Aurinkokunnan kappaleet syntyivät vastasyttyneen Auringon ympärillä kappaleiden törmäyksien seurauksena. Materiaa kerääntyi ja tiivistyi Auringon läheisyyteen. Aurinkoa lähinnä oli kuumaa ja tiivistä ainetta ja kauempana kylmempää ja kaasumaista ainetta. Aine kasaantui aina vain suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja vetovoima voimisti aineen kerääntymistä. Näin syntyivät planeetat. Auringon läheisyyteen muodostuivat kiviplaneetat ja kauemmaksi kaasuplaneetat.

Aurinkokunta muodostuu tähdestä, jonka nimi on Aurinko, sekä sitä kiertävistä kahdeksasta planeetasta ja niiden kuista. MITÄ SAAT SELVILLE AURINGOSTA? Lisäksi Aurinkoa kiertää komeettoja, asteroideja, meteoroideja ja kääpiöplaneettoja. Planeetat jaetaan sisä- ja ulkoplaneettoihin. Sisäplaneetat ovat Auringosta lukien Merkurius, Venus, Maa ja Mars. MITÄ SAAT SELVILLE SISÄPLANEETOISTA? Ulkoplaneetat ovat Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus. MITÄ SAAT SELVILLE ULKOPLANEETOISTA?

Sisä- ja ulkoplaneettojen välissä on asteroidivyöhyke. Sen arvellaan olevan peräisin planeetasta, joka ei koskaan päässyt muodostumaan planeetaksi Jupiterin voimakkaan painovoimakentän takia. Aikaisemmin kauimmaisena yhdeksäntenä planeettana ollut Pluto menetti planeettastatuksensa vuonna 2006. Nykyään Pluto luokitellaan kääpiöplaneetaksi.

Maan ilmakehään törmää vuosittain kymmeniä tuhansia meteoroideja. Kun meteoroidi törmää Maan ilmakehään, se alkaa hehkua kitkan vaikutuksesta. Jos meteoroidi ei pala kokonaan ilmakehässä ja se törmää Maahan, sitä kutsutaan meteoriitiksi. Arkikielessä tapahtumaa kutsutaan tähdenlennoksi eli meteoriksi. Meteoroidi voi myös palaa kokonaan ilmakehässä. Tällaista kappaletta kutsutaan meteoriksi eli arkikielessä tähdenlennoksi.

 

Joskus Aurinkokuntaan saapuu komeetta eli pyrstötähti. Sen erottaa tähtitaivaalta pitkästä harsomaisesta pyrstöstä. Komeettoja on miljoonia. Valtaosa niistä on lähtöisin Aurinkokunnan laidalta Oortin pilvestä. Komeetat koostuvat pääosin jäästä. Kun ne saapuvat Auringon lähelle, muodostuu niille jopa miljoonia kilometrejä pitkä pyrstö. Pyrstöjä muodostuu kaksi: pölypyrstö ja kaasupyrstö. Pölypyrstö muodostuu valtaosin komeetan pinnasta irtoavasta aineksesta. Kaasupyrstö koostuu puolestaan ionisoituneesta eli sähköistyneestä kaasusta ja hienorakeisesta pölystä. Se suuntautuu Auringosta poispäin Auringon säteilyn takia. Komeettojen kiertoradat ovat hyvin elliptisiä eli litistyneitä ympyröitä. Tunnetuin komeetta on Halleyn komeetta, jonka kiertoaika on noin 76 vuotta.