<?xml version="1.0"?>
<rss version="2.0">
   <channel>
      <title>Avaruus by </title>
      <link>https://padlet.com/niinakotomaki/avaruus</link>
      <description></description>
      <language>en-us</language>
      <pubDate>2018-01-14 19:35:42 UTC</pubDate>
      <lastBuildDate>2018-01-18 10:50:17 UTC</lastBuildDate>
      <webMaster>hello@padlet.com</webMaster>
      <image>
         <url></url>
      </image>
      <item>
         <title>Mitä kaikkea avaruus pitääkään sisällään? </title>
         <author>niinakotomaki</author>
         <link>https://padlet.com/niinakotomaki/avaruus/wish/221292518</link>
         <description><![CDATA[<div>Katso omasta aiheestasi video osoitteessa: <br><a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/03/09/avaruuskansiot-sarja-26-osaa">https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/03/09/avaruuskansiot-sarja-26-osaa</a><br>Tee samalla muistiinpanoja aiheestasi vihkoon. Kokoa muistiinpanosi oman otsikkosi alle ja valmistaudu esittelemään aiheesi muille. </div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2018-01-14 19:37:21 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/niinakotomaki/avaruus/wish/221292518</guid>
      </item>
      <item>
         <title>1. Aurinko (Antton)</title>
         <author>niinakotomaki</author>
         <link>https://padlet.com/niinakotomaki/avaruus/wish/221292634</link>
         <description><![CDATA[<div>-Aurinko on tähti<br>-Maa olisi eloton,jos Aurinkoa ei olisi :(<br>-Kaikki planeetat kiertävät Aurinkoa wow<br>-Auringon sisällä on asteita 15 000 000 LMAO<br>-Aurinko säteilee vielä 5 miljardia vuotta<br>-Aurinko ylläpitää lähes kaikkea elämää D:<br>-Maa mahtuisi Aurinkoon yli miljoona kertaa BOOM<br>-Kuu peittää Auringon täydellisessä Auringonpimennyksessä.<br>-Aurinko voi kasvaa lähitulevaisuudessa jopa 200 kertaiseksi</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2018-01-14 19:38:33 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/niinakotomaki/avaruus/wish/221292634</guid>
      </item>
      <item>
         <title>2. Merkurius (Emmi</title>
         <author>niinakotomaki</author>
         <link>https://padlet.com/niinakotomaki/avaruus/wish/221292645</link>
         <description><![CDATA[<div>- Merkurius on lähin aurinkoa oleva planeetta<br>- Merkurius on maan maan, venuksen ja marsin kanssa sisäplaneetta<br>- Merkurius on eloton<br>- Planeetta on saanut nimensä muinaisten jumalien sanansaattajien mukaan</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2018-01-14 19:38:39 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/niinakotomaki/avaruus/wish/221292645</guid>
      </item>
      <item>
         <title>3. Venus (Veeti)</title>
         <author>niinakotomaki</author>
         <link>https://padlet.com/niinakotomaki/avaruus/wish/221292656</link>
         <description><![CDATA[<div>-venuksen yksi pyörähdys vie 243 vuorokautta<br>-venus on toiseksi lähimpänä aurinkoa</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2018-01-14 19:38:48 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/niinakotomaki/avaruus/wish/221292656</guid>
      </item>
      <item>
         <title>4. Maa</title>
         <author>niinakotomaki</author>
         <link>https://padlet.com/niinakotomaki/avaruus/wish/221292701</link>
         <description><![CDATA[<div>- Maa on ainoa planeetta jolla tiedetään olevan elämää.<br>- Maa on kolmanneksi lähin planeetta Auringosta katsottuna.<br>- Maa pyörii oman akselinsa ympäri ,johon kuluu aikaa 24-tuntia.<br>- Maa kiertää Auringon ympäri,johon menee aikaa 365 päivää.<br>- Maalla on yksi kuu,jonka nimi on Kuu<br>-Maan ympärysmitta on 40 075 km<br><br></div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2018-01-14 19:39:21 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/niinakotomaki/avaruus/wish/221292701</guid>
      </item>
      <item>
         <title>5. Kuu (Minja)</title>
         <author>niinakotomaki</author>
         <link>https://padlet.com/niinakotomaki/avaruus/wish/221292712</link>
         <description><![CDATA[<div>•Maan ja kuun välinen vetovoima oli suunnaton.<br>•Kuun halkaisija on 3500 kilometriä. Se on noin neljäsosa maanhalkaisijasta.<br>•Kuun valo on peräisin auringosta. Sillä kuulla ei ole omaa valoa.<br>•Kuulla on kuudesosa maan painovoimasta.<br>•Kuun sisus on kiinteä.<br>•Kuu syntyi törmäyksessä maan kanssa.<br>•Kuu oli syntyessään 22500 kilometriä maasta.<br>•Nykyään se on 20 kertaa kauempana ja etääntyy kokoajan.<br>•Kuussa on joskus käynyt ihmisiä.</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2018-01-14 19:39:27 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/niinakotomaki/avaruus/wish/221292712</guid>
      </item>
      <item>
         <title>6. Valoilmiöt Markus</title>
         <author>niinakotomaki</author>
         <link>https://padlet.com/niinakotomaki/avaruus/wish/221292724</link>
         <description><![CDATA[<div>-Aurinkon pimennys<br>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; täydellisiä auringon pimennyksiä on&nbsp; harvoin , korkeintaan 70 kertaa vuosisadassa.<br>&nbsp; &nbsp;auringon pimennys johtuu kuun menemisestä auringon ja maan väliin ,<br>&nbsp;vaikka kuu on&nbsp; yksi neljässadasosa auringosta mutta myös 400 kertaa lähempänä maata kuin aurinko.<br><br>-revontulet<br>&nbsp; &nbsp; &nbsp;-eniten molempien pallonpuoliskojen napaseuduilla<br>aurinko aiheuttaa revontulet.<br>auringosta tuleevat hiukkaset kerääntyvät maan magneettikentälle ja muodostavat revontulia.<br><br></div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2018-01-14 19:39:35 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/niinakotomaki/avaruus/wish/221292724</guid>
      </item>
      <item>
         <title>7. Mars (Jenni P)</title>
         <author>niinakotomaki</author>
         <link>https://padlet.com/niinakotomaki/avaruus/wish/221292759</link>
         <description><![CDATA[<div>-Marsilla ei ole ilmakehää, joten sen pinta on täynnä törmäyksissä syntyneitä kraatereita<br>-suurin osa on pölyistä erämaata<br>-punaisuus johtuu rautaoksidista<br>-Marsista on yritetty löytää vettä<br>-Marsissa on paljon tulivuoria ja siellä sijaitsee Aurinkokuntamme korkein vuori<br>-Marsissa on kaksi napajäätikköä</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2018-01-14 19:39:51 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/niinakotomaki/avaruus/wish/221292759</guid>
      </item>
      <item>
         <title>8. Asteroidit (Greta)</title>
         <author>niinakotomaki</author>
         <link>https://padlet.com/niinakotomaki/avaruus/wish/221292772</link>
         <description><![CDATA[<div>eniten kratereita on merkurius planeetalla .4,5 miljardia vuotta sitten aurinkokunta oli toisiinsa törmäilivien kappaleiden pyörre.maahankin on törmännyt merkkejä löytää helpoiten austraaliasta.kraaterit sijaitsevat aavikolla.suurin osa maan kraatereista on kadonnut sään vaikutuksesta.gasbran on tyypillinen asteroidi.sen halkaisia on 20km . se koostuu silikaa teista ja puhtaista metalleista.jos ilmakehään törmännyt ja mustaksipalanut</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2018-01-14 19:40:00 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/niinakotomaki/avaruus/wish/221292772</guid>
      </item>
      <item>
         <title>9. Jupiter (Alina)</title>
         <author>niinakotomaki</author>
         <link>https://padlet.com/niinakotomaki/avaruus/wish/221292780</link>
         <description><![CDATA[<div>- Jupiterilla on neljä isoa kuuta<br>- Jupiter on suurin aurinkokuntamme planeetoista<br>- Maa mahtuisi Jupiteriin 1323 kertaa<br>- Jupiterissa on 90% vetyä ja hieman heliumia<br>- Pyörähtää akselinsa ympäri alle 10 tunnissa<br>- Kivisen ytimen lämpötila on 20 000 astetta<br>- Jupiterin suurin kuu on Ganymede<br>- Ganymede on suurempi kuin Merkurius<br>- Jupiterilla on kaikkiaan yli 60 kuuta pienimmät ja uloimmat mukaan lukien</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2018-01-14 19:40:06 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/niinakotomaki/avaruus/wish/221292780</guid>
      </item>
      <item>
         <title>10. Saturnus (Madidas)</title>
         <author>niinakotomaki</author>
         <link>https://padlet.com/niinakotomaki/avaruus/wish/221292803</link>
         <description><![CDATA[<div>-Saturnuksen rengas on soraa ja jäätä.<br>-Saturnuksen suurin kuu on Titan<br>-Titan on suurempi kuin Merkurius<br>-Saturnus koostuu typestä johon on sekoittunut propaania ja asetyleenia.Sumu on metaania<br>-Saturnuksen kiertoaika on noin. 30-vuotta<br>-Saturnus on Aurinkokunnan toisiksi suurin planeetta<br>-&nbsp;Maa mahtuisi Saturnukseen 752 kertaa<br>-Saturnuksella ei ole kiinteää pintaa mutta sillä on vain säävyöhykkeitä<br>-Saturnus koostuu 94% vedystä ja loput on Heliumia<br>-Saturnuksella on tällä hetkellä löydetty 33 kuuta<br>-Mimas kuu on pieni, mutta sinne voisi laskeutua<br>vuonna 1997 avaruuteen ammuttiin Kassiini kaikkein aikojen raskain luotain ja se saavutti Saturnuksen vasta kolmen vuoden päästä</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2018-01-14 19:40:21 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/niinakotomaki/avaruus/wish/221292803</guid>
      </item>
      <item>
         <title>11. Uranus ja Neptunus (Jenni H)</title>
         <author>niinakotomaki</author>
         <link>https://padlet.com/niinakotomaki/avaruus/wish/221292821</link>
         <description><![CDATA[<div>-Vuonna 1977 kaksi luotainta lähetettiin avaruuteen. 9 vuotta matkan alkamisesta saavutettiin Uranus, ja 3 vuotta myöhemmin löytyi Neptunus.<br>- Uranukseen mahtuisi 64 maata ja Neptunukseen 58 maata.<br>- Neptunuksen sisin pyörähtää akselinsa ympäri 16 tunnissa ja 17 minuutissa, 1 tunnin nopeammin kuin maa.</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2018-01-14 19:40:30 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/niinakotomaki/avaruus/wish/221292821</guid>
      </item>
      <item>
         <title>12. Pluto (Milja)</title>
         <author>niinakotomaki</author>
         <link>https://padlet.com/niinakotomaki/avaruus/wish/221292830</link>
         <description><![CDATA[<div>-Pluto havaittiin vasta vuonna 1930.<br>-Pluton löysi sattumalta yhdysvaltalainen maanviljeliä Claid Tombo.<br>-tuntematonta planeettaa oli etsitty 25 vuotta.<br>-Taivaasta kuvattiin valtaville lesilevyille<br>-Tombo oli väläytellyt kuvia puoli vuotta, kun hän havaitsi hypähtelevän pisteen.</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2018-01-14 19:40:35 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/niinakotomaki/avaruus/wish/221292830</guid>
      </item>
      <item>
         <title>13. Komeetat (Roni)</title>
         <author>niinakotomaki</author>
         <link>https://padlet.com/niinakotomaki/avaruus/wish/221292931</link>
         <description><![CDATA[<div>-Komeetan pyrstä on 10 000 000 km pitkä.<br>-Tunnetuin komeetta on Heli.<br><br></div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2018-01-14 19:41:41 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/niinakotomaki/avaruus/wish/221292931</guid>
      </item>
      <item>
         <title>14. Minne seuraavaksi?</title>
         <author>niinakotomaki</author>
         <link>https://padlet.com/niinakotomaki/avaruus/wish/221292947</link>
         <description><![CDATA[]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2018-01-14 19:41:49 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/niinakotomaki/avaruus/wish/221292947</guid>
      </item>
      <item>
         <title>15. Elämää etsimässä</title>
         <author>niinakotomaki</author>
         <link>https://padlet.com/niinakotomaki/avaruus/wish/221293027</link>
         <description><![CDATA[]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2018-01-14 19:42:34 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/niinakotomaki/avaruus/wish/221293027</guid>
      </item>
      <item>
         <title>16. Mustat aukot (Tiitu)</title>
         <author>niinakotomaki</author>
         <link>https://padlet.com/niinakotomaki/avaruus/wish/221293035</link>
         <description><![CDATA[<div>- Musta aukko on niin tiiviiksi luhistunut, ettei mikään pääse pakoon sen painovoimaa, ei edes valo.<br><br>-&nbsp; Mustat aukot syntyvät massiivisista tähdistä. Kun vety loppuu, tähden ytimessä alkaa syntyä yhä raskaampia alkuaineita. Kun ydin muuttuu raudaksi, se luhistuu. Tähti räjähtää supernovana, ja ydin puristuu kasaan. Tähden ydin luhistuu mustaksi aukoksi, jos ytimen massa on vähintään kolminkertainen auringon massaan verrattuna.<br><br>- Musta aukko on hankala havaita, se on näkymätön ja läpimitaltaan vain muutamia kilometrejä. Mahdollisuudet paranevat jos mustan aukon lähellä on toinen tähti, silloin hiekkassuihkut mustan aukon äärellä voidaan havaita.<br><br>- Osa mustaa aukkoa kohti syöksyvästä aineesta pelastuu viime hetkellä, ja sinkoutuu avaruuteen.<br><br>- Mustan aukon massa voidaan laskea kumppanitähden liikkeestä, se vastaa usein kymmentä aurinkoa.<br><br>- Tutkijat uskovat että linnunradan keskustassa piilee supermassiivinen musta aukko. Valtavat kaasupilvet viittavaat siihen että linnunradan keskustassa todella on supermassiivinen musta aukko.<br><br>- Linnunradan keskustan musta aukko on massaltaan ehkä 3 miljoonan auringon veroinen.&nbsp;<br><br>-&nbsp; Kun galaksit sulautuvat yhteen, mustat aukot ajautuvat uuteen keskustaan. Ne eivät kuitenkaan yhdisty, vaan kiertävät toisiaan satoja miljoonia vuosia. Kun ne viimein yhdistyvät, syntyy uusi, valtava musta aukko. Se vääristää aika-avaruutta<br><br><br></div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2018-01-14 19:42:39 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/niinakotomaki/avaruus/wish/221293035</guid>
      </item>
      <item>
         <title>17. Tuolla kaukana äärettömyys (Waltteri)</title>
         <author>niinakotomaki</author>
         <link>https://padlet.com/niinakotomaki/avaruus/wish/221293112</link>
         <description><![CDATA[<div>- aine koostuu atomeista&nbsp;<br>- kätköytyneestä aineesta 63% on salaperäistä pimeää energiaa 23% on pimeää ainetta.&nbsp;<br>- kosmolokit uskovat, että pimeä aine oli ratkaisevan tärkeä maailman kaikkeuden varhais&nbsp; vaiheessa.&nbsp;<br>- pimeä aine vaikkutti&nbsp; paino voimallaan galaksien syntyyn&nbsp;</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2018-01-14 19:43:18 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/niinakotomaki/avaruus/wish/221293112</guid>
      </item>
   </channel>
</rss>
