Control systems platform by matti https://padlet.com/matti_paaso/aaowlfzeyv9s Kirjoituslaani en-us 2017-02-03 15:22:26 UTC 2025-12-03 08:57:05 UTC hello@padlet.com PÄIVÄN TEHTÄVÄT matti_paaso https://padlet.com/matti_paaso/aaowlfzeyv9s/wish/155706541 SÄÄTÖTEKNIIKAN PERUSTEET
Kirjoita tähän oma alueesi kirjasta Säätötekniikan perusteet
aaowlfzeyv9s]]> 2017-02-23 11:24:15 UTC https://padlet.com/matti_paaso/aaowlfzeyv9s/wish/155706541 https://padlet.com/matti_paaso/aaowlfzeyv9s/wish/188140916 2017-09-16 11:23:12 UTC https://padlet.com/matti_paaso/aaowlfzeyv9s/wish/188140916 juha_matilainen https://padlet.com/matti_paaso/aaowlfzeyv9s/wish/188140939 Juha
284-285
Negatiivinen takaisinkytkentä pyrkii minimoimaan tulo- ja lähtösignaalin eron.
Negatiivisella takaisinkytkennällä voidaan mm:
  • parantaa järjestelmän stabiiliutta
  • vähentää häiriöitä
  • vähentää säröytymistä
  • kontrolloida tulo- ja lähtöimpedansseja
  • kasvattaa vahvistimen kaistanleveyttä 

]]> 2017-09-16 11:23:47 UTC https://padlet.com/matti_paaso/aaowlfzeyv9s/wish/188140939 Aleksi 268-269 https://padlet.com/matti_paaso/aaowlfzeyv9s/wish/228543056 JÄRJESTELMÄN SUUREET:
Säädettysuure = suure johon mittaus kohdistuu, jota halutaan säätää.
Mittaussuure = mittauslaitteen eroelimelle antama suure.
Käskysuure = säätöjärjestelmän ulkopuolelta tuleva ohje, jota säädetyn suureen halutaan seuraavan.
Vertailusuure = käskyelimen muuntama käskysuure johon verrataan mittaussuuretta.
Toimisuure = prosessin suure, jota säätölaite ohjaa. Usein prosessiin tuleva tai lähtevä teho ja ainevirta
Häiriösuure = säätöjärjestelmän ulkopuolelta tuleva suure.
JÄRJESTELMÄN OSAT:
Prosessi = laitteisto tai tapahtuma , jonka suuretta säädöillä pyritään hallitsemaan.
Säätölaitteisto (kuva 4) = osa säätöjärjestelmästä, ei ole osa prosessia, siihen kuuluvat tavallisesti seuraavat laitteet:
Mittauslaite = antaa säätäjälle tiedot säädetystä suureesta. säädettyä suuretta havannoiva mittauslaitteenosa on tuntoelinanturi. Tuntoelimen lähelle voidaan laittaa mittauslähetin, joka muuntaa mittaustuloksen standardoiduksi signaaliksi kaukosiirtoa varten.
Säätäjään  (kuva 5) 
 kuuluu eroelin,  jossa muodostetaan mittaus- ja käskysuureen erotus sekä säätöelin, jossa ero vahvistetaan ja muokataan.
Säätäjään kuuluu usein myös käskyelin, jolla käskysuure muunnetaan eroelimelle sopivaan muotoon vertailusuureeksi.
Toimimoottori = ohjaa säätäjästä lähtevän signaalin mukaan toimielintä
Toimielin = säätölaite, joka vaikuttaa välittömästi prosessiin.
Toimilaite = toimimoottori + toimielin
Mittauskohta ja Toimikohta = pisteet, missä säätölaitteisto liittyy prosessiin.
SÄÄTÖMUODOT:
Vakioarvosäätö = käskysuure pysyy vakiona tai muuttuu harvoin. tarkoitus pitää säädetty suure halutussa arvossa
Ohjelmasäätö = käskysuuretta muutetaan tietyn ohjelman mukaisesti. tarkoituksena säädetty suure seuraamaan ohjelmaa.
Seurantasäätö = käskysuureena on jonkin ajan funktio. Tarkoituksena saada säädetty suure seuraamaan käskysuuretta.
]]> 2018-02-06 12:25:49 UTC https://padlet.com/matti_paaso/aaowlfzeyv9s/wish/228543056 Nico https://padlet.com/matti_paaso/aaowlfzeyv9s/wish/228543177 270-271
 (Siirtoelimien ja säätöjärjestelmien ominaisuukien selvittely)

Koefunktioita (kuva 6)

-Yksikköimpulssi 󠇕𝛿(t)
erikoinen ajan funktio joka on aina nolla paitsi hetkellä, kun aika on 0 
(kaavat 1,2 ja 3)


-yksikköaskel u(t)
(kaava 4)

-yksikköpenger p(t) = t u
(t)
ajan mukana nouseva funktio
(kaavat 5,6)
 
- yksikkösinifunktio f(t)=u(t) sin ωt
käytetään kun  tarkastellaan funktiota  kun muutos ilmiö on vaimennettu 
(kaava 7)

(Lineaariset ja ajasta riippumattomat järjestelmät) 

Vasteen y lauseke
y= S x


]]> 2018-02-06 12:26:13 UTC https://padlet.com/matti_paaso/aaowlfzeyv9s/wish/228543177 Kimmo https://padlet.com/matti_paaso/aaowlfzeyv9s/wish/228543360 266-267

Säätötekniikassa tarkastellaan tehtäviä, joissa jokin kemiallinen tai fysikaalinen suure on saatava pysymään vakiona häiriöistä huolimatta. Tällaiset tehtävät voidaan joissakin tapauksessa suorittaa kahdella tavalla, joita nimitetään ohjaukseksi ja säädöksi.

Kuvassa 1 a) on annettu esimerkki ohjauksesta. Lämpötila asetetaan säätömuuntajalla tiettyyn arvoon. Lämpötilan pysymistä annetussa arvossa häiritsevät kuitenkin monet tekijät.

Kuvassa 1 b) on esitetty sama tehtynä automaattisäädöllä. Tässä lämpötila-anturi antaa säätäjälle tiedon uunin lämpötilasta. Säätäjä vertaa mittaustulosta annettuun arvoon ja ohjaa säätömoottoria.

Säätötekniikan peruskäsitteitä:
Signaali = järjestelmässä etenevä tieto.
Tulosuure = signaali jolla järjestelmään vaikutetaan.
Lähtösuure = signaali johon lähtösuureet vaikuttavat.
Siirtoelin = järjestelmä jossa signaali siirtyy
Ominaiskäyrä = esittää tulo- ja lähtösuureen välisen riippuvuuden muuttumattomilla signaaleilla]]> 2018-02-06 12:26:50 UTC https://padlet.com/matti_paaso/aaowlfzeyv9s/wish/228543360 Jari https://padlet.com/matti_paaso/aaowlfzeyv9s/wish/228546644 306-307
Säätäjätyypin valinnasta,

Säätöjärjestelmän tulisi täyttää ainakin seuraavat vaatimukset:
-säätäjä ja prosessi suljettuna järjestelmänä on stabiili ja riittävän hyvin vaimennettu
-Säädetyn suureen pokkeama pysyy halutuissa rajoissa
-Järjestelmän on oltava tarpeeksi nopea
-P-säätäjää käytetään, jos pysyvä virhe ei haittaa
-PI-säädöllä saadaan edeltävä häiriö minimoitua, mutta käynnistyksessä kuohuu yli
-PID-säätäjä nopeuttaa säätöä ja pienentää ylilyöntejä

]]> 2018-02-06 12:36:28 UTC https://padlet.com/matti_paaso/aaowlfzeyv9s/wish/228546644 Erkki 274-275 https://padlet.com/matti_paaso/aaowlfzeyv9s/wish/228546768 Lohkokaavioesitys
-Graafinen keino järjestelmän rakenteen hahmottamiseksi
-Esittää informaation kulkua, ei aineen/energian/sähkön kulkua systeemissä
-Lohkoja ilmaistaan laatikoilla, joihin merkitään kyseisen lohkon funktio joko graafisesti kuvaajana, matemaattisesti kaavana tai sanallisesti.
Signaalien kulkureittejä lohkojen välissä ilmaistaan viivoilla ja kulkusuuntaa nuolilla.
-yhteenlaskupisteet: useita nuolia pisteeseen, yksi pois
-haaraantumispisteet: yksi nuoli pisteeseen, useita pois]]> 2018-02-06 12:36:52 UTC https://padlet.com/matti_paaso/aaowlfzeyv9s/wish/228546768