselle, ja Yhdysvallat asettuivat tukemaan Etelä-Vietnamia. Vietnamin sodasta tuli historian ensimmäinen televisioitu sota. Tämän takia, Yhdysvalloile syntyi huono maine, jonka takia ihmiset eivät enää vapaaehtoisesti liittyneet armeijaan. Yhdysvallat vetäytyivät sodasta, jonka takia Etelä hävisi ja Vietnamista tuli kommunistinen maa.<br><br><a href="https://www.youtube.com/watch?v=2FrVpX-E0kI">https://www.youtube.com/watch?v=2FrVpX-E0kI</a></div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2017-04-18 10:51:39 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/ritammi/kylma8M/wish/166716501</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Afganistanin sota (Ida-Olivia, Linnea ja Nesrine)</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/ritammi/kylma8M/wish/166716600</link>
         <description><![CDATA[<div><br>a) Afganistanissa vuonna 1979.<br>b Afganisissit vastustivat maan kommunistihallitusta.<br>c) Suurvallat sekaantuivat sotaan ja NL lähetti joukkojaan tukemaan Afganistanin kommunistihallitusta. Yhdysvallat vastasivat aseistamalla kommunistihallintoa vastaan taistelevia afganisissejä.<br>d) Yhdysvallat aseistivat kommunistia vastaa taistelevia afgaanisissejä myymällä heille aseita. Yhdysvaltojen uusi presidentti Ronald Reagon lisäsi rajusti valtion puolustusmenoja. Hän uhosi siirtää Yhdysvaltojen puolustuksen avaruuteen.<br>e) NL sotkeutui Afganistanin sotaan ja tuki sen kommunistihallitusta. Sota pitkittyi ja NL:ssa oli paljon mielenosoituksia.<br>f)Marraskuussa vuonna 1987 NL:n ulkoministeriön edustaja ilmoitti joukkojen vetäytyvän Afganistasta ja 1988 YK:n avulla sovittiin Afganistanin ja suurimman tukijan pakistanin välinen sopimus sekä NL:n vetäytyminen maasta pois.<br>&nbsp;<br>g) Sodassa kuoli 1,3 miljoonaa ihmistä ja pakolaisia oli 6miljoona. Sota aiheutti maailman laajimma muuttoliikkeen sitten toisen maailmansodan jälkeen.<br>NL:n poistuessa se teki häirintäluontoisia kostoiskuja Ballistisilla Scud-ohjuksilla. Ohjukset osuivat Asadabanin kaupungin torille. Satoja ihmisiä kuoli ja haavoittui.<br>Afganistanin sota jatkui sisällisotana.<br> 1989 NL:n kansanedustajien kongressi tuomitsi Molov-Ribbentropin sopimuksen.<br>&nbsp; Najaibula pelastui YK:n  suojaamaan kotiarestii, hänen johtaman kommunistihallinnon ja tukialueidensa sissien Kabulin valloituksen ansiosta.</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2017-04-18 10:52:18 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/ritammi/kylma8M/wish/166716600</guid>
      </item>
   </channel>
</rss>
