<?xml version="1.0"?>
<rss version="2.0">
   <channel>
      <title>Suomalaisen kirjallisuuden nimiä 1950-luvulta 1990-luvulle by </title>
      <link>https://padlet.com/sallamaarikyllonensaraaho/a443hgij9skccoet</link>
      <description>Kuka? Milloin? Mitä kirjoitti? Miksi merkittävä nimi suomalaisessa kirjallisuudessa?</description>
      <language>en-us</language>
      <pubDate>2023-05-02 07:42:05 UTC</pubDate>
      <lastBuildDate>2025-11-04 19:19:16 UTC</lastBuildDate>
      <webMaster>hello@padlet.com</webMaster>
      <image>
         <url>https://padlet.net/icons/png/1f4be.png</url>
      </image>
      <item>
         <title>Märta Tikkanen (s. 1935)</title>
         <author>sallamaarikyllonensaraaho</author>
         <link>https://padlet.com/sallamaarikyllonensaraaho/a443hgij9skccoet/wish/2578276737</link>
         <description><![CDATA[<div>Suomenruotsalainen kirjailija. Tikkasen teokset käsittelevät naisen asemaa perheessä ja yhteiskunnassa.<br>Tikkasen merkittävimmät teokset sijoittuvat 1970-luvulle, aikaan jolloin keskustelu naisten asemasta sai jopa poliittisia sävyjä.<br>Keskeisiä teoksia ovat Miestä ei voi raiskata (1976) ja Vuosisadan rakkaustarina (1978.)<br>Lue linkin takaa tekstinäyte Vuosisadan rakkaustarinasta.</div>]]></description>
         <enclosure url="https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317592167039" />
         <pubDate>2023-05-04 13:26:30 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/sallamaarikyllonensaraaho/a443hgij9skccoet/wish/2578276737</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Tove Jansson</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/sallamaarikyllonensaraaho/a443hgij9skccoet/wish/2578282759</link>
         <description><![CDATA[<div>Tove Jansson: Syntyi Suomessa, Helsingissä 9. elokuuta 1914. Hän eli molemmat maailman sodat ja kirjoiti yksi Muumipeikko ja pyrstötähti, perustuu sodan tulevan pelko.<br><br><br><br><br></div>]]></description>
         <enclosure url="https://padlet-uploads.storage.googleapis.com/2020660094/d7182129167f388ac28528abe0fe45d2/image.png" />
         <pubDate>2023-05-04 13:30:27 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/sallamaarikyllonensaraaho/a443hgij9skccoet/wish/2578282759</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Hannu Sulo Salama</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/sallamaarikyllonensaraaho/a443hgij9skccoet/wish/2578287030</link>
         <description><![CDATA[<div>Hannu syntyi 4. lokakuuta 1936 suomalainen syntyessään. Hannua tunnetaan Juhannustanssit teoksesta vuonna 1964, mutta hänen ensimmäinen teos oli Se tavallinen tarina vuonna 1961. Juhannustanssit puhuu humalaisesta muurarista, jonka nimi on Hiltunen, joka tekee pilkkaa jumalasta. Kirja kuvaa myös alkoholinkäyttöä ja sukupuolisuhteita maaseudulla.<br><br></div>]]></description>
         <enclosure url="https://padlet-uploads.storage.googleapis.com/2020660094/40ad6d60d6828edcfd586aafcccfcaaa/image.png" />
         <pubDate>2023-05-04 13:33:24 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/sallamaarikyllonensaraaho/a443hgij9skccoet/wish/2578287030</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Väinö Linna </title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/sallamaarikyllonensaraaho/a443hgij9skccoet/wish/2578296716</link>
         <description><![CDATA[<div>20. joulukuuta 1920 Urjala – 21. huhtikuuta 1992 Kangasala&nbsp;</div><div>Tuntematon sotilas ilmestyi 1954 markkinoille. Väinö Linna kirjoitti historiallisia romaaneja, joiden aihepiiri 50-luvulla oli poliittisesti ja ideologisesti tuntematon ja herkkä. Täällä Pohjantähden alla kirjaa 70 vuotta suomalaista lähihistoria, 1880 luvulta toisen maailmaan jälkeisiin vuosiin. Väinö Linna pystysi kertomaan sodasta, joka oli 50-luvulla vielä herkkä aihe. &nbsp;</div>]]></description>
         <enclosure url="https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/701" />
         <pubDate>2023-05-04 13:40:00 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/sallamaarikyllonensaraaho/a443hgij9skccoet/wish/2578296716</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Eeva Joenpelto (1921-2004)</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/sallamaarikyllonensaraaho/a443hgij9skccoet/wish/2579559079</link>
         <description><![CDATA[<div>Suomalainen kirjailija.&nbsp; <br>Joenpellon teokset käsittelevät sisällissodan jälkeistä aikaa, taloudellista ja teollista kehitystä sekä naisten asemaa yhteiskunnassa, josta kirjailija sai <em>vahvojen naisten kuvaaja</em>- leiman.<br>Hänen teoksensa sijoittuvat 1950-2000-luvuille, joten jokainen teos käsittelee eri vuosikymmentä. &nbsp;<br>Tunnetuimpia teoksia ovat Lohja-sarja (1974-1980) ja Tuomari Müller, hieno mies (1994), joka sai Finlandia-palkinnon.&nbsp;<br><br></div>]]></description>
         <enclosure url="https://bonnier-kustantajat.s3.eu-west-1.amazonaws.com/wsoy/2014/07/22093851/joenpelto_eeva_1991-297x300.jpg" />
         <pubDate>2023-05-05 13:37:06 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/sallamaarikyllonensaraaho/a443hgij9skccoet/wish/2579559079</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Kaari Utrio (s. 1942)</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/sallamaarikyllonensaraaho/a443hgij9skccoet/wish/2579967812</link>
         <description><![CDATA[<div>Suomalainen kirjailija.&nbsp;<br>Utrion kirjat käsittelevät historiallisesta näkökulmasta naisen asemaa ja merkitystä perheelle sekä yhteiskunnalle.&nbsp;<br>Merkittävimmät teokset sijoittuvat 1980-luvulle, jolloin Suomessa alkoi nousukausi ja raha oli melkein arvoton. Päinvastoin julkaisuvuodelle Utrion kirjoissa käsitellään 1960- sekä 1970-lukujen naisten asemaa yhteiskunnassa. <br>Merkittävimpiä teoksia ovat Eevan tyttäret (1984) ja Suomen naisen tarina (1986).&nbsp;</div>]]></description>
         <enclosure url="https://padlet-uploads.storage.googleapis.com/1901403271/a3a2f63a7411f538a29bb8108f2141e6/image.png" />
         <pubDate>2023-05-05 20:26:27 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/sallamaarikyllonensaraaho/a443hgij9skccoet/wish/2579967812</guid>
      </item>
   </channel>
</rss>
