8B kemian luntti by Eemil Boström https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l en-us 2023-11-21 07:54:56 UTC 2024-02-12 12:25:25 UTC hello@padlet.com aadolf,pamppu,spuge,jermu ja hande https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876292218 2024-02-07 09:00:21 UTC https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876292218 iida ja jenna https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876294121 2024-02-07 09:02:32 UTC https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876294121 Mariia, Saimi,Kastis, Milo ja Hilma https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876295121 2024-02-07 09:03:47 UTC https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876295121 Emilia,Janessa,Antti,Heikki https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876295162 2024-02-07 09:03:50 UTC https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876295162 Atomin rakenne https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876298116 Ydin koostuu protoneista ja neutroneista. Atomissa on sama määrä protoneita ja elektroneja. Protonit ja neutronit ovat massaltaan moninkertaisesti elektroneja suurempia, ja atomin massa onkin pitkälti keskittynyt ytimeen. Elektronien kulloistakin todennäköistä sijaintia kuvataan teoreettisella todennäköisyysjakaumalla.

]]> 2024-02-07 09:06:58 UTC https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876298116 Atomin järjestysluku on sama kuin sen protonien määrä. https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876299706 2024-02-07 09:08:27 UTC https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876299706 Pääryhmiä on kahdeksan https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876300086 Jaksollisessa järjestelmässä protonien lukumäärän perusteella järjestetty jono alkuaineista on katkaistu siten, että ominaisuuksiltaan samankaltaiset alkuaineet asettuvat allekkain samoille pystyriveille. Pystyrivejä on taulukossa 18 ja niitä kutsutaan ryhmiksi. Näistä pääryhmiä ovat jaksollisen järjestelmän korkeimmat pystyrivit eli ryhmät 1-2 sekä 13-18. Näiden väliin jääviä ryhmiä kutsutaan sivuryhmiksi

]]> 2024-02-07 09:08:52 UTC https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876300086 Alkuaine https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876300315 Saman alkuaineen atomeissa protonien lukumäärä on aina sama. Atomin protonien lukumäärä ilmaisee, mikä alkuaine on kyseessä. järjestysluku on sama kuin alkuaineen atomin ytimessä olevien protonien lukumäärä

]]> 2024-02-07 09:09:05 UTC https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876300315 Jaksollinen järjestelmä on taulukko alkuaineista https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876301146 Nykyisessä jaksollisessa järjestelmässä alkuaineet on järjestetty niiden ominaisuuksien ja atomin rakenteen perusteella. Jaksollisessa järjestelmässä alkuaineiden protonien lukumäärä ja järjestysluku kasvaa, kun siirrytään vasemmalta oikealle ja rivi kerrallaan ylhäältä alaspäin.

]]> 2024-02-07 09:09:53 UTC https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876301146 Alkuaineet https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876301715 2024-02-07 09:10:22 UTC https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876301715 Jaksollinen järjestelmä https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876303622 Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä on taulukko, johon alkuaineet on järjestetty sekä protonien lukumäärä eli järjestelmäluvun että elektronikuorien rakenteen perusteella.

]]> 2024-02-07 09:12:25 UTC https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876303622 molekyyliyhdisteiden yleisiä ominaisuuksia https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876304798 -eivät johda sähköä

-liukenevat veteen molekyyleinä

-molekyyliyhdisteiden vesiliuokset eivät johda sähköä,ellei yhdiste ylireagoi veden kanssa ioneja muodostetaan.



]]> 2024-02-07 09:13:38 UTC https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876304798 Protonit, elektronit ja neutronit https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876305346 Protonit ja neutronit ovat huomattavasti raskaampia kuin elektronit ja muodostavat leijonanosan atomin massasta. Tästä syystä atomin ytimessä olevien hiukkasten yhteenlaskettua lukumäärää kutsutaan atomin massaluvuksi.

]]> 2024-02-07 09:14:09 UTC https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876305346 Elektronien sijoittuminen elektronikuorille https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876305492 Sisimmällä eli ensimmäisellä elektronikuorella voi olla yksi tai kaksi elektronia. Toisella elektronikuorella voi olla enintään kahdeksan elektronia. Uloimmalla elektronikuorella on yleensä 1-8 ulkoelektronia.

]]> 2024-02-07 09:14:19 UTC https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876305492 https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876305706 Alkuaine vety H

protonien lukumäärä 1

elektronien lukumäärä 1

neutronien lukumäärä 0,1 tai 2

Alkuaine helium He

Protonien lukumäärä 2

elektronien lukumäärä 2

neutronien lukumäärä yleensä 1 tai 2

Alkuaine litium Li

Protonien lukumäärä 3

elektronien lukumäärä 3

neutronejen lukumäärä yleesä 3 tai 4

]]> 2024-02-07 09:14:34 UTC https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876305706 Vetyatomin rakenne https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876307454 Perusmuodossa vetyatomi rakentuu yhden protonin muodostamasta ytimestä ja sitä kiertävästä elektronista. Ytimessä voi kuitenkin olla protonin lisäksi yksi tai kaksi neutronia. Neutronit ovat varauksettomia, joten ne eivät vaikuta elektronien lukumäärään, eivätkä atomin kemiallisiin ominaisuuksiin.

]]> 2024-02-07 09:16:28 UTC https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876307454 https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876307635 Vetykaasu H2 on polttokennoauton polttoaine.

Heliumia He käytetään ilmapalloissa

Litiumia Li käytetään akuissa ja paristoissa

]]> 2024-02-07 09:16:42 UTC https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876307635 Suurin osa alkuaineista on metalleja https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876307956 Alkuaineet voidaan jakaa niiden ominaisuuksien perusteella myös metalleihin, epämetalleihin ja puolimetalleihin

Rauta Fe, alumiini Al, kulta Au ja kupari Cu ovat yleisiä metalleja. Metalliatomeilla on yleensä 1-3 elektronia uloimmalla elektronikuorellaan. Metallit ovat jaksollisen järjestelmän vasemmassa reunassa ja keskellä. Epämetalliatomeilla on yleensä 5-8

elektronia uloimmalla elektronikuorella

]]> 2024-02-07 09:17:03 UTC https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876307956 molekyyli https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876308604 molekyyleissä atomit ovat sitoutuneet toisiinsa kovalenttisin sidoksin

]]> 2024-02-07 09:17:42 UTC https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876308604 https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876310393 Alumiini on hopean värinen kevyt metalli, jota käytetään muun muassa virvoitusjuomatölkeissä. Alumiinin rakenneosaa on alumiiniatomi. Alumiiniatomeissa on ainakin 13 protonia, joten alumiinin järjestysluku on 13

]]> 2024-02-07 09:19:14 UTC https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876310393 molekyylit https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876310684 molekyylit ovat yleensä epämetalliatomien muodostamia atomiryhmiä,joilla ei ole sähkövarausta.

]]> 2024-02-07 09:19:26 UTC https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876310684 pääryhmän numerosta selviää ulkoelektronien määrä https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876310712 kupari Cu, alumiini Al, sinkki Zn, rauta Fe, lyijy Pb ovat metalleja

Pii Si on puolimetalli

Kloori Cl2, Bromi Br2, Jodi l2 ovat epämetalleja


Pääryhmien 1 ja 2 numero ilmaisee, kuinka monta ulkoelektronia alkuaineen atomissa on. Muiden pääryhmien jälkimmäinen numero ilmaisee ulkoelektronien määrän. Esimerkiksi pääryhmän 14 alkuaineiden atomeilla on siis saman verran ulkoelektroneja ja samankaltaisia ominaisuuksia.

Sivuryhmien alkuaineiden atomeilla on yleensä 1 tai 2 ulkoelektronia. Sivuryhmän numerosta ei voi päätellä ulkoelektronien lukumäärää


Ryhmä

Pystyrivit ovat jaksollisen järjestelmän ryhmiä. Pääryhmän numerosta nähdään alkuaineen atomin ulkoelektronien lukumäärä.



]]> 2024-02-07 09:19:28 UTC https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876310712 molekyylirakenteisia yhdisteitä https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876310728 H2O vesi eli divetymonoksidi

CO2 hiilidioksidi

SO3 rikkitrioksidi

]]> 2024-02-07 09:19:28 UTC https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876310728 https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876311133 Positiivinen ioni

-Atomista muodostuu positiivisesti varautunut ioni kun se luovuttaa ulkokuoren elektronit.

Negatiivinen ioni

-atomista muodostuu negatiivisesti varautunut ioni kun se vastaanottaa elektronin ta elektroneja.


]]> 2024-02-07 09:19:54 UTC https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876311133 Elektronit liikkuvat elektronikuorella https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876311455 Elektronit sijoittuvat ytimen ympärillä oleville elektronikuorille. Ensimmäiselle elektronikuorelle mahtuu 2 elektronia, toiselle elektronikuorelle 8, kolmannelle 18 ja neljännelle 32. Atomin viimeisellä eli uloimmalla elektronikuorella voi kuitenkin olla korkeintaan 8 elektronia.

]]> 2024-02-07 09:20:12 UTC https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876311455 Atomit voivat saada oktettirakenteen https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876311610 Alkuaineet, joiden elektronikuoren rakene on lähimpänä oktettia, ovat kaikista reaktiivisimpia. Atomit voivat saada oktetin luovuttamalla tai vastaanottamalla elektroneja kemialllisessa reaktiossa. Kaikilla pääryhmän 1 alkuaineilla on yksi ja pääryhmän 2 alkuaineilla kaksi elekronia ulommilla elektronikuorella. Nämä alkuaineet reagoivat helposti toisten aineiden kanssa. Reagoidessaan niiden atomit luovuttavat ulkoelektroninsa, jolloin uudelle uloimmalla kuorelle tulee oktettirakenne.

]]> 2024-02-07 09:20:22 UTC https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876311610 atomoien uloimman elektronikuoren rakenne muuttuu reaktiossa https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876311995 Uloimman elektronikuoren rakenne vaikuttaa siihen, kuinka helposti atomit reagoivat tai reagoivatko ne lainkaan toistensa kanssa. kemiallisessa reaktiossa atomien ydin ei muutu,vain uloimman elektronikuoren rakenne muuttuu. siksi atomin rakennetta riittää usein kuvaamaan malli, jossa näkyvät vain atomin uloimman elektronikuoren elektronit pisteinä kemiallisen merkiun ympärillä. tällaista mallia sanotaan PISTEMALLIKSI

]]> 2024-02-07 09:20:44 UTC https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876311995 Atomilla on sekä kuori-että pallomalli. https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876312517 Pallomallissa atomit kuvataan erivärisinä palloina. Kuorimallissa atomit kuvataan niin, että ydin ja elektronikuoret näkyvät. Elektronikuoret esitetään ympyröinä. Yksi ympyrä on yksi elektronikuori. Ytimessä lukee, kuinka monta protonia atomissa on.

]]> 2024-02-07 09:21:17 UTC https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876312517 https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876314853 metalliatomeista voi muodostua positiivita metalliioneja kemiallisessa reaktiossa. metalli-ionin nimen alkuosa on sama kuin alkuaineen nimi

]]> 2024-02-07 09:23:22 UTC https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876314853 miten eri alkuaineiden atomit eroavat toisistaan https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876434873 Kaikki atomit eivät ole samanlaisia. Se, kuinka monta protonia atomin ytimessä on, kertoo minkä alkuaineen atomi on kyseessä. Kaikki atomit, joiden ytimessä on 1 protoni, ovat vetyatomeja. Samoin kaikki atomit, joiden ytimessä on 92 protonia, ovat uraaniatomeita.

]]> 2024-02-07 11:17:22 UTC https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876434873 Elektronien lukumäärä vaikuttaa elektronikuorien määrääm https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876436039 Jaksollisessa järjestelmässä on seitsemän vaakariviä. Vaakarivejä kutsutaan jaksoiksi. Jakson numero ilmaisee kuinka monelle elektronikuorelle atomin elektronit ovat sijoittuneet.



Jakso

Vaakariit ovat jaksollisen järjestelmän jaksoja. Jakso ilmaisee atomin elektronikuorien lukumäärän.

]]> 2024-02-07 11:18:39 UTC https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876436039 ioniyhdisteiden ominaisuudet https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876437161 Ioniyhdisteillä on korkeat sulamispisteet, joten ne ovat huoneenlämmössä kiinteitä ja rakenteeltaan ne ovat kiteisiä. Veteen liuetessaan ioniyhdisteet hajoavat erillisiksi ioneiksi, jotka voivat kuljettaa sähköä. Tästä syystä ioniyhdisteet johtavat sähköä liuoksina. Epämetallit esiintyvät harvoin yksittäisinä atomeina.

]]> 2024-02-07 11:19:37 UTC https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876437161 Epämetallo ioni https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876439636 epämetalliatomeista voi muodostua negatiivisia epämetalli ioneja kemiallisessa reaktiossa

]]> 2024-02-07 11:21:44 UTC https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876439636 jaksollinen järjestelmä https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876439951 2024-02-07 11:22:04 UTC https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876439951 suolan kaava https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876440220 Ruokasuola eli NaCl on tietysti suola, mutta niin ovat myös mm.

]]> 2024-02-07 11:22:23 UTC https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876440220 erilaisia molekyylejä https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876442126 -alkuainemolekyylit sisältävät vain yhden alkuaineen atomeja

-molekyyliyhdisteen molekyyleissä on vähintään kahden eri alkuaineen atomeja sitoutuneena toisiinsa

]]> 2024-02-07 11:24:16 UTC https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876442126 ioniyhdisteet johtavat sähköä https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876444643 Ioniyhdisteillä on korkeat sulamispisteet, joten ne ovat huoneenlämmössä kiinteitä ja rakenteeltaan ne ovat kiteisiä. Veteen liuetessaan ioniyhdisteet hajoavat erillisiksi ioneiksi, jotka voivat kuljettaa sähköä. Tästä syystä ioniyhdisteet johtavat sähköä liuoksina.

]]> 2024-02-07 11:26:16 UTC https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876444643 https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876444650 2024-02-07 11:26:17 UTC https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876444650 kovalenttinen sidos https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876445740 -kovalenttinen sidos muodostuu kahden epämetalliatomin välille,kun niillä on yhteistä elektronia

-atomit sitoutuvat toisiinsa,kun molempien atomien ytimet vetävät yhteistä elektroniparia puoleensa

]]> 2024-02-07 11:27:28 UTC https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876445740 Elektronien lukumäärä vaikuttaa elektronikuoren määrään https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876448504 jaksollisessa järjestelmässä on seitsemän vaakariviä joita kutsutaan jaksoksi jakson numero kertoo kuinka monelle elektronikuorelle atomin elektronit ovat sijoittuneet esim. kolmennen vaakarivin alkuaineet kuuluvat 3 jaksoon kolmannen jakson alkuaineilla on elektroneja kolmannella kuorella, tunnetuilla alkuaineilla on korkeintaan seitsemän elektronikuorta.

]]> 2024-02-07 11:30:08 UTC https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876448504 Suoloja https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876449693 Suoloja ovat: NaCl, NH4Cl, CaCO3, CaSO4, CaCl2, KI ja MgO.

]]> 2024-02-07 11:31:19 UTC https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2876449693 Suolojen muodostus https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2877594265 Suolat muodostuvat niin, että kokonais varaus on nolla.

]]> 2024-02-08 07:30:43 UTC https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2877594265 metalli-ja epämetalliatomit reagoivat helposti keskenään https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2880888055 Atomit reagoivat toisten atomien kanssa jotta ne saavuttaisivat pysyvämmän rakenteen. Tällainen pysyvä rakenne on useille metalli-ja epämetalliatomeille kahdeksan ulkoelektronin rakenne eli okteetti metalliatomeilla on 1-3 elektronia uloimmalla kuorella. Kun metalliatomit luovuttavat ulkokuoren elektronit ne saavat pysyvän rakenteen. epämetalliatomit joilla on 5-7 elektronia uloimalla kuorella ottavat vastaan elektroneja koska metalliatomit luovuttavat elektroneja ja epämetallit vastaanottavat elektroneja joten epämetallit ja metallit reagoivat herkästi keskenään niiden reaktiossa muodostuu ioneja joissa on sähkövaraus

]]> 2024-02-12 12:25:25 UTC https://padlet.com/eemilbostrom2/adooobs3v0qm725l/wish/2880888055