<?xml version="1.0"?>
<rss version="2.0">
   <channel>
      <title>Kalevala Miisa ja Verna by Sanna Karppinen</title>
      <link>https://padlet.com/sanna_karppinen/bincz56ltsth</link>
      <description></description>
      <language>en-us</language>
      <pubDate>2018-02-27 19:44:34 UTC</pubDate>
      <lastBuildDate>2018-03-14 09:48:12 UTC</lastBuildDate>
      <webMaster>hello@padlet.com</webMaster>
      <image>
         <url>https://padlet-assets.s3.amazonaws.com/icons/Hotsun.png</url>
      </image>
      <item>
         <title>Kalevala</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/sanna_karppinen/bincz56ltsth/wish/236325014</link>
         <description><![CDATA[<div>&nbsp; &nbsp; &nbsp; Loppuvuodesta 1835, ilmestyi Kalevalan ensimmäinen painos, jonka kokosi Elias Lönnrot. Vuonna 1849, Lönnrot julkaisi Kalevalan toisen, laajemman osan. Lapsille ja nuorille on koottu useita suorasanaisia, lyhyitä versioita Kalevalasta.(<a href="http://neba.finlit.fi/kalevala/index.php?s=79&amp;m=10&amp;l=1">http://neba.finlit.fi/kalevala/index.php?s=79&amp;m=10&amp;l=1</a> )&nbsp;<br>Yksi kuuluisimmista lasten Kalevaloista on Mauri Kunnaksen kirjoittama "Koirien Kalevala".&nbsp;<br>(Omaa tietoa)<br>Elias Lönnrot kirjoitti muistiin kansanrunoja runolaulajilta viideltä runonkeruumatkaltaan vuosina 1828-1834, ja kokosi niistä runoelman. Lopulta se herätti kiinnostusta muualla maailmassa, ja se kokosi pienen, tuntemattoman kansan muiden eurooppalaisten tietoisuuteen. Siitä tuli myös suomen kansalliseepos. "Se on jättänyt jälkensä kuvataiteisiin, kirjallisuuteen, teatteriin, tanssiin ja musiikkiin. Se elää populaarikulttuurissa, elokuvissa, sarjakuvissa, peleissä ja mainoksissa. Kalevala on merkinnyt eri aikoina eri asioita, ja synnyttänyt erilaisia vahvoja tulkintoja. Ei ole yhtä oikeaa tapaa tulkita Kalevalaa." &nbsp;<br>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;Lönnrot on laatinut viisi kalevalaa. Ensimmäiset niistä, eli Sikermä-Kalevala sekä Alku-Kalevala julkaistiin vuonna 1833. Vuoden julkaisutauon jälkeen, vuonna 1835 julkaistiin Vanha Kalevala, jonka jälkeen ilmestyi Uusi Kalevala vuonna 1849.<br>Vuonna 1862 Lönnrot palasi eepoksen pariin vielä kerran, jolloin hän oli karsinut Kalevalan 22 795 säettä 9 732 säkeen lyhennelmäksi.<br>    Lönnrot päiväsi Vanhan-Kalevalan esipuheen 28.helmikuuta 1835, jonka johdosta kalevalanpäivää juhlitaan joka vuosi 28.helmikuuta.<br>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;&nbsp;</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2018-02-28 11:08:15 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/sanna_karppinen/bincz56ltsth/wish/236325014</guid>
      </item>
      <item>
         <title>VÄINÄMÖINEN</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/sanna_karppinen/bincz56ltsth/wish/238498515</link>
         <description><![CDATA[<div><br>Yksi Kalevalan päähenkilöistä, Väinämöinen, on vanha tietäjä. Etsiessään elämänkumppania, hän joutuu monenlaisiin seikkailuihin. Jo syntyessään, hän oli aikuinen mies ja oli mukana jo maailman luomisessa. Väinämöinen osaa loitsusanojensa avulla rakentaa veneen, tyynnyttää myrskyn, laulaa kilpailijansa suohon sekä kukistaa Iku-Turson, hurjan merihirviön. Väinämöinen teki myös kanteleen hauen leukaluusta.<br>&nbsp;(Väinämöinen -Tietäjä iän ikuinen &lt;<a href="http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/sammon_salat/index.html">http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/sammon_salat/index.html</a>&gt;. 28.2.2018.)<br>(<em>Pinx - maalaustaide Suomessa: Suuria kertomuksia</em>. Weilin+Göös 2001. p. 47. - Väinämöisen soitto)</div>]]></description>
         <enclosure url="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/4/45/V%C3%A4in%C3%A4m%C3%B6isen_soitto1.jpg" />
         <pubDate>2018-03-06 09:07:10 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/sanna_karppinen/bincz56ltsth/wish/238498515</guid>
      </item>
   </channel>
</rss>
