Mielenterveys & eri sairaudet by Mari Johanna https://padlet.com/mari_perkio/bm6sxf0e9mce en-us 2018-01-11 12:31:02 UTC 2018-01-16 12:21:39 UTC hello@padlet.com Masennustila eli depressio on taustaltaan monisyinen mielialahäiriö mari_perkio https://padlet.com/mari_perkio/bm6sxf0e9mce/wish/220546221 Toistuvat masennusjaksot ja pitkittyvä masennus ovat yleinen syy ennenaikaiselle eläkkeelle jäämiselle. Vakaviin ja toistuviin sairausjaksoihin liittyy kohonnut itsemurhariski.
Masennustilat ovat taustaltaan ja olemukseltaan monikasvoisia. Osa masennustiloista liittyy ajankohtaisiin psykologisiin ristiriitoihin ja ongelmiin, osa on luonteeltaan keskushermoston mielialaa ja biologisia rytmejä säätelevien hermoverkostojen toiminnan häiriöitä.
Keskeinen oire on masentunut, surullinen, ärtyinen tai tyhjä mieliala sekä alentunut kyky tuntea mielenkiintoa tai mielihyvää. Muita oireita voi lisäksi esiintyä: unettomuus tai väsymys, laihtuminen tai painonnousu, keskittymis- ja muistivaikeudet, kehon liikkeiden hidastuneisuus tai levottomuus, seksuaalinen haluttomuus, arvottomuuden ja toivottomuuden tunne sekä vakavimmissa tilanteissa kuolemantoiveet tai itsemurha-ajatukset.
Melankoliselle masennustilalle on ominaista mielihyvän menettäminen lähes kaikissa toiminnoissa ja tilapäisenkin iloreaktion puuttuminen lähes kokonaan. Melankoliassa masentuneisuus on luonteeltaan selvästi erilaista kuin esimerkiksi pettymysten ja menetysten jälkeen; henkilö herää tavallista aikaisemmin aamulla, masentuneisuus on vaikeampaa aamuisin, henkilö laihtuu ja hänen ruokahalunsa on heikentynyt, hän on hidastunut tai kiihtynyt ja kärsii suhteettomista syyllisyydentunteista.
Epätyypillinen masennustila eroaa oirekuvaltaan selvästi melankoliasta. Epätyypillisessä depressiossa mieliala on vahvasti reaktiivinen ja jokin myönteinen asia tai sellaisen mahdollisuus parantaa ohimenevästi mielialaa. Henkilöllä on pitkään jatkunut taipumus kokea itsensä hylätyksi, ja hänen oireensa korostuvat erityisesti yksin ollessa. Ruokahalu, paino ja unen määrä ovat selvästi lisääntyneet. 
Psykoottisissa masennustiloissa henkilöllä ilmenee harhaluuloja tai syyttäviä kuuloharhoja, joiden sisältö koostuu depressiivisistä aiheista. 
Masennustiloihin voi liittyä yksittäisiä tai toistuvia mania- tai hypomaniajaksoja, jolloin mieliala on epänormaalisti ja jatkuvasti kohonnut.
Masennustila kehittyy yleensä vähitellen. Esioireina ilmenevät nukahtamisvaikeudet tai aamuöinen herääminen sekä jatkuva väsymys, ärtyisyys tai ilottomuus. Työuupumus on kehittynyt masennustilaksi, jos väsymys muine masennustilalle tyypillisine oireineen ei lievity lainkaan tai kunnolla lepo- tai lomapäivien aikana. Masennustilan tunnistamisen esteenä on avuttomuuden tunteisiin ja psyykkisiin sairauksiin liitetty häpeä.
YLEISIMMÄT LÄÄKKEET:
SSRI- JA SNRI-lääkkeet, trisykliset, mianseriini, mirtatsapiini, tratsodoni, bupropioni]]> 2018-01-11 12:44:09 UTC https://padlet.com/mari_perkio/bm6sxf0e9mce/wish/220546221 Paniikkihäiriö kuuluu ahdistuneisuushäiriöihin, jotka ovat tavallisimpia psykiatrisia sairauksia. mari_perkio https://padlet.com/mari_perkio/bm6sxf0e9mce/wish/221664640  Paniikkihäiriö ilmenee toistuvina ahdistuneisuuskohtauksina, joihin liittyy erilaisia ruumiillisia oireita. Paniikkikohtaukset alkavat usein lapsuus- tai nuoruusiässä.  Paniikkihäiriölle ovat tunnusomaisia yllättävät, toistuvat ja voimakkaat ahdistuneisuuskohtaukset, joihin liittyy runsaasti erilaisia ruumiillisia oireita sekä kontrollin menettämisen ja jopa kuolemanpelkoa.  Paniikkikohtauksiin liittyy voimakasta levottomuutta, ahdistuneisuutta ja pakokauhunomaista pelkoa sekä runsaasti erilaisia ruumiillisia oireita, kuten sydämentykytystä, rintakipua, hengenahdistusta, huimausta, pistelyä, puutumista, vatsavaivoja ja päänsärkyä. Kohtaukset tulevat yllättäen ilman varoitusta. Edellä kuvattujen oireiden lisäksi potilailla voi olla lisääntynyttä herkkyyttä valo-, ääni, tai tuntoaistimuksille, näön hämärtymistä, lihasjännitystä tai -kipua, keskittymisvaikeuksia ja epätodellista oloa.
Paniikkihäiriön syyt
 Perinnöllisillä tekijöillä on merkitystä, samoin psykologisilla seikoilla ja muutoksilla aivojen hermovälittäjäainetoiminnoissa. Useimmat potilaat luulevat kärsivänsä vakavasta ruumiillisesta sairaudesta saatuaan ensimmäiset kohtaukset. Kohtaukset herättävät suurta hätää, jopa kuolemanpelkoa, lisäten ahdistuneisuutta. Usein potilas saattaa kokea oireensa suhteettoman vakavina ja samalla aliarvioi oman selviytymiskykynsä.
Paniikkihäiriön hoito
 Paniikkihäiriön hoito on kehittynyt ja monipuolistunut sekä sairauden tunnistamisen että uusien tehokkaiden lääkkeiden ja terapioiden myötä. Hoidon periaatteena on poistaa paniikkikohtaukset, ennakkopelko kohtauksista ja häiritsevä ahdistavien tilanteiden välttäminen sekä mahdolliset mielialahäiriöt, kuten masennus. Tärkeää on myös toimintakyvyn palauttaminen ja elämänlaadun korjaaminen.
Lääkehoito
 Paniikkihäiriön lääkehoito on usein luonteeltaan "estolääkitystä". Lääkehoitona käytetään nykyisin serotoniiniaineenvaihduntaan vaikuttavia lääkkeitä (SSRI-lääkkeet). Ne ovat tehokkaita paniikkikohtausten, välttämiskäyttäytymisen ja häiriöön usein liittyvän masennuksen hoidossa.
 Koska masennuslääkkeiden teho tulee hitaasti esille, voidaan tukilääkityksenä käyttää hoitavan lääkärin harkinnan mukaan muita lääkkeitä, esim. bentsodiatsepiinejä, jotka myös estävät paniikkikohtauksia ja vähentävät ahdistuneisuutta. Nämä pyritään kuitenkin lopettamaan serotoniinivalmisteiden alkaessa vaikuttaa, ja ne ovatkin tarkoitettuja tilapäiseen, lyhytaikaiseen ja satunnaiseen käyttöön.
]]> 2018-01-16 12:19:47 UTC https://padlet.com/mari_perkio/bm6sxf0e9mce/wish/221664640