<?xml version="1.0"?>
<rss version="2.0">
   <channel>
      <title>Arktinen  alue: luonto &amp; energiantuotanto by Camilla Paasi</title>
      <link>https://padlet.com/fuulia/ae1qjk16g1w0</link>
      <description>Harjoittelukoulun 6C:n tiedekeskusprojekti Arktikumissa</description>
      <language>en-us</language>
      <pubDate>2018-01-31 08:44:03 UTC</pubDate>
      <lastBuildDate>2024-01-16 16:44:01 UTC</lastBuildDate>
      <webMaster>hello@padlet.com</webMaster>
      <image>
         <url></url>
      </image>
      <item>
         <title>Maapallo - Raappana</title>
         <author>fuulia</author>
         <link>https://padlet.com/fuulia/ae1qjk16g1w0/wish/226470934</link>
         <description><![CDATA[<div>   </div><div>Ympäri mennään ja yhteen tullaan.<br><br>Maapallo on liikkuva asia<br>Kuninkaan musiikin soittorasia, rasia<br>Kivität taloasi vaik se lasia<br>Älä tuupi mua mä hengaan reunalla<br><br>Maapallo on liikkuva asia<br>Kuninkaan musiikin soittorasia, rasia<br>Kivität taloasi vaik se lasia<br>Älä tuupi mua mä hengaan reunalla<br><br>Kun luominen voi viedä vuosii<br>On tuhoaminen turhan iisii<br>Ja jos asut lasisessa talossa<br>Ei pitäs heitellä kivii<br><br>Luonto iskee takasin katsomatta asemaan<br>Kerää matkanvarrelta hyvää karmaa<br>Kaikille riittää tekemistä, työnsarkaa<br>Ettei lapsiltamme unelmat käsistä karkaa<br><br></div><div>Kaikki muuttuu sementiks, mainoksiks<br>Nuoret sisäl sementtilaitoksis<br>Nään sen sortin horisontin<br>Mut eteenpäin mä kaipa pompin<br><br>Pelastakaa naiset, lapset alta sesongin<br>Käydään pahaa vastaan avulla musiikin<br>Niinkun vesi täyttää meret<br>Täyttää maan kulttuuri<br>Ei ne voi tehdä tästä yhden vuoden buumii vaan<br><br>Homman ytimeen<br>Latvast juureen<br>Aivoista sydämeen<br>Ei nää vanhat silmät sitä mitä nuoret silmät tulee näkeen<br><br>Kehitys niin vaativa et jäädään jälkeen<br>Pitäs tulevaisuuden suunnitelmien sävelet olla selvät lapsena jo<br>Kehitys vaatii menestystä<br>Kärsii väkisin tasapaino<br><br>Käskee nostaa vettä kuivuneesta kaivosta<br>Älä mua mainoksillas painosta.</div><div><br></div>]]></description>
         <enclosure url="https://www.youtube.com/watch?v=a8EY5a9CYx0" />
         <pubDate>2018-01-31 09:43:21 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/fuulia/ae1qjk16g1w0/wish/226470934</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Arktinen alue lämpenee kaksi kertaa niin nopeasti kuin muu maailma </title>
         <author>fuulia</author>
         <link>https://padlet.com/fuulia/ae1qjk16g1w0/wish/226474198</link>
         <description><![CDATA[<div><a href="http://tieku.fi/luonto/ilmastonmuutos/arktinen-alue-lampenee-kaksi-kertaa-niin-nopeasti-kuin-muu-maailma">(  Linkki alkuperäiseen uutiseen )</a>                             </div><div><strong>Ilmastonmuutos laukkaa villinä, ja arktiset alueet joutuvat kärsimään seurauksista muuta maailmaa enemmän. Lämpö nousee ja jäät sulavat. ”Älytön tilanne”, sanoo ilmastotutkija. <br></strong><br></div><div>Arktisella alueella on koettu koko mittaushistorian lämpimin vuosi – eikä kyse ole mistään pienistä lämpötilamuutoksista.</div><div>Yhdysvaltalaisen <a href="http://www.noaa.gov/">NOAA:n</a> uuden raportin mukaan pohjoisnavan ympäristön lämpötilat olivat tämän vuoden marraskuussa jopa 20 astetta korkeammat kuin keskimäärin.</div><div>Raporttiin on koottu tietoja 61 tutkijalta yhdestätoista eri maasta.</div><div><strong>Koko joukko seurannaisvaikutuksia<br></strong><br></div><div>”Älytön tilanne”, <a href="http://www.nzherald.co.nz/world/news/article.cfm?c_id=2&amp;objectid=11766547">sanoo Mark Serreze</a>, joka osallistui raportin tekemiseen.</div><div>Havainto saattaa jo sinällään kuulostaa todella merkittävältä, mutta lukuisat seurannaisvaikutukset tekevät siitä vielä huolestuttavamman:</div><ul><li>Merijää on pienentynyt vuoden kaikkina kuukausina koko arktisella alueella Beringinmerta lukuun ottamatta.</li><li>Joulukuun 4. päivään mennessä jäätä oli hävinnyt 3,76 miljoonaa neliökilometriä eli enemmän kuin Intian kokonaispinta-alan verran.</li><li>Hiilikierto on muuttunut pohjoisilla leveysasteilla ikiroudan sulamisen seurauksena. Siksi ikiroudasta vapautuu ilmakehään hiilidioksidia ja metaania.</li></ul><div>                              </div><div><strong>Lämpimintä sitten vuoden 1900<br></strong><br></div><div>NOAA:ssa raportin sisältö herätti suorastaan tyrmistystä, <a href="http://www.noaa.gov/media-release/unprecedented-arctic-warmth-in-2016-triggers-massive-decline-in-sea-ice-snow">sanoo NOAA:n arktisen tutkimusohjelman johtaja Jeremy Mathis</a>:</div><div>”Arktisilla alueilla on vain harvoin havaittu yhtä selkeitä ja vahvoja merkkejä lämpenemisen jatkumisesta ja sen seurannaisvaikutuksista kuin tänä vuonna.”</div><div>Raportin loppupäätelmissä nimittäin kerrotaan, että ilman lämpötila arktisten alueiden yllä lokakuusta 2015 syyskuuhun 2016 oli korkein sen jälkeen, kun mittaukset aloitettiin vuonna 1900. Toiseksi lämpimin vuosi jäi kauas taakse.</div>]]></description>
         <enclosure url="https://padlet-uploads.storage.googleapis.com/258631260/f0750f95f60cb4e6eae70d716e86fb46/arktisk_top.jpg" />
         <pubDate>2018-01-31 09:53:38 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/fuulia/ae1qjk16g1w0/wish/226474198</guid>
      </item>
      <item>
         <title>WWF: Suomen eläimet kärsivät jo ilmastonmuutoksesta</title>
         <author>fuulia</author>
         <link>https://padlet.com/fuulia/ae1qjk16g1w0/wish/226477404</link>
         <description><![CDATA[<div><a href="http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/wwf-pohjois-suomen-el%C3%A4imet-k%C3%A4rsiv%C3%A4t-jo-ilmastonmuutoksesta-1.165052">( Linkki alkuperäiseen uutiseen )</a><br><br><strong>Ahmaa ja saimaannorppaa uhkaavat pesimiseen soveltuvien lumikinosten katoaminen, lohikalat kärsivät vesien lämpenemisestä ja talviaikaiset vesisateet ovat myrkkyä tunturisopulille.<br><br></strong>Ilmastonmuutoksen seuraukset näkyvät jo nyt Suomen lumesta ja jäästä riippuvaisissa eläinlajeissa, kertoo WWF. Järjestö on julkaissut tänään raportin, jonka mukaan ilmaston lämpenemisestä kärsivät muun muassa naali, ahma, saimaannorppa, lohikalat sekä vesilinnut.</div><div>Arktinen alue lämpenee WWF:n mukaan kaksi kertaa muuta maapalloa nopeammin.</div><div>"Vesistöjen jääpeiteajat ovat lyhentyneet, kasvillisuus on muutoksessa ja metsänraja on siirtynyt pohjoisemmaksi", toteaa WWF:n ohjelmapäällikkö <strong>Sampsa Vilhunen </strong>raportin tuloksia avaavassa tiedotteessa.</div><div><br></div><div>Vilhusen mukaan yksi ravistelevimmista raportissa esitellyistä muutoksista on lintujen ahdinko. Niiden esiintymisalueet ovat siirtyneet keskimäärin puolitoista kilometriä vuodessa kohti pohjoista. Kylmään tottuneet linnut ovat jo taantuneet, Vilhunen sanoo. Erityisen herkkiä ilmastovaihteluille ovat vesilinnut.</div><div>"Vesilintujen turvaksi on perustettu suojelualueita, mutta ilmaston lämmetessä linnut ovat siirtyneet talvehtimaan suurelta osin suojelualueiden ulkopuolelle."</div><div>Ilmastonmuutoksen vaikutusten ennustamista vaikeuttavat WWF:n mukaan lajien monimutkaiset vuorovaikutussuhteet. Kaikkia vaikutuksia vaikea ennustaa. Vaikkei joku laji suoraan kärsi ilmaston lämpenemisestä, niin esimerkiksi sille tärkeät saalislajit voivat taantua. Lämpeneminen voi myös tuoda loisia tai uusia kilpailijoita.</div><div>"Esimerkiksi lumisilla lakeuksilla viihtyvä naali on Suomessa enää satunnainen vierailija pohjoiseen levittäytyvän ketun vallatessa siltä elintilaa."</div>]]></description>
         <enclosure url="https://padlet-uploads.storage.googleapis.com/258631260/5f39afa284f58b696ed61ad39a748672/192222_jpg.jpg" />
         <pubDate>2018-01-31 10:04:29 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/fuulia/ae1qjk16g1w0/wish/226477404</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Venäjän alkuperäiskansat vaativat loppua öljynporaukselle</title>
         <author>fuulia</author>
         <link>https://padlet.com/fuulia/ae1qjk16g1w0/wish/226480437</link>
         <description><![CDATA[<div><a href="https://yle.fi/uutiset/3-6263255">( Linkki alkuperäiseen uutiseen )</a><br><br><strong>Pohjois-Venäjän alkuperäiset asukkaat painottavat myös oikeuttaan maahansa. Heidän asemansa on samanlainen kuin Suomen saamelaisten. </strong><br><br>Venäjän Arktiksen alkuperäiskansojen konferenssi on tuominnut arktisen öljynporauksen kokouksessaan Venäjän öljypääkaupungissa Usinskissa, Komin tasavallassa. Edustajat vaativat julkilausumassaan kieltoa arktiselle öljynporaukselle merellä, arktisen öljynporauksen väliaikaista kieltoa maa-alueilla ja alkuperäiskansoille oikeutta maahansa.<br><br></div><div>Venäjän alkuperäisasukkaiden tilanne on samankaltainen kuin Suomen saamelaisten. Alkuperäisasukkailla ei ole oikeutta maahansa. Esimerkiksi poronhoitoalueen laitumia on päätynyt Venäjällä valtionmaiksi ja sittemmin öljy-yhtiöille.</div><div><br><strong>Pilaantuneiden maiden määrän arviointi on hankalaa</strong><br><br></div><div>Venäjän Greenpeace arvioi satelliittikuvien perusteella, että esimerkiksi Hanti-Mansiasta kaksi prosenttia on vahingoittunut öljyvuotojen vuoksi. Kyseessä on noin 10 000 neliökilometrin suuruinen alue pilaantunutta maata. Muilta alueilta järjestöllä ei ole tarkkoja arvioita. Sen laskelmien mukaan noin sata neliökilometriä maata vahingoittuu vuosittain.<br><br></div><blockquote><br><strong>Öljyä ei voi puhdistaa jäiden seasta.<br></strong><br><strong><br>Juha Aromaa</strong><br><br></blockquote><div>Venäjän öljyntuotannosta on arvioitu valuvan maahan 30 miljoonaa barrelia joka vuosi. Se on moninkertaisesti verrattuna esimerkiksi Meksikonlahden öljytuhoon vuonna 2010. Tuolloin Deepwater Horizon -öljynporauslautan onnettomuuden vuoksi öljyä valui runsaassa 80 päivässä 750 miljoonaa litraa.<br><br></div><div><br></div>]]></description>
         <enclosure url="https://padlet-uploads.storage.googleapis.com/258631260/2a5019958bd692b2faa8bd0915199c21/pic05_melt.jpg" />
         <pubDate>2018-01-31 10:15:05 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/fuulia/ae1qjk16g1w0/wish/226480437</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Millä öljy voitaisiin korvata? Mustan kullan loppu</title>
         <author>fuulia</author>
         <link>https://padlet.com/fuulia/ae1qjk16g1w0/wish/226484298</link>
         <description><![CDATA[<div><a href="https://yle.fi/uutiset/3-8875605">( Linkki alkuperäiseen uutiseen )</a><br><br><strong>Öljyä käytetään maailmalla </strong>l<strong>iikenteeseen, lämmitykseen ja sähköntuotantoon. Öljystä pitää luopua sen aiheuttamien päästöjen takia. Millä energia sitten tuotetaan? Tässä vaihtoehtoja.<br><br></strong>Maapallolla tuotetusta energiasta yli 30 prosenttia tehdään öljyllä. 1970-luvun alkuvuosina öljyn osuus oli yli 45 prosenttia energiantuotannosta.<br><br></div><div>Öljyä on korvattu hiilellä, maakaasulla, ydinvoimalla ja vesivoimalla.<br><br></div><div>Uusiutuvia energianlähteitä on otettu käyttöön vuosikymmenien aikana vain prosentin verran.<br><br></div><div>Energian käyttö maailmassa on yli kaksinkertaistunut 1970-luvulta.<br><br></div><div>Öljyn käyttökin on siis lisääntynyt, vaikka sen osuus muihin energianlähteisiin verrattuna ei ole kasvanut.<br><br></div><div>Öljyn, kuten muidenkin fossiilisten energianlähteiden käyttö, on ristiriidassa muun muassa Pariisissa tehdyn historiallisen ilmastosopimuksen kanssa.<br><br></div><div>Useiden asiantuntijoiden mukaan vaarallinen ilmastonmuutos eli maapallon lämpötilan nousu yli kahden asteen saataisiin estettyä vain, jos maailma lopettaa fossiilisten polttoaineiden käytön vuoteen 2050 mennessä.<br><br>KATSO INFOTAULU AIHEESTA:<br><a href="https://images.cdn.yle.fi/image/upload//w_1199,h_6888,f_auto,fl_lossy,q_auto/13-3-8879541.jpg"><strong><mark>TÄSTÄ KLIKKAAMALLA</mark></strong></a><br><br></div>]]></description>
         <enclosure url="https://padlet-uploads.storage.googleapis.com/258631260/13efd37bac0403aed26da87c3a6793fa/Wind_turbine_in_Toksook_Bay_Alaska__2_.jpg" />
         <pubDate>2018-01-31 10:26:47 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/fuulia/ae1qjk16g1w0/wish/226484298</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Lukemista ohjaavat kysymykset:</title>
         <author>fuulia</author>
         <link>https://padlet.com/fuulia/ae1qjk16g1w0/wish/226490332</link>
         <description><![CDATA[<div><strong>ENNEN:</strong><br>Silmäile otsikkoa ja kuvaa. Mitä tiedät jo aiheesta?<br><br><strong>LUKEMISEN AIKANA:</strong><br>Lukiessasi mieti: Kuka? Mitä? Missä? Milloin? Miksi? Mitä siitä seurasi?<br><br><strong>JÄLKEEN:</strong><br>Pohdiskele, mitä tuntemuksia artikkeli sinussa herätti.</div>]]></description>
         <enclosure url="https://padlet-uploads.storage.googleapis.com/258631260/57c9cd0633e46dbcdbe6b11fba657846/Globaloria_student_at_computer.jpg" />
         <pubDate>2018-01-31 10:48:04 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/fuulia/ae1qjk16g1w0/wish/226490332</guid>
      </item>
      <item>
         <title></title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/fuulia/ae1qjk16g1w0/wish/226942440</link>
         <description><![CDATA[]]></description>
         <enclosure url="https://padlet-uploads.storage.googleapis.com/258631260/2a5019958bd692b2faa8bd0915199c21/pic05_melt.jpg" />
         <pubDate>2018-02-01 09:20:28 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/fuulia/ae1qjk16g1w0/wish/226942440</guid>
      </item>
      <item>
         <title></title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/fuulia/ae1qjk16g1w0/wish/226942748</link>
         <description><![CDATA[]]></description>
         <enclosure url="https://padlet-uploads.storage.googleapis.com/258631260/f0750f95f60cb4e6eae70d716e86fb46/arktisk_top.jpg" />
         <pubDate>2018-02-01 09:21:37 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/fuulia/ae1qjk16g1w0/wish/226942748</guid>
      </item>
   </channel>
</rss>
