Gazassa pystytään tällä hetkellä kasvattamaan ruokaa vain seitsemän neliökilometrin alueella. Viljelyskelpoinen alue on hieman isompi kuin Suomen pienimmän kunnan pinta-ala. Aluetta uhkaa nälänhätä. Yli 80% viljelyskelpoisesta maasta on tuhoutunut.

Sodan takia Gazassa ruuan puute on liian iso. Jo yli 40 ihmistä on kuollut nälkään ja lukujen arvioidaan vain kasvavan. Israelissa luku on kaksinkertainen. Humanitaarista apua Gazaan tarvitaan lisää, jonka takia Ranska tunnustaa Palestiinan yrittäen kannustaa muita Euroopan maita samaan. Ensimmäisiä humanitaariseen tilanteeseen liittyviä mielenosoituksia on järjestetty.

Israelin turvallisuuskabinetti on hyväksynyt pääministeri Benjamin Netanjahun ehdotuksen Gazan kaupungin valtaamisesta lähiaikoina.

Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu päättää esittää Gazan kaistan valtaamisen kokonaan. Suunnitelma rikkoisi kansainvälisiä lakeja, kuten Geneven sopimusta. Hamas on torjunut uhkaukset. Tilannetta pahentaa Gazan humanitaarinen kriisi ja panttivankitilanne.

Trump ei ota kantaa mahdolliseen koko Gazan haltuunottoon. Aiemmin tänä vuonna Trump oli ehdottanut, että toteutettaisiin Gazan väestön pakkosiirto. YK:n turvallisuusneuvoston mukaan tämänhetkinen kasvava Gazan pommitus aiheuttaa vakavia seurauksia. YK:n turvallisuusneuvoston kokouksessa Israelin ulkoministeri Gideon Saar vakuutti, että Israel tulee auttamaan Gazaa enemmän.

Suurin osa Gazan alueen maataloudesta on tuhottu, mikä on johtanut suureen nälänhätään. Tuhon ovat aiheuttaneet pääosin Israelin iskut. ps. jutussa on hyviä satelliittikuvia alueesta

Israelin turvallisuuskabinetti on hyväksynyt pääministeri Benjamin Netanjahun ehdotuksen äärijärjestö Hamasin tuhoamisesta. Israelin armeija on valmistautunut ottamaan Gazan kaupungin hallintaansa.

Enemmistö kabinetin jäsenistö myös tuki Israelin viittä periaatetta sodan lopettamiseen. Nämä ovat Hamasin aseistariisunta, panttivankien vapauttaminen, Gazan kaistan demilitarisointi, Israelin turvallisuusneuvonta Gazassa ja vaihtoehtoisen siviilihallinnon olemassaolo.

Donald Trump ei kommentoi tukeeko vai vastustaako hän Israelin aikeita vallata Gaza. Trump sanoo, että hänen hallintonsa keskittyy ruoan saamiseen palestiinalaisalueille. Trump väitti myös, ettei tiedä mitä Israel on Gazan miehittämisestä päättänyt.

• Israelissa sodan vastustus on kasvussa.

• Israelin turvalisuuskabinetti hyväksyi viimeyönä israelin pääministerin ehdotuksen gazan kaupungin valtaamisesta.

• Israelin kaupunki valmistautuu ottamaan kaupungin haltuunsa ja samalla se myös toimittaisi humanitaarista apua siviiliväestölle taistelualueiden ulkopuolella.

• Gazalaisten pakkosiirto

• Gazan sodasta "Israelin vietnam" ?!

Pääministeri Netanjahu kommentoi tortaina, että israil aikoo vallata koko gazan alueen.

Isrealin turvallisuuskabinetti on hyväksynyt pääministeri Benjamin Netanjahun ehdotuksen Gazan alueen valtaamisesta.

Netanjahu lisäsi Fox Newsille haastattelussa, että

”Emme halua pitää sitä. Haluamme turvavyöhykkeen. Emme halua hallita sitä. Emme halua olla siellä hallintoelimenä”

IPC järjestö hälyttää, että Gazan kaistalla on toteutumassa pahin mahdollinen nälänhädän skenaario ja järjestö ennustaa laajamittaista kuolleisuutta ilman välittömiä toimenpiteitä. IPC antoi varoituksen hälytyksenä, joka ei vastaa virallista nälänhädänjulistusta. Nälänhädän luokitus tehdään analyysin kautta, jonka IPC kertoi tekevänsä viipymättä.

Gazassa on lähes 12000 alle 5-vuotiasta lasta, jotka kärsivät aliravitsemuksesta. Nälkäkuolemat ovat kasvussa ja aliravitsemuksesta kärsivien lasten määrä tuplaantui kesä- ja heinäkuun välissä. OCHA:n mukaan ruoankulutus Gazassa on alhaisimmillaan sitten sodan alun.

Israelin entisiä tiedustelujohtajia ovat sitä mieltä, ettei sota Gazassa ole enää tarpeellinen ja että se tulisi lopettaa. He sanovat että Israelin tavoitteet ovat saavutettu jo aikaa sitten ja vetoavat kirjeellä Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpiin. Heidän mielestä Trumpin tulisi painostaa Israelin hallintoa päättämään sota. Heistä äärijärjestö Hamas ei ole uhka enää Israelille. Heistä tämän hetkisenä tavoitteena tulisi olla Gazassa pidettyjen Israelilaisten panttivankien vapauttaminen.

Israelin turvallisuuskabinetti hyväksyi ehdotuksen Gazan kaupungin valtaamisesta. Gazan valtaus on herättänyt ristiriitaisia ajatuksia myös Israelissa, koska valtaus olisi työläs ja voisi kestää yli 2 vuotta. Tätä verrataan Yhdysvaltojen sotaan Vietnamia vastaan joka kesti melkein toista vuosikymmentä. Pitkittynyt sota Gazassa vain lisäisi siviilien ja kaikkien muiden kärsimystä.

Presidentti Stubbin ja hallituksen näkemys Palestiinan tunnustamisesta poikkeaa voimakkaasti. Osa hallituspuolueista ei ole valmis tunnustamaan Palestiinan valtiota, vaikka enemmistö eduskuntapuolueista ja presidentti kannattavat tunnustamista. Asia etenee eduskunnan selontekoon.

Israelin turvallisuuskabinetti hyväksyi Gazan valtaamisen pääministeri Benjamin Netanjahun ehdotuksesta. Valtausoperaatio on suuri ja siksi tulisi kestämään useita kuukausia, arvion mukaan jopa 5 kuukautta. Monet israelilaiset kuitenkin vastustavat sotaa ja myös armeijassa vastustus on kasvanut.

WHO varoittaa, että aliravitsemus saavuttaa hälyttävän tason Gazassa. Israel ilmoitti aloittavansa humanitaarisen tauon, jotta avustuskuljetukset pääsisivät Gazaan. WHO vaatii, että avustuskuljetusten tulisi olla jatkuvia.

Israelin sotatoimet ovat tappaneet jo yli 60 000 ihmistä Gazassa. Tästä määrästä kolmasosa on alaikäisiä. Laskelmaan on sisällytetty vain ne ruumiit, jotka ovat tunnistettu. Asiantuntijoiden mielestä ruumiita on enemmän. On myös arvioitu, että useat tuhannet ruumiit ovat jääneet tuhoutuneiden rakennusten raunioihin. Tiedot kuolleista ovat erittäin luotettavia, koska WHO on ilmaissut täyden luottamuksensa kuolonuhrien määrään.

Pääministeri Netanjahu kommentoi torstaina, että israel aikoo vallata koko Gazan alueen.

Israelin turvallisuuskabinetti hyväksyi pääministeri Benjamin Netanjahun suunnitelman vallata Gazan kaupunki mikä voi olla alku koko Gazan miehitykselle. Netanjahun mukaan alueen hallinta siirretään lopulta arabijoukoille ja miehitys voi kestää kuukausia pakottaen jopa miljoona palestiinalaista pakenemaan. Päätös johti mielenosoituksiin Israelissa.

Artikkelissa kerrotaan nälänhädän riskin kasvusta Gazassa. Lokakuun 2023 jälkeen 111 ihmistä on kuollut nälkään alueella (24.7.25). Avustusjärjestöt yrittävät toimittaa ruoka-apua, mutta Israel kontrolloi avun päästämistä perille. Tällä hetkellä ruokaa jakelee enimmäkseen Israelin ylläpitämä GHF (Gaza Humanitarian Foundation). Israelin joukot ovat kuitenkin surmanneet monia satoja ihmisiä apupisteillä.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kieltäytyy sanomasta, kannattaako vai vastustaako hän Israelin mahdollista Gazan haltuunottoa. Trump on sanonut toimittajalle tiistaina, että asia on pitkälti Israelin päätettävissä. Trumpin hallinto

keskittyy Gazaan lähetettävän ruokajakelun tehostamiseen.

Uutisessa kerrotaan myös Trump ehdotuksesta ottaa Gazan kaistan Yhdysvaltojen hallintaan. Trump on myös todennut, että palestiinalaiset tulisi asuttaa pysyvästi toisaalle, ja että Yhdysvallat jälleenrakentaisi Gazan. Mutta todettakoon, että väestönpakkosiirto Gazasta olisi vastoin kansainvälisiä lakeja.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayahin mukaan keskustelu Palestiinan tunnustamisesta ei ole ajankohtaista, koska "se ei ole näköpiirissä". Essayahin mukaan Palestiinan tunnustaminen olisi myös Hamasin palkitsemista. Hän suhtautuu myös epäilevästi tietoon siitä, että Israel rajoittaa avun pääsemistä Gazaan.

Suomen ulkoministeri Elina Valtonen antoi haastattelun, jossa kertoi omista ajatuksista Israelin toimintaa liittyen. Hän kertoi Suomen vastustaneen yrityksiä muuttaa tai viedä alueita, jotka ovat osoitettu palestiinalaisille vuoden 1967 sopimuksessa. Valtonen kertoi prioriteettina olleen alueen humanitaarisen tilanteen helpottaminen.

Israelin hallitus on kiistänyt sen, että he olisivat vastuussa Gazan ruokapulasta. Israelin hallituksen tiedottaja David Mencer syyttää Hamasin taistelijoita ruoan jakelun estämisestä ja avustusten ryöstämisestä itselleen. Israel on kuitenkin konfliktin aikana estänyt ja rajoittanut avustuskuljetusten pääsyä Gazaan, sekä myöntänyt avanneensa tulia avunhakijoita kohti.

Ruotsin hallitus haluaa jäädyttää EU:n ja Israelin välisen kauppasopimuksen, sillä se haluaa painostaa Israelia päästämään avustuskuljetukset Gazaan. Ruotsi suhtautuu negatiivisesti Israelin aiheuttamaan nälänhätään.

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Heikki Vestmanin (kok) mukaan hallituksen ei tarvitse tuoda aloitetta Palestiinan valtion tunnustamisesta eduskunnalle. Ajankohtaisen aiheesta tekee erimielisyys tasavallan presidentin ja hallituksen välillä suhteessa Palestiinan tunnustamiseen. Ulkopoliittisen johdon eripuraisuus herätti keskustelua, kun Matti Vanhanen ehdotti kiistan ratkaisijaksi eduskunnan äänestystä.

(vanhempi uutinen, julkaistu 31.7.)

Kanadan pääministeri on ilmoittanut maan tunnustavan Palestiinan valtion syyskuussa YK:n yleiskokouksen yhteydessä. Päätökseen on vaikuttanut mm. nälänhätä. Muita Palestiinan tunnustamista aikovia maita ovat Ranska, Malta ja Iso-Britannia. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump suhtautui Kanadan ilmoitukseen negatiivisesti.

Yksi Flow-festivaalin artisteista/yhtyeistä on kritisoinut keikan aikana Suomen hallitusta ja kyseinen artisti on poliittinen yhtye Kneecap. Uutisessa kerrotaan, että taustascreenillä on nähty teksti, jossa sanottiin Suomen hallituksen mahdollistavan palestiinalaisten kansanmurhan viemällä Israeliin edistyneitä aseita.

Festareilla on myös nähty muidenkin artistien kannanottoja Palestiinan puolesta.

Muun muassa artistin nimeltään Pehomoaino keikan lopuksi taustascreenillä heilui Palestiinan lippu. Myös Ruusut yhtyeen esityksen alkupuolella näytöllä vilkkui teksti: "Palestiinan valtio tunnustettava. Free Palestine."

Tukensa Palestiinalle on myös osoittanut Turisti, Litku Klementti sekä yhtyeet Saimaa ja Good Boys.

Gazan siviilipuolustuksen mukaan Israelin joukot tulittivat humanitaarista apua odottaneita palestiinalaisia. Eri lähteiden mukaan uhrien määrä vaihtelee 30-48 henkilöä. Israelin armeijan mukaan laukauksia ei suunnattu väkijoukkoon, ja armeija ei ole tietoinen siitä, että ammutuista laukauksista olisi aiheutunut uhreja.

YK:n mukaan nälkiintyminen ja aliravitsemus ovat Gazassa nyt korkeimmillaan. Nälänhätään ja aliravitsemukseen kuolleiden palestiinalaisten kokonaismäärä on 217, joista 100 ovat lapsia. Viimeisen vuorokauden aikana sairaaloissa on kirjattu viisi uutta nälänhädästä johtuvaa kuolemantapausta. YK:n mukaan lähes 40% Gazan väestöstä on päiviä syömättä.

Lauantai-iltana 9.8 Israelilainen väkijoukko kerääntyi kaduille osoittamaan mieltä. He vaativat mm. Gazan sodan päättymistä, sekä Hamasin edelleen hallussapitämien panttivankien vapauttamista. Mielenosoittajia oli n. 10 000. Mielenosoitus järjestettiin päivä sen jälkeen, kun Israel ilmoitti laajentavansa hyökkäystään Palestiinassa. Paikallinen media uutisoi tempauksen olevan yksi suurimmista hallituksenvastaisista mielenosoituksista viime kuukausina.

Gazassa useampi, kuin neljäs kymmenestä apua hakeneesta äidistä ovat aliravittuja. Äidit toivovat äidinmaidonkorviketta lapsilleen pelastaakseen nämä, vaikka se tarkoittaisi heidän itse kuolevan.

Aliravittujen ja imettävien naisten määrä kasvaa jatkuvasti. Määrä on kasvanut jo kolminkertaiseksi maaliskuun jälkeen. Äidin aliravitsemus voi aiheuttaa lapsikuolleisuutta tai kehityksellisiä häiriöitä lapsissa. Gazassa tapahtuu tällä hetkellä pahin mahdollinen tapaus nälänhädästä.

Kaksi israelilaista ihmisoikeusjärjestöä ovat nyt sanoneet Israelin suorittavan Gazassa kansanmurhaa monen muun kansainvälisen järjestön tavoin. Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu esitti koko Palestinan kaistan miehittämistä.

Israel ilmoitti viime viikolla ottavansa Gazan kaupungin haltuun. Everstiluutnantti Juha Mäkelän mukaan Isralin mahdollinen operaatio Gazan kaupungissa pitkittäisi sotaa kuukausilla. Mäkelä uskoo operaation lisäävän siviilitappioita, ja mahdollisesti lisäävän eskalaatiokierrettä Lähi-idässä.

Pääministeri Netanjahu on ilmoittanut tiedotustilaisuudessa, että Israelin tavoite ei ole vallata Gazaa vaan vapauttaa se Hamasin kynsistä. Israel on yrittänyt Netanjahun mukaan toimittaa Gazaan ruoka-apua, mutta Hamas tuhoaa jatkuvasti ruokarekkoja. YK on varoittanut Gazan nälänhädästä ja sanonut Israelin estävän avunpääsun Gazaan. Pääministerin kanslia ilmoitti myös Netanjahun keskustelleen Donald Trumpin kanssa Gazan valtaamisesta. He keskustelivat, kuinka jäljellä olevat Hamasin tukikohdat tulisi ottaa haltuun, jotta sota saataisiin loppumaan.

Israelin hallitus on päättänyt Gazan valtaamisesta. Pääministeri Netanjahu ilmoittaa, että siivilit siirrettään turvaan ennen hyökkäystä. Pelkällä ilmahyökkäyksellä Israel ei pysty valtaamaan Gazaa, joten maahyökkäys on välttämätön.

Everstiluutnantti Juha Mäkelä kertoo, että mikäli Israel toteuttaa operaation Gazan kaupungissa se tulisi pitkittämään sotaa kuukausilla. Mäkelä myös uskoo, että siviilitappiot tulevat lisääntymään.

Israel kertoi viime viikolla laajentavansa sotilasoperaatiota Gazassa, sekä myös halusta ottaa Gazan kaupunki haltuun.

Mäkelä uskoo, että tällä operaatiolla Israel ei saa kokonaan tuhottua Hamasia.

Gazan siviiliväestö elää nyt jo äärimmäisissä olosuhteissa.

Toteutuessaan operaatio olisi jo neljäs kerta, kun Israelin joukot ottavat Gazan kaupungin kohteekseen.

Artikkelissa kerrotaan Gazassa asuvan perheen elämästä. 2-vuotias Awad on koko elämänsä ollut sodan ympäröimänä. Perhe asuu teltassa, ruoka-apua ei uskalleta mennä hakemaan niihin kohdistettujen iskujen vuoksi. Perheen äiti Siraj on menettänyt sodan aikana 25 sukulaista.

Australia aikoo tunnustaa Palestiinan kertoo pääministeri Anthony Albanese. Päätös virallistetaan YK:n kokouksessa syyskuussa.

Nyt Ranska, Iso-Britannia, Kanada ja Australia ovat kertoneet tunnustavansa Palestiinan.

Australia tunnustaa Palestiinan ja on aikaisemmin kritisoinut Israelin sotatoimia Gazassa.

Kaksi israelilaista ihmisoikeusjärjestöä ilmoitti, että Israel suorittaa kansanmurhaa Gazassa. Yhteisen lausunnon asiasta antoivat ihmisoikeusjärjestö B'Tselem ja Physicians For Human Rights-järjestön Israelin haara.

Israel tietenkin kiisti syytöksen kansanmurhasta ja sanoi, että sotatoimien tarkoitus on äärijärjestö Hamasin tuhoaminen ja sen ottamien panttivankien saaminen takaisin. Israel on ennenkin kiistänyt syytöksen kansanmurhasta. Aiemmin mainitut järjestöt kuitenkin sanovat ettei Israelin sotatoimien päämäärä jää vain tähän.

B'Tselemin mukaan monien israelilaisen poliitikon lausunnot antavat olettaa, että Israel tekee koordinoituja toimia palestiinalaisen yhteiskunnan tuhoamiseksi Gazassa. Toinen järjestö on taas esittänyt todisteita, jonka mukaan Israel on tuhonnut järjestelmällisesti ja tarkoituksellisesti Gazan terveydenhuoltojärjestelmää.

YK:n turvallisuusneuvosto kritisoivat voimakkaasti Israelin suunnitelmaa vallata Gazan kaupunki. Muunmuassa Iso-Britannia ja Ranska varoittivat Israelin suunnitelman voivan loukata kansainvälistä humanitaarista lakia. Kiina luonnehti suunnitelmaa "hyväksymättömäksi" ja Venäjä varoitti konfliktin kärjistämisestä.

Muista neuvoston jäsenistä poiketen, Yhdysvallat puolusti kokouksessa Israelia. Yhdysvaltain suurlähettiläs tuomitsi väitteet kansanmurhasta valheiksi ja sysäsi aloitteen sodan lopettamisesta Hamasille.

Omassa lehdistötilaisuudessaan Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu syytti Hamasia avustuskuljetusten väkivaltaisesta ryöstämisestä. Hän myös perusteli Gazan kaupungin valtaamiseen tähtäävää suunnitelmaa panttivankien pelastamisella. Toisaalta panttivankien omaiset ja tuhannet israelilaiset ovat vastustaneet tulevaa hyökkäystä, vedoten panttivangeille koituvaan vaaraan.

Pääministeri Petteri Orpo kertoi, ettei hallitus valmistele tällä hetkellä esitystä Palestiinan tunnustamisesta.

Orpon mukaan Suomelle tärkeintä tällä hetkellä se, että Gazan siviileille saadaan apua perille.

Suomi on kuitenkin valmis käymään keskustelua toimista koskien EU:n ja Israelin välistä yhteistyösopimuksesta.

Israelin armeija kertoo surmanneensa al-Jazeeran toimittajan Anas al-Shafirin iskussa Gazassa.

Hänen kerrotaan olleen hamasin solun johtaja ja oli vastuussa raketti-iskujen edistämisessä, joka johti siviilien kuolemaan.

Iskussa kuoli myös medialle toiminut kirjeenvaihtaja ja kolme kuvaajaa.

EU tuomitsee viiden al-Jazeraan toimittajan tappamisen. Erityistä huomiota on saanut toimittaja Anas al-Sharif, jonka Israelin joukot surmasivat väittäen tämän kuuluvan Hamasiin. Al-Sharifin turvallisuudesta oltiin huolissaan jo viime kuussa. (Al-Sharif kuoli sunnuntaina 10.8.) Lehdistönvapausjärjestön mukaan 192 toimittajaa on kuollut Gazassa sodan alettua. Melkein kaikki ovat olleet Israelin tappamia palestiinalaistoimittajia.

Qatarilaisen uutislehden Al Jazeeran toimittajia on kuollut Israelin pommituksissa. Israelin mukaan toimittaja Anas al-Sharif olisi ollut Hamasin erään taistelusolun johtaja ja hänen olleen tekemisissä raketti-iskuissa Israeliin. Sekä Al Jazeera että al-Sharif ennen kuolemaansa ovat kiistäneet väitteet. Al-Sharifia on nimitetty "Gazan urheimmaksi toimittajaksi".

Israelin ilma- ja maahyökkäykset ovat tappaneet yhteensä yli 60 000 ihmistä. Heistä jopa 30,8% oli alle 18-vuotiaita. Nämä luvut selvisivät Palestiinan terveysministeriön antamastä päivityksestä

Kuolonuhrit laskettiin alunperin yksinkertaisesti laskemalla ruumiit, jotka saapuivat sairaalaan. Toukokuussa 2024 lukuun lisättiin tunnistamattomat ruumiit, jotka kattoivat yli kolmasosan kuolleista. Maaliskuussa tehdyn tutkimuksen mukaan yli 1200 gazalaisperheen kaikki jäsenet ovat kuolleet

Israelin armeija kertoo surmanneensa qatarilaismedia al-Jazeeran toimittajan iskussa Gazan kaupungissa. Israel syyttää toimittajaa terroristijärjestön Hamasin solun johtamisesta, ja raketti-iskujen edistämisestä israelilaisia siviilejä vastaan. Iskussa kuoli myös neljä muuta qatarilaismedian työntekijää.

Kansainvälinen lehdistönvapausjärjestö Reporters Without Borders kertoi heinäkuussa, että Israelin armeija on tappanut Gazan alueella lokakuusta 2023 lähtien yli 200 toimittajaa.

HS:n tavoittamat Gazan asukkaat kertovat elämästään saarroksissa ja pommitusten keskellä. Tilanne kärjistyi, kun Hamas teki väkivaltaisen iskun Israeliin, johon Israel vastasi voimakkaasti.

”Gazan kaistaleella ei ole enää mitään turvallista paikkaa. Kaikkialla ympärillämme on tulta.” Näin kuvailee kahden lapsen äiti, joka asuu Gzan kaistalla HS:lle.

Samoin kommentoi Gazan alueella toimiva ihmisoikeusjärjestö Al Mezan Center for Human Rights.

Israel on ostanut näkyvyyttä sadoille verkkovideoille viime viikkojen aikana. Pelkästään viimeisen 30 päivän aikana Israelin mainoksia on näkynyt Euroopassa enemmän, kuin Euroviisujen aikaan.

Mainoksissa esitetään Israelin esimerkiksi tarjoavan runsaasti humanitaarista apua Gazaan, vaikka YK:n ja avustusjärjestöjen mukaan aluetta uhkaa vakava nälänhätä.

Israel on pyrkinyt käyttämään viestinnässään hyväkseen myös äärijärjestö Hamasin omaa propagandaa.

Kun Gazan sotaa oli kestänyt 100 päivää, monissa valtiossa ympäri maailmaa pidettiin mielenosoituksia Palestiinan tueksi. Israelin iskut on tuomittu suhteettomana vastauksena Hamasin väkivallalle ja usea valtio on vaatinut välitöntä tulitaukoa. Kansainvälinen yhteisö on kuitenkin tunnustanut Israelin oikeuden puolustautua Hamasia vastaan.

Jo 212 palestiinalaista on kuollut nälkään, joista 98 heistä lapsia (9.8.2025), kertoo Hamasin johtama Gazan terveysministeriö.

YK:n humanitaarisen järjestön mukaan Gazaan saapuvan avustusten määrä ei ole läheskään tarpeeksi.

Nälkäkuolemista huolimatta, Israel on kiistänyt nälkiintymisen Gazassa. Se on myös syyttänyt Hamasia avustuskuljetusten sabotoinnista, sekä YK:ta passiivisuudesta tarvikkeiden toimittamisesta perille

Uutisessa kerrotaan, että Norjan valtion eläkerahasto ilmoitti myyvänsä sijoituksensa 11 israelilaisyhtiöön. Uutisen mukaan konserni on tarjonnut muun muassa hävittäjien huoltopalveluita Israelin asevoimille. Norges Bankin johtaja Nicolai Tangen päätti myydä sijoituksensa vastauksena "poikkeuksellisiin olosuhteisiin". Vielä 30 kesäkuuta omistuksia oli 61 israelilaisessa yrityksessä.

YK:n humanitaarisen järjestön mukaan Gazaan saapuvan avustusten määrä ei ole läheskään tarpeeksi.

Nälkäkuolemista huolimatta, Israel on kiistänyt nälkiintymisen Gazassa. Se on myös syyttänyt Hamasia avustuskuljetusten sabotoinnista, sekä YK:ta passiivisuudesta tarvikkeiden toimittamisesta perille

Israel on päättänyt vallata Gazan kaupungin ja se voi tarkoittaa panttivankien uhraamista. Gaza on tuhoutunut sodassa pahasti ja Israelin joukot ovat tappaneet ainakin 60 000 palestiinalaista.

Kun Gazan sota oli jatkunut 100 päivää, ympäri maailmaa pidettiin mielenosoituksia Palestiinan tueksi. Israelin iskut on tuomittu suhteettomana vastauksena Hamasin väkivallalle ja moni valtio vaatii välitöntä tulitaukoa. Kansainvälinen yhteisö on kuitenkin myös tunnustanut Israelin oikeuden puolustautua Hamasia vastaan.

Gazassa on kuollut 100 lasta nälänhätään ja aliravitsemukseen. WHO:n pääjohtaja kertoo, että heinäkuussa 12 000 alle viisivuotiasta lasta todettiin akuutisti aliravituiksi. YK:n mukaan lähes 40 prosenttia gazalaisista on päiviä syömättä ja puoli miljoonaa on nälänhädän partaalla.

Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu sanoi sunnuntaisessa tiedotustilaisuudessa, että Israelin tavoitteena ei ole vallata Gazaa vaan vapauttaa se äärijärjestö Hamasin kynsistä. Hän on myös syyttänyt YK:ta passiivisuudesta ja väitti, että YK ei suostu lähettämään Gazan rajalla seisovia avustusrekkoja Gazaan. Hän myös väitti, että mediassa on ollut esillä valheellisia kuvia nääntyneistä lapsista, mutta väitteelle ei esitetty konkreettisia todisteita. YK on kyllä toistuvasti varoittanut Gazan nälänhädästä ja sanonut Israelin estävän avunpääsyn Gazaan. Israelin on myös kerrottu tulittaneen ihmisiä avustuskeskusten lähellä Gazassa.

Tilaisuudessa hän väitti, että eurooppalaiset lankeavat Hamasin propagandaan.

Myöhemmin sunnuntaina Israelin pääministerin kanslia ilmoitti, että Netanjahu keskusteli Gazan valtaamisesta Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kanssa.

”Kaksikko keskusteli Israelin suunnitelmasta ottaa Hamasin jäljellä olevat tukikohdat haltuunsa, jotta sota saadaan loppumaan, panttivangit vapautettua ja Hamas päihitettyä”, kanslia ilmoitti. (Suora lainaus uutisesta)

Tosin samaan aikaan kadut ympäri Israelia täyttyivät Gazan sodan vastaisista mielenosoittajista.

Vastauksena Israelin aikeisiin valloittaa Gaza, Saksa aikoo osittain lopettaa aseiden viennin Israeliin. Liittokansleri Friedrich Merzin mukaan Saksan hallitus ei hyväksy minkäänlaisten aseiden vientiä Israeliin, joita saatettaisiin käyttää Gazan kaistalla. YK ja lukuisat muut valtiot ovat tyrmänneet Israelin turvallisuuskabinetin tekemän päätöksen vallata Gazan kaupunki.

Israel on surmannut Gazalaisen toimittajan, Anas al-Shafirin. Al-Shafir työskenteli Qatarilaiselle Al Jazeeralle, ja oli yksi heidän merkittävimpiä toimittajia. Al-Shafir oli perheellinen ja hänellä oli kaksi lasta.

Israel syytti al-Shafirin johtaneen "terroristisolua". BBC:n mukaan tästä ei kuitenkaan ole merkittäviä todisteita.

Gazan sodassa on kuollut lähes 200 toimittajaa.

Lauantaina (10.8.) Tel Avivissa, Israelissa järjestetyssä mielenosoituksessa kymmenet tuhannet osallistujat vaativat Gazan sodan lopettamista. Mielenosoituksia on järjestetty sodan alettua monia, mutta lauantainen on viimeaikaista huomattavasti suurin. Perjantaina (9.8.) Israelin turvallisuuskabinetti hyväksyi suunnitelman Gazan kaupungin valtaamisesta.

Neljä kuorma-autoa kaatui Gazassa tiistai-iltana, kun väkijoukko kiipesi niiden päälle. Gazan pelastusviraston mukaan onnettomuudessa kuoli 20 ihmistä ja yli 30 loukkaantui. Tuoreimpien lukujen mukaan toukokuun lopusta lähtien yli 1 300 palestiinalaista on kuollut yrittäessään saada ruokaa.

Egypti on ilmoittanut pyrkivänsä vauhdittamaan uusia Gazan tulitaukoneuvotteluja yhdessä Yhdysvaltain ja Qatarin kanssa. Tavoitteena on saada aikaan 60 vuorokauden tauko Gazan sodassa. Suunnitelmaan kuuluu Hamasin hallussa olevien israelilaisten panttivankien ja palestiinalaisvankien vapauttamista ja avun jakelua Gazan siviileille.

Lastenoikeusjärjestö Plan International Suomi kertoo, että sen avustusrekkoja on päässyt ensimmäistä kertaa kuukausiin Gazaan.

”Sinne on päässyt loppuviikosta kaksi rekkaa läpi”, järjestön pääsihteeri Ossi Heinänen kertoo HS:lle. (Suora lainaus uutisesta)

Yhteensä rekat sisältävät hänen mukaansa 2250 ruokapakettia ja yksi ruokapaketti riittää yhdelle perheelle 3-4 päiväksi. Niissä on peruselintarvikkeita kuten riisiä, jauhoja, pastaa, tonnikalaa, hiivaa ja papuja.

Heinäsen mukaan suomalaiset ovat antaneet Planille yhden ruoka-apua sisältävän rekkalastillisen edestä avustuksia.

Heinänen myös kertoo, että kahdeksan muuta avustusrekkaa odottaa Egyptin ja Gazan rajalla, Gazaan pääsyä. Kyseisissä rekoissa on yhteensä 9 000 ruokapakettia.

”Voi olla, että osa niistä on jo päässyt Gazaan”, hän sanoo. (Suora lainaus uutisesta)

Ruoka-apua toimittavien rekkojen lisäksi Plan Internationalilla on valmiina Gazaan lähetettäväksi kolme rekkaa, jotka kuljettavat alueelle hygieniatarvikkeita, kuten kuukautissuojia.

Planin kuljetukset ovat tehty yhteistyössä Egyptin ja Palestiinan Punainen Puolikuu -järjestön kanssa. Punainen Puolikuu -järjestöt ovat kansainvälisen Punaisen Ristin paikallisjärjestöjä.

Gazaan perille pääsevien avustusrekkojen määrä on noussut viime aikoina, mutta apua ei silti pääse kaistalle tarpeeksi.

Israel hallitsee kaikkia Gazan rajanylityspaikkoja mukaan lukien Gazan ja Egyptin rajaa. Se päättää myös siitä, paljonko avustusrekkoja pääsee Gazaan.

Artikkelissa kerrotaan, mitä tapahtuisi jos Israel liittäisi Gazan itseensä. Artikkelissa uutisoidaan myös Israelin jatkosuunnitelmista, sekä lopullisista tavoitteista sodassa.

Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu on esittänyt ehdotuksen Gazan liittämisestä itseensä, ellei Palestiina suostu tulitaukoon. Tällä tavoitellaan hallituksen kasassa pitämistä, jonka oikeistolaiset jäsenet vaativat alueliitoksia.

Israelin tavoitteet ovat sodan alusta alkaen olleet Hamasin vankien vapauttaminen ja Hamasin tuhoaminen. Nämä tavoitteet ovat ristiriidassa keskenään, sillä panttivankien vapauttamiseksi tarvitaan sopimus Hamasin kanssa. Israel-Palestiina-konfliktiin erikoistunut Timo R. Stewart kertoo, että tavoitteiden ristiriitaisuus on Israelissa vallitsevan hallituksen tiedossa. Tämä voi kertoa siitä, että tavoitteita käytetään muiden, julkilausumattomien tavoitteiden edistämiseen. Näitä ovat esimerkiksi Gazan väestön siirtäminen pois alueelta, ja alueen valtaaminen. Hallitus ei siis tavoittele vain Gazan alueen tuhoa, vaan alueen väestön tuhoa, jotta alue voitaisiin liittää Israeliin.

Stewart uskoo, että jos Israelin tavoitteena olisi todella vain panttivankien vapauttaminen, sota olisi jo kauan sitten päättynyt. Mitä Israel sitten tavoittelee sodan jatkamisella?

Hamas ei ole vapauttanut kaikkia panttivankeja, sillä he uskovat Israelin jatkavan sotaa vankien vapautuksesta huolimatta Hamasin tuhoon saakka. Yksi Netanjahun poliittisen uran tavoitteina on ollut estää Palestiinan valtion syntyminen Israelin miehittämille alueille. Pitämällä sotaa yllä Israel tekee lähes mahdottomaksi Palestiinan valtion syntymiseen johtavan prosessin alkamisen.

Hamasin mukaan Isrealin joukot ovat alkaneet tekemään agressiivisia tunkeutumis iskuja Gazan kaupuunkiin. Isrealin armeija ei ole kommentoinut tapahtumiin.

Isrealin armeija sopi myös tänä aamuna uuden kehyksen hyökkäyssyynitelmalle Gazassa. Hyökkäyssuunitelman hyväksyi isrealin armeijan päällikkö Eyal Zamir.

Norjan jättirahasto myy israelilaissijoituksiaan

Norjan eläkerashto ilmoitti myyvänsä sijoituksensa 11:ta isrealilaisyhtiöön. Sijoituksesta ilmoitettiin sen jälkeen, kun rahaston raportoitiin sijoittaneen isrealilaiseen suihkumoottorivalmistajaan Gaazan sodan aikana. Kyseinen sijoitus myynti on tarjonnut Isrealin asevoimille muun muassa hävittäjien huoltopalveluita.

Äärijärjestö Hamas on julkaissut vangitsemistaan Israelilaisista panttivangeista propagandavideoita, joissa he ovat silminnähden nääntyneitä ja huonovointisia. Videoita on useampia, ja niiden kuvauspäivämäärät eivät ole selkeitä. Yhdessä videossa vanki sanoo, että tänään on 27. heinäkuuta. Toisessa videossa vanki Evyatar David kaivaa kuoppaa ja sanoo kaivavansa omaa hautaansa. Videot eivät ole ensimmäisiä Israelin painostusta varten julkaistuja videoita. Hamas yrittää videoilla saada Israelissa keskustelua tulitaukoon suostumisesta eteenpäin.

Videoissa uutta on se, että vangit ovat yhtä nälkiintyneen näköisiä, kuin gazalaiset. Tällä yritetään korostaa sitä, että samalla kuin gazalaiset näkevät nälkää, niin myös Israelilaiset vangit nälkiintyvät. Vapaaksi päässyt vanki Tal Shoham kertoo, että Hamasilla on runsaasti ruokaa, mutta järjestö näännyttää vankeja propagandatarkoituksessa.

Maahanmuuttovirastolta on tullut ohjeistus, jonka mukaan palestiinalaisilla on oikeus saada turvapaikka Suomesta, syynä Israelin vainoaminen. Gazassa ei myöskään ole viranomaissuojelua. Asiasta pidettiin kokous 4. kesäkuuta.

Israelin turvallisuuskabinetti on hyväksynyt pääministeri Netanjahun ehdotuksen Gazan kaupungin valtaamisesta. Asiantuntija Dahlgrenin mukaan Israelin ilmoittamat toimen ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia ja että ne ovat vaaraksi mm. panttivangeille. Myös Israelin sisällä on ollut kritisointia maan toimista, sillä Israelin maine heikkenee kokoajan muun maailman silmissä.

Israelin maajoukot tekevät aggressiivisia tunkeutumisiskuja Gazan kaupunkiin. Hamasin tiedottaja tuomitsi hyökkäykset vaarallisena eskalaationa. Gazan valtaamisen on varoitettu lisäävän humanitaarista hätää, ja monet Israelin kumppanimaat ovat antaneet kritiikkiä kaupungin valtaamisesta.

Israel epää avustus­järjestöjen pyyntöjä toimittaa ruokaa Gazaan

Yli sata kansainvälistä avustusjärjestöä kertoo, ettei apua ole päässyt Gazaan maaliskuun jälkeen Israelin hylkäämien pyyntöjen takia.

Varastoissa odottaa miljoonien arvosta ruokaa ja lääkkeitä, kun taas Gazassa ihmiset kärsivät nälästä ja sairauksista. Järjestöt syyttävät Israelia humanitaarisen avun käyttämisestä poliittisena aseena.

Palestiinan ulkoministeri Varsen Aghabekian vaatii loppua Gazan kansanmurhalle. Aghabekianin mukaan kansainvälisen yhteisön on "kannettava vastuunsa" ja pyrkiä toimiin kansanmurhaa vastaan.

Maaliskuun jälkeen suurin osa isoista kansainvälisistä avustusjärjestöistä ei ole pystynyt toimittamaan yhtäkään apukuormaa Gazaan. Israel vakuuttaa, että ei ole estänyt avun pääsyä Gazaan, mutta todellisuudessa jopa kymmeniä järjestöjen tekemiä avustuspyyntöjä on hylätty. Tästä syystä miljoonien arvoista ruokaa, lääkkeitä ja vettä on jäänyt Egyptin ja Jordanian varastoihin. Israelin viranomaiset ovat perustelleet kieltoja sillä, ettei näillä järjestöillä ole valtuuksia toimittaa apua.

Huhtikuun alussa Israel on jatkanut voimakkaita ilmahyökkäyksiään Gazaan. Syynä näille Israelin puolustusministeri Katz kertoo että he "puhdistavat Gazan kaistan terroreista". Hän kertoo myöskin että Israel aikoo laajentaa entisestään maahyökkäystä. Hänestä ainoa tapa päättää sota on kun laajennettu hyökkäys lisää painetta Gazan asukkaita kohtaan. Hän kehottaa Gazalaisia liittymään vastarintaan Hamasia vastaan. Asukkaat uskovat että heidät tullaan karkottamaan alueelta Egyptiin. Tämä olisi kuitenkin sotarikos Israelilta jos palestiinalaisväestö pakkosiirrettäisiin. Uutta aselepoa yritettiin saada aikaaan, mutta Israel ei suostunut ehtoihin. Aiempi aselepo päättyi kun osapuolet eivät päässeet sopuun sen toisen vaiheen yksityiskohdista ja täten israel jatkoi hyökkäyksiään.

Israel neuvottelee gazalaisten mahdollisesta pakkosiirrosta Etelä-Sudaniin. Neuvotteluiden etenemisestä ei kuitenkaan ole tarkkaa tietoa. Israelin pääministeri Netanjahu on kertonut haluavansa toteuttaa Donald Trumpin kaavailun, jossa suurin osa Gazan väestöstä siirrettäisiin muualle. Väestön pakkosiirto on kuitenkin sotarikos ja vastaa käytännössä etnistä puhdistusta.

Miksi Gazan sota jatkuu edelleen? Gazan sota alkoi 7. lokakuuta 2023 äärijärjestön Hamasin hyökättyä Israeliin. Iskussa kuoli 1139 henkilöä. Nyt ainakin yli 50 000 ihmistä on kuollut Israelin iskuissa Gazaan. Maaliskuusta 2025 asti Israel on estänyt humanitaarisen avun pääsemistä Gazan kaistaleelle.

Vuoden vaihteessa Israel ja Hamas sopivat aselevosta, jossa molempien oli määrä vapauttaa vankeja. Aselevon toisessa vaiheessa Hamasin oli sovittu vapauttavan loputkin eloon jääneet vangit, mutta Israel käynnisti sotatoimet maaliskuussa ennen kuin yksityiskohdista kerettiin sopia. Hamas ei vapauttanut Israelin mielestä vankeja tarpeeksi nopeasti.

Asiantuntija vastaa, miksi sota jatkuu edelleen. Helsingin yliopiston Lähi-idän professorin Hannu Juusolan mielestä tähän on monia syitä. Juusolan mielestä Netanjahu ei halua lopettaa sotaa, sillä se keskittäisi huomion hänen omaan oikeudenkäyntiinsä. Vuoden 2024 lopussa Netanjahu sai syytteet mm. petoksesta ja lahjonnasta, sekä valta-aseman väärinkäytöstä. Sodan jatkaminen on tärkeää myös Israelin hallituksen kannalta, sillä sodan jatkaminen ja aluelisäykset ovat hallituksen tarkka ja yksimielinen linja.

Israelin hallituksen päätettyä hyökkäävänsä Gazaan ja ottavansa Gazan kaupungin haltuun Hamasin tiedottaja on kertonut Israelin aloittaneen aggressiiviset tunkeutumisiskut Gazassa. Gazan väestönsuojeluvirasto kertoo että hyökkäyksiä on ollut viime päivinä lisää. Hallituksen päätös kaupungin valtaamisesta on saanut paljon vastustusta kansainvälisesti.

Israel on estänyt Gazaan meneviä avustuskuormia pääsemästä perille. Israel on itse kieltänyt asian sanomalla ettei estä avun pääsyä Gazaan. Kuitenkaan suurin osa avustuksesta ei ole päässyt kaupunkiin asti maaliskuun lopun jälkeen. Siksi monet Gazalaiset näkevät nälkää ja kuolee sairauksiin. Israelin viranomaiset ovat puhuneet ettei järjestöillä olisi valtuuksia toimittaa apua. He myös ovat alkaneet vaatia järjestöiltä Palestiinalaisten työntekijöiden henkilötiedot. Järjestöt syyttää israelia siitä että se pitää humanitaarista apua politiikan välineenä ja sanovat israelin toiminnan olevan laitonta, vaarallista.

Maahanmuuttoviraston muistio sisältää uuden ohjeistuksen, joka allekirjoitettiin viime perjantaina. Uusi ohjeistus koskee Gazasta tulevia turvapaikanhakijoita. Ohjeistus ohjaa myöntämään turvapaikanhakijoille turvapaikan tuoreen maatiedon valossa.

Gazan tilanteesta pidettiin kokous 4. kesäkuuta Maahanmuuttovirastossa.

Israelin maajoukot ovat tehneet aggressiivisia tunkeutumisiskuja Gazan kaupunkiin, kertoo Hamasin tiedottaja. Israel ei ole itse kommentoinut asiaa.

Israelin armeija on hyväksynyt uuden kehyksen hyökkäyssuunnitelmalle Gazassa. Israelin tavoitteena on ottaa haltuunsa Gazan kaupunki.

On varoitettu, että Gazan kaupunkiin hyökkääminen lisäisi humanitaarista hätää. Alue kärsii jo nälänhädästä.

Yli 10 ihmistä on kuollut aliravitsemukseen yhden vuorokauden sisällä, kertoo Gazan terveysministeriö. Vuorokauden sisällä on myös kuollut liki 40 ihmistä Israelin iskuissa. Yli 20 ihmistä on kuollut lähellä humanitaarisen avun jakelupisteitä.

Israelin sotatoimet ovat pahentaneet Gazan humanitaarista kriisiä, jossa nälänhätä uhkaa satoja tuhansia. Viime päivinä 45 on kuollut nälkään, ja ilmaiskuissa 89. Yli sata järjestöä vaatii Israelia poistamaan avun rajoitukset. Ranska aikoo tunnustaa Palestiinan valtion, mutta Euroopassa suhtautuminen on jakautunutta, eikä Suomelta odoteta samaa.

Israelin sotatoimet ovat pahentaneet Gazan humanitaarista kriisiä, jossa nälänhätä uhkaa satoja tuhansia. Viime päivinä 45 on kuollut nälkään, ja ilmaiskuissa 89. Yli sata järjestöä vaatii Israelia poistamaan avun rajoitukset. Ranska aikoo tunnustaa Palestiinan valtion, mutta Euroopassa suhtautuminen on jakautunutta, eikä Suomelta odoteta samaa.