2) Henkilöstön ja organisaatioiden sitouttaminen yhteiseen toimintaan: Lisäarvon ymmärrys.

3) Vaikuttavuuden seuranta ja arviointi: Tilastojen tarkastelu yhdessä, toiminnan seuranta ja arviointi.

4) Rakenteet yhteiselle keskustelulle verkossa tai kasvokkaisina tapaamisina.

5) Tiedolla johtaminen: Asiakassegmentointi ja tätä kautta tarpeiden tunnistus ja työn ohjaaminen.

6) Vastuunjako eri toimijoiden välillä: Prosessikuvauksessa määritelty vastuunjako eri rooleille, jotta ei tule päällekkäisyyttä tai väliinputoamista. Selkeät työnkuvat kaikilla.

7) Tietoisuuden lisääminen TYPistä: Mainontaa ja tiedonjakoa TYPin ulkopuolelle.

8) Tuki- ja perehdytys/koulutusrakenteet: Henkilöstön osaamisesta tulee huolehtia ja kehittää esim. yhteisiä perehdytysmateriaaleja. 9) Lain tulkinta yhteneväiseksi: Lakisääteisten tehtävien yhteistarkastelu vuosikellona, yhteinen käytäntö lain tulkinnalle.

10) Kirjaaminen ja lomakkeet: Yhteiset ohjeet kirjaamiseen, perehdytys kirjaamiseen, pakolliset tiedot kirjaamisessa, selkeä kirjauspohja/lomake, yhteiset tilastointitavat

11) Avoin tiedonjako: Yhteistoiminnan hyvät käytännöt / sudenkuopat –sivusto.

12) Asiakaslähtöisyys: Oikea-aikaiset, tasalaatuiset palvelut, toimintamalli kun asiakas muuttaa eri alueelle. 13) Asiakkuuden alku ja loppu: Asiakaskriteerien sopiminen, yhteisymmärrys asiakkuuden loppumisen kriteereistä, yhteiset käytännöt TYPistä edelleenohjaukseen

14) Yhteiset työvälineet ja viestintäkanavat: Yhteiskehittämällä asiakastietojen vaihto ja keskustelu helpottuu.

15) Yhteiset kehittämisrakenteet: Kansallisen lisäksi yhteinen kehittämisen- ja /tai koulutuskalenteri, kehittämisen vuosikello teemoittain