-          Ilmastoa kuvaava tietokonesimulaatio

-          Perustuu ilmakehää sääteleviin fysiikan lakeihin

-          Työkalu, jonka avulla jäljitellään eri ilmastotekijöiden vaikutuksia maapallon ilmakehään, meriin, jäätiköihin ja lumipeitteeseen.

-          Hiilidioksidi: fossiilisten polttoaineiden polttaminen, metsien hävittäminen, teolliset prosessit

-          Metaani: maatalous, orgaanisen aineksen hajoaminen hapettomissa oloissa

o   Voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin CO2, mutta pitoisuus pienempi

o   Elinikä noin 12v

-          Dityppioksidi: lannoitteet, jäteveden käsittely, teollisuus

o   elinikä ilmakehässä noin 110 vuotta

-          Ihmiskunnan toiminnan vaikutuksesta ilmakehässä eniten kasvihuonekaasuja 800000 vuoteen

• Suomessa esiintyy useammin rankkasateita ja vesi määrä kasvaa 

• Suurempia muutoksia talvella ja pohjoisessa 

• Lumipeite ja jään aika talvella lyhenee 

• Kasvattaa sulamis vesien määrää 

-> ainakin etelässä ja keskisuomessa 

-> kevään aikaistuminen 

-> hellejaksot -> haihdunta -> pidemmät kuivat kaudet 

• Vaikuttaa esim. Järvien vedenkorkeuksiin, pohjaveden määrään ja tulvien esiintymiseen, jokien virtaamat 

• Vaikutukset vaihtelevat ympäri Suomea 

• Virtaamat 

-> eroosio 

-> lisää rehevöittävien aineiden virtausta 

-> rehevöityminen 

• ilmastonmuutos voi vaikuttaa käytettävissä olevan veden jakautumiseen

• Kuivuus

->vesipula

->vesiliikenne

->energiantuotanto

->teollisuus

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomen ekosysteemeihin

• Merenpinta ei ole vielä nousussa Suomessa, koska toistaiseksi maannousu on rannikoilla suurempaa kuin merenpinnan nousu, mutta tulevaisuudessa merenpinnan nousu tulee ohittamaan maannousun.

• Metsät ovat muuttuneet hiilinielusta päästönlähteeksi kun niiden maaperään varastoituu yhä enemmän hiiltä.

• Lämpimämmät kesät ja talvet haittaavat kasvien ja eläinten kasvua.

• Metsäpaloriski kasvaa kuumuuden ja kuivuuden lisääntyessä.

• Rehevöityminen vesistöissä lisääntyy, kun ravinteita, kuten typpeä ja fosforia joutuu yhä enemmän vesistöihin piste- tai hajakuormituksen seurauksena.

• Eteläiset lajit leviävät yhä pohjoisemmaksi, koska lämpötila etelässä nousee ja elinolot huononevat.

• Itämeri lämpenee ja makeutuu, joten moni laji joutuu pakenemaan asuinalueiltaan.

• Etenkin kehitysmailla luonnonvaroihin vahvasti liittyvä talous. 

• Kotialueiden elinkelpoisuus vaarassa. 

• Alkuperäiskansoilla luontoon liittyvä toimeentulo sekä elämäntyyli, jotka voivat muuttua tai olla vaarassa. 

• Ilmastonmuutos vaikuttaa etenkin alkutuotantoon keskittyviin töihin ja voi näin muokata työllisyysasteita sekä sukupuolten välistä tasa-arvoa 

• Etelässä maatalous keskittynyt vahvasti naisille (Afrikassa 80% ruuasta naisten tuottamaa). 

• Pohjoisessa muun muassa Grönlannissa pyynti- ja metsästyskulttuuriin vaikeudet etenkin miehillä. 

  
  

• Taloudelliset vaikutukset: 

• Ilmastonmuutoksen vaikutukset hidastavat monien kehitysmaiden talouskasvua (esim. Intiassa ja Kaakkois-Aasiassa ilmastonmuutoksen kustannukset saattavat nousta yli 10%:iin BKT:sta, jonka maat olisivat voineet saavuttaa vuosisadan loppuun mennessä) 

• Ruoan hintojen nousu maanviljelyn vaikeutumisen myötä haittaa erityisesti köyhempiä ihmisiä 

• Ilmaston lämmetessä kolmella asteella tuulien voimakkuus saattaa nousta jopa 15-20%, joka voisi kolminkertaistaa infrastruktuurin tuhoista aiheutuvat kustannukset. 

• Ilmastonmuutos vaikutukset ovat voimakkaita etenkin köyhissä maissa, joiden talouksien on vaikeampi sopeutua muuttuviin olosuhteisiin. 

• Myös lisääntyvät tulvat tulevat aiheuttamaan suuria kustannuksia. 

• Ilmaston lämpeneminen voisi vähentää ydinvoimaloiden tehoa jopa 0,8% ja hiili- ja kaasuvoimaloiden tehoa 0,6%.

  
  

  
  

• Terveydelliset vaikutukset: 

• Lämpöhalvaus, nestehukka ja hyvin korkeiden ja alhaisten lämpötilojen on osoitettu lisäävän sydän- ja verisuonisairauksia sekä hengitystie- ja hermostosairauksia sairastavien riski kuolla ennenaikaisesti nousee 

• Lisääntyvät luonnonkatastrofit yms ilmaston ääriolosuhteet aiheuttavat tapaturmia ja lisäävät riskiä kuolla onnettomuudessa 

• Veden rehevöityminen ja saastuminen aiheuttavat eritysesti kehitysmaissa paljon infektiotauteja eli esim. koleraa 

• Infektiot ja bakteerisairaudet lisääntyvät, koska bakteerit saavat paremman kasvualustan lämpimämmässä ympäristössä. 

• Otsonikerroksen ohentuminen lisää uv-säteilyn pääsemistä maahan, mikä aiheuttaa lisääntynyttä riskiä ihosyöpään ja silmäsairauksiin 

• Korkea lämpötila= suuremmat riskit erilaisiin lämpötauteihin  

• Ilmastonmuutos vaikuttaa terveyteen aiheuttamalla myös mielenterveysongelmia (esim. harmaa talvi=kaamosmasennus)  

• Kaamosmasennus lisää makeanhalua yms ruokahaluisuutta + vähentyneet talviliikuntamahdollisuudet = ylipaino  

  
  

• Ilmastonmuutoksen vaikutukset matkailuun: 

  - Matkailu on yksi merkittävimmistä ilmastonmuutoksen tekijöistä. 

  - Päästöjä syntyy eniten lentoliikenteestä (yli 900 miljoonaa tonnia vuodessa) 

  - Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta matkailuun voi olla hyviä ja huonoja puolia 

  - Sään ääri-ilmiöitä syntyy entistä enemmän à esim. Kreikan maastopalot ja helle-aallot kesäisin vähentävät huomattavasti turismia 

  - Välimerellä kesäisin voi olla monelle liian kuuma, mutta toisaalta syksyisin ja keväisin myös suhteessa lämpimämpi joten turismi jakautuu tasaisemmin koko vuoden ympäri 

  - Lämpimämmät ja pidemmät kesäkelit Suomessa à Kotimaanmatkailu lisääntyy 

  - Talviurheilulajien mahdollisuudet hupenevat vähäisen lumen puutteesta à esim. Alpeilla ollaan havaittu lumipeitteen pieneneminen vuosien mittaan, joka voi ajan saatossa vaikuttaa turismin vähenemiseen 

  - Lentojen hinnat kallistuvat à Vähemmän matkailijoita  

kesän matkailu sesonki / suomen kesä pitenee  

-> kesä aktiviteettien, kuten uimisen suosio kasvaa -> toisaalta esim. Rantojen ruuhkautuessa huoltokulut kasvavat 

-> Kotimaan matkailu lisääntyy? -> syntyy vähemmän päästöjä 

talven matkailusesonki lyhenee ja talviurheilulajien harrastus mahdollisuudet pienenevät 

-> hiihto ja laskettelu vaarassa hävitä 

-> vaikutukset maisemaan, esim. Lapin lumisuuteen, mikä vaikuttaa turismiin

Vaikutukset Suomen talouteen

·    lämmityskustannukset laskevat

·    uusia viljelykasveja Suomeen

·   puiden kasvu nopeutuu --> metsätalous tehokkaampaa

·   lisääntyneet sateet --> vesienergia

·   kun jäätymishaittojen hellitessä --> tuulivoiman kannattavuus kasvaa

·  vuorien lumipeite vähenee --> Suomesta voi tulla suositumpi matkailukohde

·  myrskyt voivat aiheuttaa tulvia ja muuta tuhoa --> infrastruktuuri vahingoittuu ja aiheuttaa kuluja

·   myrskyt voivat nostaa merenpintaa rannikkoalueilla väliaikaisesti nopeastikin

·    kesien viilennyskulut kasvaa

·    talvisin sula maaperä voi aiheuttaa ongelmia rakennusten vakaudelle ja teiden kantavuudelle, ja sitä kautta kuljetuksille. Esim. rautateille pienikin korkeusmuutos voi aiheuttaa suuria kustannuksia

·    lumirajan nouseminen pohjoisempaan voi haitata yritystoimintaa

·    tuhoa voi aiheuttaa mahdolliset metsäpalot, josta mm. metsätalous kärsii

·   kasvien sopeutumisongelmat

·   kuivuus --> esim. maataloudelle ongelma

Yksilötasolla:

-          suosii kimppakyytejä, julkisia tai pyörällä tai kävellen kulkemista yksin autoilun sijaan

-          suosii uusiutuvien energianlähteiden käyttöä ja käyttää sähköä säästeliäästi

-          suosii tuotteita, joissa on Eco Friendly-sertifikaatti

-          suosii kotimaisia lähellä tuotettuja ruokia kaukaa tuotujen sijaan, sekä kasviruokaa liharuoan sijaan

-          ruokahävikin minimointi

- kuluttaa vähemmän, kierrättää enemmän ja esim. ostaa tavaroita käytettynä

Yhteiskuntatasolla:

-          Sitoo ilmastosopimuksia esim. EU-maiden kesken, jonka kautta voidaan tehdä ehdotuksia ilmastoon, energiaan ja liikenteeseen liittyvän lainsäädännön tarkistamiseksi sekä uusia lainsäädäntöaloitteita (55-valmiuspaketti)

-          LULUCF-asetus: säätelee miten maankäyttö, sen muutokset ja metsät otetaan huomioon ilmastotavoitteissa

-          Päästökauppa – kauppaa päästöoikeuksista, yritykset tarvitsevat niiden päästöjä vastaavan määrän päästöoikeuksia, joilla ne voivat käydä kauppaa

-          Lisätään ilmastotoimien rahoitusta (EU on päättänyt käyttää budjetistaan ilmastotoimiin yhteensä 30 prosenttia vuosina 2021–2027.)

-          Tehdään sopeutumisstrategia – (Esim. pyritään entistä vahvempaan sopeutumista koskevan tiedon tuotantoon ja hyödyntämiseen, ja sopeutuminen kytketään entistä vahvemmin talouspolitiikkaan, EU)

-          yhteisiä maiden välisiä sopimuksia, kuten esim. Pariisin ilmastosopimus

-          välttää metsien hakkuita -> hiilinieluja

-          ilmastonmuokkaus eli vähennetään auringosta maapallolle tulevaa säteilyä -> ilmakehään ruiskutetaan suolaista vettä, jolloin muodostuisi vaaleita pilviä, jotka heijastaisivat auringon säteilyä takaisin aurinkoon tai poistetaan ilmakehästä kasvihuonekaasuja -> keinotekoisia puita

Sopeutuminen:

-          varautuminen sään ääri-ilmiöihin sekä muihin luonnonkatastrofeihin ja niistä toipumiseen-esim. metsäpalojen torjunta istuttamalla enemmän eri puulajeja samalle alueelle tai pyörremyrskyn vaikutusten ennaltaehkäiseminen evakuoimalla ihmisiä vaara-alueilta

-          Maatalouden sopeutuminen – esim. kuivuudet, rankkasateet sekä kasvitaudit ja -tuholaiset saattavat vaikuttaa maatalouden tuottavuuteen, joten maatalous on sopeutettava näihin tekijöihin mm. kasvinjalostuksen ja viljelylajien monipuolistamisen avulla. Maataloutta voidaan kehittää myös vettä säästävien kastelujärjestelmien avulla ja hyödyntämällä sen tuottamaa biomassaa energiantuotannossa

-Ratkaisujen suunnitteleminen ja toteuttaminen ilmastoriskit huomioon ottaen - esim. rakennusten tekeminen kuumuutta ja myrskyjä kestäviksi ja niiden sijoittaminen tulvariskialueiden ulkopuolelle

-          Vaihtoehtoinen kehitysnäkymä tulevaisuuden ilmastosta

-          esim. mitä tulee tapahtumaan ilmastolle, jos kasvihuonekaasupäästöjä pienennettäisiin merkittävästi verrattuna siihen jos ne kasvaisivat merkittävästi.

-          Oletuksia / vaihtoehtoisia ilmaston tiloja tulevaisuudessa syötetään ilmastomalleihin, jolloin saadaan ilmastoskenaarioita.

·       Ilmastonmuutos lisää aavikoitusmisriskiä.

·       Kuivuus heikentää kasvien kasvua ja ekosysteemien tuottavuutta ja vähentynyt kasvillisuus lisää eroosion riskiä ja aavikoitumista.

·       Korkeampi lämpötila yhdessä sateisuuden muutosten kanssa haittaa monien eliöiden elämää ja voi vaikeuttaa kuivissa oloissa elävien eliöiden lisääntymistä.

·       Esim. Sahara ja Etelämanner.

Nahkealehtisen kasvillisuuden alueet:

·       Kuivuus köyhdyttää luonnon monimuotoisuutta esim. Välimerellä.

·       Lisääntyvä kuivuus ja kohoava lämpötila voimistavat aavikoitumista ja eroosiota ja esimerkiksi rakentaminen, maanviljely, tulipalot ja elinympäristöjen pirstoutuminen uhkaavat nahkealehtisen kasvillisuuden alueita.

Metsät:

·       Viime aikoina lämpötilan nousun on havaittu lisänneen metsän kasvua eri puolilla maailmaa.  

·       Lauhkealla sekametsävyöhykkeellä ja pohjoisella havumetsävyöhykkeellä (Esim. Suomessa.) hiilidioksidin lannoitusvaikutuksesta ja lämpötilan noususta on hyötyä erityisesti lehtipuiden kasvulle.

·       Lehtipuut tulevat todennäköisesti osittain syrjäyttämään havupuut ja pohjoisemmassa havupuut syrjäyttävät tundraa, koska havumetsät ennustetaan siirtymään ylemmäs.

·       Myös esim. Amazonin sademetsä. Lämpötilan nousun ja pienentyneen sademäärän vuoksi puiden kasvun ennustetaan heikkenevän. Myös pinta-alan on arvioitu vähenevän jopa 70 % ilmastonmuutoksen seurauksena.

Vuoristo:

·       Vuoristoalueilla ilmasto on lämmennyt toistaiseksi keskimääräistä voimakkaammin.

·       Lämpenemisen seurauksena vuoristojen jäätiköt ovat jo alkaneet sulaa mm. Kiinassa, Chilessä ja metsärajan on havaittu siirtyvän ylemmäs rinteillä.

·       Lisääntyvä kuivuus tulee todennäköisesti hillitsemään kasvillisuuden siirtymistä ylöspäin vuoristossa. Vuoristojen trooppiset metsät ovat erityisen herkkiä kuivumiselle. Useat niissä elävät eliöt voivat taantua.

Suot:

·       Lämpötilan nousu johtaa soiden kuivumiseen, jonka seurauksena turpeen luonnollinen tuotanto soissa ja siten hiilensidonta maahan loppuu.

·       Riskinä on se, että soihin sitoutunut hiili vapautuu ilmakehään lämmittämään ilmastoa.

·       Tällä hetkellä suot toimivat hiilinieluina, mutta tulevaisuudessa ne saattavat olla nettopäästäjiä.

·       Ikiroudan sulaminen vapauttaa metaania maaperästä, joka kiihdyttää kasvihuoneilmiötä entisestään.

Vesistöt:

·       Makeanveden vesistöt rehevöityvät lämpötilan lisätessä vesikerrostumia, jonka seurauksena vesistöjen pohjista vapautuu ravinteita muuhun vesimassaan.

·       Lämpötilan kasvu edistää myös sinilevien ja kasviplanktonin lisääntymistä.

·       Joet ja järvet kuivuvat, mikä heikentää viljelyä ja tuhoaa ekosysteemejä.

·       Eliölajit joutuvat kamppailemaan muuttuneessa ympäristössä ja siirtymään uusille alueille.

·       Merijään sulaminen vähentää Maan avaruuteen säteilemää lämpöä ja siten voimistaa ilmaston lämpenemistä. Samalla myös merenpinta nousee tuhoten rantaekosysteemejä ja mahdollisesti ihmisten rakennelmia.

·       Meret myös lämpenevät ja happamoituvat, mikä ei ole monille eliölajeille suotuista. Esimerkiksi kalastus elinkeinona ja ravinnonlähteenä saattaa olla uhattuna.

-          Tekniikoita tarkoitukselliseen maapallon ilmaston muuttamiseen

pääasiassa maapallolle tulevan Auringon säteilyn vähentäminen tai kasvihuonekaasujen poistaminen ilmakehästä.