Lukupiiri 27.9. by Henna Laajalahti

Keskilapsuuteen siirtyminen

hennalaajalahti — 2023-09-27 06:13:33 UTC

Keskilapsuus elämänvaiheena
- keskilapsuus=aika esikoulun ja koulun alkamisesta varhaisen nuoruusiän alkuun (6/7v-12v)
- Freud: psykoseksuaalisena kehitysvaiheena latenssivaihe (tärkeä seksuaalisen integraation kannalta)
- Lapsi siirtyy vaiheen aikana laajempiin sosiaalisiin konteksteihin (esim. koulu) jotka vaikuttavat kognitiiviseen ja sosioemotionaaliseen kehitykseen
- Eriksonin psykososiaalisen kehityksen teoria: vaiheen keskeinen teema työkyky, aikaansaaminen ja toimeliaisuus vs alemmuuden tunne - positiivinen käsitys itsestä ja osaamisestaan tärkeää kehityksen ja psyykkisen hyvinvoinnin kannalta!(ei pos. käsitystä --> sisäänpäin suuntautuvat tunne-elämän ongelmat sekä ulospäin suuntautuva oireilu
- Kehityksen kolme taustatekijää: fyysinen kasvu, aivojen rakenteiden ja toiminnallisten piirteiden kehittyminen sekä motoriset taidot

Fyysinen ja motorinen kehitys
- Keskilapsuuteen siirtymisen näkyvä muutos on maitohampaiden vaihtuminen pysyvään hampaistoon
- Keskilapsuuden fyysinen kasvu on melko tasaista
- Murrosiän lähestyminen
- Liittyy lisämunuaiskuoren sisimmän kerroksen kypsymiseen -> androgeenieritys lisääntyy (adrenarke)
- Adrenarken ulkoiset merkit ilmaantuvat n. pari vuotta ennen murrosiän alkamista tyyypillisessä järjestyksessä

Aikuistyyppinen hienhaju
Ihon ja hiusten rasvoittuminen
Komedot (ihmomato) ja aknemuutokset
Karvoitus

- Fyysiseen kasvuun vaikuttavat geenien lisäksi esim. ravitsemus ja terveydentila
- Fyysinen ja motorinen kehittyminen mahdollistavat lapsen elämänpiirin laajentumisen
- Itsenäinen liikkuminen lähiympäristössä lisääntyy

Eddellyttää allosentristä hahmottamista eli sijaintien ymmärtämistä suhteessa toisiinsa katsojasta riippumatta

- Hienomotoriikka korostuu koulun alkaessa
- Lihashallinta paranee ja liikkeet muuttuvat sujuvammiksi
- Aivojen etuosat kehittyvät ja etu- ja takaosien yhteydet vahvistuvat -> motorisen toiminnan suunnittelu ja ohjaus kehittyvät
- Helpompi huomoida ympäristössä tapahtuvat muutokset liikkeiden säätelyssä
- Omien taitojen arviointi kehittyy, mutta on vajavainen (liikenneturvallisuus)
- Motorisessa kehityksessä saattaa esiintyä vaikeuksia, jolloin lapsi tarvitsee tukea

Liikunta ja fyysinen aktiivisuus
- Leikeissä alkaa korostumaan fyysinen aktiivisuus, leikeillä myös suuri sosiaalinen merkitys (omien voimien ja taitojen arviointi suhteessa tovereihin)
- Lapsen motoriset taidot ja niiden kehittyminen poikkeavat ympäristön vaatimuksista haitaten oppimista ja kanssakäymistä ilman selvää neurologista tai lihaksistoon liittyvää syytä= motoriikan kehityshäiriöt, motoriset oppimisvaikeudet tai koordinaatiohäiriöt - liittyy usein myös muita ongelmia oppimisen alueilla

Kognitiivinen kehitys

hennalaajalahti — 2023-09-27 06:14:09 UTC

Ajattelu
-Keskilapsuudessa lapsi kykenee irtautumaan välittömistä aistihavainnoista, pitämään mielessä useita samaan tilanteeseen liittyviä piirteitä ja ajattelee representaatioiden varassa
-Ajatteluun tulee lisää joustavuutta, lapsi kykenee harkitsemaan eri vaihtoehtoja ongelmia ratkaistaessa
-Fyysisen maailman tapahtumat ja ilmiöt tulevat ennustettavammiksi, kun esineiden ominaisuudet ovat pysyviä
-Piaget: Konkreettisten operaatioiden vaihe

Muisti
-Muistissa erotetaan toisistaan lyhytkestoinen muisti ja pitkäkestoinen muisti
-Lyhytkestoisessa muistista erotetaan omaksi prosessikseen työmuisti. Pitkäkestoisen muistin kaksi päärakennetta on eksplisiittinen muisti ja implisittinen muisti
- Muistin kehitys on yhteydessä perusprosessien kehittymiseen: tiedonkäsittelyn nopeus sekä esineiden ja tapahtumien erityispiirteiden tallentaminen muistiin
-Työmuistin kapasiteetti on rajallinen ja siinä on yksilöllisiä eroja
-Työmuistin toiminnalla on yhteys lukemaan ja laskemaan oppimiseen, luetun ymmärtämiseen, ongelmanratkaisuun ja vieraan kielen oppimiseen

Metakognitiot
-Metakognitioilla tarkoitetaan kykyä itse tarkastella omia tiedonkäsittelyprosessejaan
-Tietoisuus itsestä aktiivisena kognitiivisena toimijana kehittyy vähitellen, mikä tekee mahdolliseksi oman ajattelun ja toiminnan tiedostamisen ja säätelyn eli metakognition
-Metakognitioiden kehitys näkyy keskilapsuudessa: lapsi käyttää tietoisesti toimintatapoja, joiden avulla muistaisi paremmin
-Metakognitiot sisältävät sekä metakognitiivista tietoa että taitoa käyttää tätä tietoa hyväksi oppimisessa

Mielen teoria ja mentalisaatio

Mielen teoria: kykyä erottaa oma mieli toisten mielistä ja ymmärtää ja ottaa huomioon toisten mielentiloja.
- Hermostollinen perusta aivojen etuosissa sekä molempien aivopuoliskojen ohimo- ja päälaenlohkojen välimaastossa, mutta kehittymiseen vaikuttavat myös ympäristötekijät.
- Mielen teorian kehitys alkaa jo ennen kouluikää, mutta kehittyy myös kouluikäisenä
- Edellytyksenä sosiaalisille suhteille, metakognitiolle sekä mentalisaatiokyvyn synnylle.
Mentalisaatiokyky eli mielentäminen: kykyä pohtia asioita ja kokemuksia omasta ja toisten ihmisten näkökulmasta.
- Havaittavissa n. 4-5 vuoden iässä.
- Edellyttää mielen teorian hallitsemista ja kykyä erottaa oman mielen todellisuus ulkoisesta todellisuudesta.
- Kehittyy vuorovaikutuksessa, etenkin varhainen vuorovaikutus aikuisen ja lapsen välillä tärkeää.

Itsesäätely ja toiminnanohjaus

Itsesäätelyllä tarkoitetaan yleisesti monia prosesseja, joiden avulla mieli säätelee kognitiivisia toimintojaan, tunteitaan ja käyttäytymistään.
- Alakäsitteitä mm.
  - Itsekontrolli
  - Tahdonalainen itsesäätely
  - Tahdonalainen ja valikoiva tarkkaavaisuus
  - Lapsella sisäinen puhe tärkeä mekanismi.
Toiminnanohjaus: oman käyttäytymisen, tunteiden ja ajatusten säätelyssä sekä kaikessa tavoitteellisessa toiminnassa tarvittavia kognitiivisia toimintoja.
- Toiminnanohjauksen ydintaidot: inhibitio (toiminnan ehkäiseminen), työmuisti sekä joustavuus.
- Yhtä vahva koulumenestyksen ennustaja kuin älykkyys.

Tarkkaavaisuus ja keskittyminen

Tarkkaavaisuus
- Valokeilavertaus
- Rajallista
- Tahatonta (orientoitumisreaktio) tai tahallista
- Useita eri osatoimintoja: kohdentaminen, ylläpitäminen, jakaminen, kohteen vaihtaminen ja impulssien hallinta.

Koulu ja oppiminen

hennalaajalahti — 2023-09-27 06:14:24 UTC

- Piaget: korosti lapsen omaa aktiivisuutta oppimisessa
- Vygotsky: korosti vuorovaikutusta lapsen ja vanhemman/opettajan välillä <--lähikehityksen vyöhyke

informaation käsittely
- input --> muokkaus --> output (?)

Oppimiseen vaikuttavia tekijöitä:
- oppimisympäristö (koulu, luokkahuone, työskentelytavat)
- lapsen kognitiiviset kyvyt, sosiaaliset taidot
- tarkkaavaisuus ja toiminnanohjaus
- temperamentti (esim. aktiivisuus, negatiivinen tai positiivinen reaktiivisuus, häirittävyys)
- aikaisemmat oppimiskokemukset --> käsitykset itsestä oppijana
--> motivaatio
- tunteet
- kotiympäristö ja kasvatustyylit
- oppimiseen saatu tuki (esim. kotona vanhemmilta tai koulussa opettajalta)
- opiskelustrategiat

- äännetietoisuus lukemaan oppimisen edellytys
- lukemisvaikeuksiin (esim. dyslexia) vaikuttaa mm. perinnöllinen alttius ja kodin lukemisympäristö
- laskukyvyn häiriö (dyskalkulia) = matemaattinen oppiminen erittöin haastavaa, vaikka on siihen tarvittavat kognitiiviset valmiudet

Kasvuympäristö

2023-09-27 06:59:27 UTC

Hyvän kasvuympäristön piirteet
- ihmissuhteiden laatu keskeistä <-- suhde vanhempiin, tovereihin ja opettajaan
- vaikka kehitysvaiheessa itsenäistytään on eri tahojen aikuisten läsnäolo olennaista --> aikuinen apuna itsenäisen toiminnan harjoittelussa
- turvallinen koti sekä muiden palvelujen tarjoama ympäristö (kouluruoka, vaatetus...)
- sosiaalinen vuorovaikutus --> ystävien merkitys
- kasvatus joka kehittää kaikkia osa-alueita

"Vapaa-aika"

..Harrastukset..
- suojaa mahd. kodin ongelmilta
- myönteiset kokemukset --> minäpystyvyys
- kehittää eri osa-alueita (sosiaalisuus, motoriikka, tunne-elämä...) --> kuuluvuuden tunne tärkeä
- tulisiko koulun tarjota vai ulkopuolisen tahon?

..Aamu- ja iltapäivätoiminta..
- runsas aika ilman aikuisten läsnäoloa riski häiriöille

..Virtuaaliympäristö..
- uudet yhteydenpito mahdollisuudet --> toisaalta nuorella iällä rajojen yms. hahmottaminen haastavaa
- latenssivaiheessa koetut seksuaaliset materiaalit netissä voivat järkyttää/hämmentää
- aggressiiviset virtuaalipelit voivat aiheuttaa aggressiota

sosiaalinen ja emotionaalinen kehitys

2023-09-27 07:09:51 UTC

toverisuhteet
-kavereiden merkitys kasvaa
-(vanhempien ja perheen merkitys silti vielä todella tärkeä)
-kaverit vaikuttavat:
*itsetunto
*moraalin kehitys
*sosiaaliset taidot

temperamentti
-yhteyskunta suosii sosiaalisesti aktiivisia ja toisia huomioon ottavia ihmisiä.
-ujoilla lapsilla riski tulla hyljetyksi

mahdollisia riskitekijöitä
-kiusaaminen
-hyljeksintä
->heikko koulumenestys, mielenterveydes ja fyysiset ongelmat, tunne-elämän ongelmat

kiusaaminen
kiusaajan piirteitä
-voi olla heikko suhde opettajaan
-sosiaalisen vallan halu
-harhaisen positiivinen minäkäsitys

seurauksia kiusaamisen uhrissa
-yksinäisyys
-koulumenetys
-mielenterveys
-vihan tunteet

suhteet vanhempiin ja kiusaaminen
- heikko suhde äitiin lisää riskiä tulla nettikiusatuksi. Eli luultavasti turvattomat kiintymyssuhteet lisäävät kiusaamisen riskiä, sillä lapsen ja vanhemman välillä ei ole avointa keskustelua.-> ongelmat eivät tule ilmi.
-myös kiusaajalla kiusaamisen taustalla voi olla heikot suhteet vanhempiin, esim. laiminlyödyksi tulemisen kokemukset-> lapsi hakee muualta ?pystyvyyden? tunteita

tunteiden ilmaisu
-tytöillä myönteisten tunnetilojen väheneminen alkaa jo 10-vuotiaana, kun taas pojilla vasta 12-13-vuotiaana.
-pojilla ja tytöillä negatiiviset tunnetilat voimistuvat 12-13-vuotiaana, tytöillä paljon jyrkemmin
->puberteetti

tunteiden säätely
-kouluikäisillä on mielen teoria ja kehittynyt kyky mentalisaatioon
-normien opettelu edistää tunteiden säätelyn kehitystä
-normaalisti lapsilla on hyviä keinoja negatiivisten tunteiden säätelyyn.
-noin 12% ahdistuneisuus- ja masennusoireet lisääntyvät varhaislapsuudesta lähtien-> heikommat toverisuhteet ja koulumenestys

aggressiivisuus
-fyysinen aggressio vähenee kouluiässä puheen kehityttyä ja hallintakeinojen monipuolistumisen myötä
-vakava väkivalta kuitenkin lisääntyy, sillä osa lapsista ovat huomattavasti aggressiivisempia
-pitkäaikainen stressi ja neuropsykologiset ongelmat

sosiaalinen kognitio
-korkeat sosiaaliset arvot ennustavat myönteisempää sosiaalista käyttäytymistä ja vähäisempää aggressiota
-itseen keskittyvät, omaan suoriutumiseen ja omaan etuun koskevat arvot ennustavat negatiivisempaa sosiaalista käyttäytymistä ja aggressiivisuutta.
->vanhempien, kavereiden sekä koulun asenteet ja esimerkit vaikuttavat näiden muodostumiseen.
-interpersoonallinen kehämalli
->kuvaa lapsen sosiaalisia tavoitteita
-> kuinka hyvä käsitys lapsella on itsestä ja muista ja miten paljon lapsi pyrkii vaikuttamaan muihin

muita esiin tulleita juttuja
-luonteenvahvuudet
-