ALLERGIA 
 Elimistömme reagointi jotakin elinympäristömme ainetta kohtaan. Allergia voi syntyä mm. kasvien siitepölyä tai eläinten hilsettä kohtaan. Ruoka-aineallergiassa elimistö reagoi ruoan sisältämiä aineita kohtaan, joka näkyy erilaisina oireina, kuten ihon kutinana, vatsaoireina tai hengenahdistuksena. Allergiaa aiheuttavaa ruoka-ainetta tulee silloin välttää tarkasti. 

E

ELINTARVIKE
 Ruokatavara, juoma tai muu sellaisenaan ihmisen nautittavaksi tarkoitettu ruoka-aine. 

 ERITYISRUOKAVALIO
 Jonkin sairauden tai ruoka-aineen aiheuttaman vaivan hoitoon tarkoitettu ruokavalio. Erityisruokavaliossa oireita aiheuttavaa ruokaa ei syödä vaan korvataan se jollakin vastaavalla tuotteella. Esimerkiksi laktoosi-intoleranssi, keliakia tai jokin ruoka-aineallergia vaatii erityisruokavaliota.
F

FLAVONOIDI
 Ravintoaine, joka suojaa solujamme ja voi ehkäistä sydän- ja verisuonisairauksilta. Flavonoideja on erityisesti erivärisissä vihanneksissa, marjoissa ja hedelmissä sekä teessä ja punaviinissä.
H

HAMMASEROOSIO
 Happaman ruoan tai juoman aiheuttama hammaskiilteen kuluminen ja syöpyminen. Erityisesti happamat juomat, kuten mehut, urheilujuomat ja limpparit aiheuttavat usein juotuna hammaseroosiota.

 HAMMASKARIES
 Hampaan syöpyminen, ”reikiintyminen”, jonka aiheuttavat suussa elävät Streptococcus mutans - nimiset bakteerit.

 HAMMASKIILLE
 Hampaan terää peittävä, elimistön kovin kudos, joka rakentuu mm. kalsiumista.

 HIILIHYDRAATTI
 Kasvikunnasta peräisin olevien ruokien sisältämä ravintoaine, joka syntyy luonnossa. Hiilihydraatteja eli ”hiilareita” saat perunasta, leivästä, puurosta, hedelmistä ja vähän myös muista kasviksista. Lihakset ja aivot käyttävät hiilareita energianlähteenään eli polttoaineenaan. Ruoan hiilihydraatit pilkkoutuvat ruoansulatuskanavassa ja imeytyvät verenkiertoon verensokerina. Hiilihydraattipitoisten ruokien mukana saat usein myös kuitua. 
K

KIVENNÄISAINE
 Ruoan sisältämiä ravintoaineita, joita tarvitaan päivittäin hyvin pieniä määriä elimistön eri toimintoihin. Kivennäisaineita ovat mm. kalsium, rauta, magnesium, sinkki ja kalium.

 KELIAKIA
 Sairaus, jossa vehnän, ohran ja rukiin sisältämä gluteeni-niminen aine aiheuttaa tulehduksen ohutsuolessa. Tulehdus paranee, kun ruokavaliosta poistetaan gluteeni, eli kaikki vehnää, ohraa ja ruista sisältävät ruoat. Keliaakikolle sopivia viljoja ovat riisi, tattari, hirssi ja maissi.

 KUITU
 Hiilihydraatteihin kuuluva ravintoaine, joka ei sisällä energiaa, mutta sillä on monia hyödyllisiä vaikutuksia terveyteen. Kuidun tehtävänä on edistää ruoansulatusta ja se saa aikaan kylläisyyden tunnetta. Kuitupitoinen ruoka pitää verensokerin tasaisena, jolloin jaksaa touhuta pidempään! Kuitua on erityisesti täysjyväleivässä (ruisleipä), puuroissa, tummissa makaroneissa ja riisissä sekä marjoissa ja muissa kasviksissa. 
L

LAKTOOSI-INTOLERANSSI
 Maitosokerin eli laktoosin aiheuttamia vaarattomia, mutta kiusallisia vatsaoireita nimitetään laktoosi-intoleranssiksi. Laktoosia on luonnostaan maitotuotteissa ja maitoa sisältävissä elintarvikkeissa. Hoitona on laktoosia sisältävien ruokien välttäminen ja korvaaminen vähälaktoosisilla tai laktoosittomilla maitotuotteilla. 

 LISÄAINE
 Elintarvikkeiden valmistuksessa käytettäviä aineita, joilla pyritään parantamaan elintarvikkeen säilyvyyttä ja rakennetta sekä vaikuttamaan makuun, hajuun tai väriin. Merkitään usein pakkauksiin E-koodi-numerolla (esim. E100)
P

PROTEIINI
 Lihan, kalan, kananmunan ja maitotuotteiden sisältämä ravintoaine, jota elimistö tarvitsee joka päivä kudosten ja lihasten rakennusaineena. Ilman proteiinia lihakset eivät kasva eikä niihin kehity voimaa! Hyvälaatuista proteiinia on myös erilaisissa pavuissa ja muissa palkokasveissa (esim. herneessä). Kasvissyöjät valitsevatkin lihan tilalla papuja lautaselleen. 
R

RASVA
 Ruoan sisältämä rasva on ravintoaine, josta elimistömme saa energiaa. Tarvitsemme rasvaa myös ihon hyvinvoinnin ja vastustuskyvyn ylläpitämiseen. Rasvaa on luonnollisesti kaikissa rasvavalmisteissa, kuten kasviöljyissä ja rasiamargariinissa, mutta myös erilaisissa ruoka-aineissa, kuten lihassa, kalassa, leivonnaisissa ja rasvaisemmissa maitotuotteissa. Rasvoja on olemassa kahdenlaisia. Hyviä, pehmeitä rasvoja ovat ruokaöljyjen, rasiamargariinien, kalan, kanan ja pähkinöiden sisältämä rasva. Huonompaa rasvaa taas on rasvaisissa maitotuotteissa, juustoissa, leivonnaisissa ja voissa.

 RAVINTOAINE 
 Ruoan sisältämät tärkeät aineet, joita elimistö käyttää energianlähteenä, rakennusaineina ja apureina. Esimerkiksi hiilihydraatit, proteiinit, rasvat, vitamiinit ja kivennäisaineet ovat ravintoaineita. 

 RAVINTOSISÄLTÖ 
 Elintarvikkeiden sisältämät ravintoaineet ja energia. Tietoa ruokien ravintosisällöstä saa pakkauksista.

 RAVITSEMUSSUOSITUS
 Ravitsemussuosituksissa kerrotaan, miten ihmisen tulisi syödä päivittäin, jotta hän pysyisi terveenä ja hyvinvoivana.

 RUOKAVALIO
 Päivittäin nautittujen ruokien ja juomien muodostama kokonaisuus.

 RUOANSULATUS
 Sarja erilaisia tapahtumia, joiden aikana syöty ruoka muokkaantuu mahalaukussa ja sen sisältämät ravintoaineet pilkkoutuvat ja imeytyvät suolistossa. 

 RUOKA-AINE
 Tuote tai valmiste, jota syödään sellaisenaan tai josta valmistetaan ruokaa. Ruoka-aineita ovat mm. peruna, maito, liha tai omena.
T

TYYDYTTYMÄTÖN RASVA
 Pehmeä rasva eli elimistölle tarpeellinen, hyvä rasva. Tyydyttymätöntä rasvaa on kaikissa kasviöljyissä, rasiamargariineissa, pähkinöissä ja siemenissä sekä kalassa ja broilerissa. 

 TYYDYTTYNYT RASVA
 Kova rasva eli elimistöllemme tarpeeton , huonompi rasva. Tyydyttynyt rasva on usein piilorasvaa ja sitä on rasvaisissa makkaroissa ja juustoissa, monissa leivonnaisissa ja kekseissä sekä rasvaisissa maitotuotteissa ja voissa. 
V

VITAMIINI
 Ruoan sisältämiä ravintoaineita, joita tarvitaan päivittäin pieniä määriä elimistön eri toimintoihin. Vitamiineja ovat A-, B-, C-, D-, E- ja K-vitamiinit