Näillä tänäkin päivänä ajankohtaisilla sanoilla kutsui kenraali Mannerheim vuonna 1920 kansalaisia mukaan työhön lasten olojen parantamiseksi. Työ aloitettiin vaikeissa oloissa uskoen kuitenkin kansalaisten yhteistyöhön, valistukseen ja lisääntyvän tiedon voimaan.

Vuonna 1920 Suomessa oli kolme miljoonaa asukasta, joista miljoona oli alle 15-vuotiaita. Suuri osa lapsista kärsi puutteesta ja lapsikuolleisuus oli suurta – joka kymmenes lapsi kuoli jo vauvana. Sosiaalihuolto, kuten muutkin hallinnonalat, oli vielä rakennus- ja korjausvaiheessa.

Marsalkka Mannerheimin sisarta, sairaanhoitaja Sophie Mannerheimiä kosketti yksinäisten äitien ahdinko. Vuonna 1917 hän perusti yhdistyksen auttamaan äitejä ja heidän lapsiaan. Ruotsista saadulla avustusrahalla Sophie Mannerheim osti kiinteistön Toiselta Linjalta Kalliosta, jossa äitien turvakoti aloitti toiminnan vuonna 1918.

Maaliskuussa 1918 Sophie Mannerheim kokosi työryhmän pohtimaan maan lastensuojeluongelmia. Ryhmän kantavana voimana oli kouluneuvos Erik Mandelin. Mandelin julkaisi jo syksyllä 1919 lastensuojeluohjelman, jossa hän painotti ennaltaehkäisevää työtä.

Sophie Mannerheim ja Erik Mandelin esittelivät työryhmänsä suunnitelman Sophien veljelle, kenraali Carl Gustaf Mannerheimille. Suunnitelma oli hyvin laaja ja siihen sisältyi muun muassa neuvolaverkoston luominen ja erilaisten laitosten perustaminen. Kenraali Mannerheim epäröi. Oleellinen sysäys liiton perustamiselle oli lastentautiopin asiantuntijan, dosentti Arvo Ylpön mukaantulo.

Syyskuussa 1920 tämä ydinjoukko istui kenraalin kotona keskustelemassa maan lastenhoidon tilanteesta. Päädyttiin perustamaan kansalaisjärjestö, johon kaikki voisivat kuulua.

Perustava kokous pidettiin 4.10.1920 kenraali Mannerheimin kotona Helsingin Mariankadulla. Järjestölle annettiin nimeksi Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Kenraali Mannerheim nimettiin liiton kunniapuheenjohtajaksi. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Sophie Mannerheim, varapuheenjohtajaksi Arvo Ylppö ja sihteeriksi Erik Mandelin. Kanslia perustettiin kenraali Mannerheimin kotiin ja sitä johti Erik Mandelin kouluhallituksen virkansa ohessa.

Mandelin ja Ylppö olivat valmistelleet järjestölle ohjelman. Lähtökohtana oli, että kaikkia lapsia oli hoidettava hyvin ja että kaikilla lapsilla oli oikeus asiantuntevaan huoltoon. Ohjelman lisäksi Mandelin ja Ylppö suunnittelivat organisaation ja säännöt. Liiton muodostivat keskusjärjestö ja paikallisosastot, jotka olivat itsenäisiä rekisteröityjä yhdistyksiä ja sitoutuivat noudattamaan liiton ohjelmaa. Liiton tarkoitukseksi kirjattiin kaikki lastensuojelutyö, mikä ei lain mukaan kuulunut valtiolle tai kunnalle.

Ylpön mielestä tärkein tehtävä oli taistelu imeväiskuolleisuutta vastaan. Imetys, asuntojen parantaminen ja hygienian kohottaminen olivat ensimmäiset tehtävät. Ne olivat saavutettavissa valistustyöllä. 

Lapsen oikeuksien toteuttaminen on myös muuta lainsäädäntöä ja muita viranomaisia sekä laajemmin koko yhteiskuntaa koskeva tehtävä. Lapsen oikeuksista on säädetty erikseen Suomen perustuslaissa sekä Suomea sitovissa Euroopan ihmisoikeussopimuksessa ja YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksessa. Niissä velvoitetaan lapsen edun asettamiseen etusijalle kaikessa viranomaistoiminnassa.

Erityisesti korostetaan äitiys- ja lastenneuvoloiden ja muun terveydenhuollon, päivähoidon, koulun ja nuorisotyön mahdollisuuksia edistää ja turvata lapsen kasvua ja kehitystä. Ehkäisevän lastensuojelun avulla tuetaan vanhemmuutta. 

Sopimuksen on hyväksynyt lähes kaikki maailman valtiot. Suomessa lapsen oikeuksien yleissopimus tuli voimaan vuonna 1991. Sopimus on yhtä sitova kuin laki, joten se velvoittaa valtioita, kuntia, viranomaisia, lasten vanhempia ja muita aikuisia aivan kuten muutkin lait. Yhdessä lapsen oikeuksien yleissopimuksen kanssa Suomen omat lait turvaavat lasten oikeuksia. Suomen lainsäädännössä on useita lakeja, joiden mukaan lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja kaikista on kannettava vastuu tasapuolisesti.

Lapsen edun määrittely voi olla vaikeaa, koska eri ihmisillä saattaa olla hyvin erilaisia käsityksiä siitä, mikä olisi lapselle hyväksi. Lapsen etu ei välttämättä tarkoita sitä, että päätökset ja ratkaisut tehtäisiin aina niin kuin lapsi itse tai hänen vanhempansa haluaisivat. Lapsen mielipide on tärkeä asia, kun punnitaan lapsen etua, mutta lapsen mielipide ja lapsen etu eivät välttämättä ole sama asia. Työntekijä arvioi lapsen etua lain mukaan, joten joskus lastensuojelun työntekijät joutuvat tekemään päätöksiä, joista vanhemmat tai lapsi ovat eri mieltä.

12 vuotta täyttänyt voi itse tehdä ilmoituksen, tai ilmoittaa toisesta nuoresta, joka voi tarvita apua.

Kiireellisyys on arvioitava välittömästi. Tilanne voi johtaa kiireelliseen sijoitukseen tai avohuollon tukitoimien järjestämiseen. 

Palvelutarpeen arviointi aloitettava viimeistään 7. arkipäivänä. Sen on valmistuttava viimeistään 3kk kuluessa vireilletulosta. Selvitetään myös lastensuojelun tarve.

Ilmoitukset jotka tehdään vanhempien huoltoriidan aikana, käsitellään samalla tavalla kuin muutkin.

Sosiaalityöntekijä toteaa lapsen kasvuolosuhteet, jotka mahdollisesti vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä ja kehitystä. Lapsi voi omalla käytöksellään vaarantaa terveyttään ja kehitystä. Lapsi saattaa tarvita palveluita ja tukitoimia.

- Nimetään lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä

- Merkintään asiakkuus alkaneeksi

- Tieto ilmoituksesta tai muusta vireilletulotavasta merkitään papereihin

- Asiakkuuden alkamisesta ilmoitetaan huoltajille ja lapselle

- Merkitään milloin, kenen toimesta ja kenelle tieto on annettu. Kirjataan myös syyt tietojen antamatta jättämisestä

-Asiakassuunnitelman teko

- Kouluterveyden huoltoa valvoo Sosiaali- ja terveysministeriö 

  Siihen sisältyy:

-          Kunnat vastaavat kouluterveydenhuollon toteuttamisesta

-          Palvelut ovat saatavilla koulupäivän aikana koululta tai sen välittömästä läheisyydestä

-          Kouluterveydenhuolto on oppilaille maksutonta

-          Se on osa oppilashuoltoa, jolla tarkoitetaan oppilaan oppimista ja fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista

Opiskeluterveydenhuolto on osa oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaista opiskeluhuoltoa sekä ammatillisessa aikuiskoulutuksessa annetun lain mukaista opiskelijahuoltoa. 

Tavoitteena ylläpitää ja edistää opiskelijoiden hyvinvointia seuraavin keinoin:

 

Maksutonta alle 18-vuotiaille, sen jälkeen osa maksuista määräytyy asiakasmaksulain mukaisesti. Kaikille maksuttomia palveluita ovat ehkäisevät palvelut, kuten terveystarkastukset. 

Haastateltava: Nimetön Sosiaalityöntekijä

: Ammattinimikkeeni on sosiaalityöntekijä lastensuojelun yksikössä.

Koulutukseni on yhteiskuntatieteidenmaisteri, pääaineena sosiaalityö

 

: Lastensuojelun sosiaalityö. Toimin Kotkan lastensuojelussa, jossa työnkuvaani kuuluu avohuolto, sijaishuolto ja jälkihuolto. Asiakkaani ovat lapsia, mutta teen töitä koko perheen kanssa. Avohuollon asiakkaat asuvat kotona tai ne ovat sijoitettuna avohuollon tukitoimenpiteenä eli yhteistyössä vanhempien kanssa. Sijaishuolto tarkoittaa sitä, että on huostaanotettu ja kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia. Ylipuolivuotta sijoituksessa olleilla lapsella on oikeus jälkihoitoon, mikä yleisimmin tarkoittaa, että saa sosiaalipalveluita 21 ikävuoteen asti.

 

: Meillä on Kotkassa sellainen malli, jossa on kaksi sijaishuollon sosiaalityöntekijää, joiden tehtävänä on tukea sijaisperheitä. Minun tehtäväni on toimia lapsen asioista vastaavana sosiaalityöntekijänä, jolloin pääasiallinen tehtäväni on varmistaa, että lapsella on hyvä olla sijaisperheessä. Sijaisperhe-termiä ei enää käytetä virallisena terminä, vaan tällä hetkellä puhutaan perhehoitajasta. 

 

: Meillä on tällä hetkellä yhteensä n. 55 lasta yhdellä työntekijällä, ihanne olisi 20-30 asiakasta sosiaalityöntekijää kohden.

: Vaihtelevat työpäivät, asiakkaiden tapaaminen, onnistuneet kokemukset jotka syntyvät pienistä asioista. Työkaverit.

 

: Sosiaalityön sisällä Lastensuojelu on arvostettua. En osaa sanoa onko se arvostettua muuten, mutta todella tärkeää työtä. Työ sisältää paljon valtaa, päätöksiä lasten elämästä ja asumisesta

: Jokainen työntekijä joutuu tekemään itse valintoja sen suhteen, kuinka julkisena pitää omaa elämää. Suositeltavaa on, että olisi ainakin auton rekisterinumero, puhelinnumero ja osoite tiedot salaisi. Minusta on myös iso merkitys sillä, mitä puhuu itsestään asiakkaille. Kerron itsestäni oikeastaan vain nimeni, mutta en mitään perhetietoja. Sosiaalinen media on myös haastava, koska esimerkiksi Facebookin kautta pystyy onkimaan paljon tietoja.

 

: Tavoitteena on, että lastensuojelu olisi viimesijaista ja että peruspalvelut toimisi.  valtakunnallisesti pyritään asiakasmäärien laskuun, mutta toistaiseksi tähän muutokseen ei ole päästy, vaan asiakasmäärät on pysyneet vähintäänkin samana.

 

: Luen aamulla sähköpostit. Sitten minulla on päivän aikana yleensä kaksi asiakaspalaveria, sitten on tunnin puhelinaika. Sitten teen kirjallisia töitä. Pidän kaksi kahvitaukoa ja yhden ruokatunnin.

 

: En, minun kohdalle niitä ei ole sattunut.

 

: Lasten ja nuorten psykiatria, meidän asiakkaat ovat usein myös psykiatrisen tuen tarpeessa.

 

: Jos haluaa vaikuttaa lasten olosuhteisiin ja elämään, tässä työssä se on mahdollista.

Tämä on työ jossa voi kehittyä koko ajan, työtä tehdään paljon itsenäisesti ja mahdollisuus oman näköiseen työhön.

Milloin tukiperhettä tarvitaan? 
Tukiperhettä tarvitaan silloin kun koetaan että lapsi tai nuori hyötyisi perheen ulkopuolisen aikuisen antamasta tuesta ja ajasta. 
Taustalla voi olla monia syitä, esimerkiksi: 

Sosiaalityöntekijän työpaikkoja ovat mm:

Sosiaalityöntekijän töitä on sosiaalihuollon asiakaspalvelu, suunnittelu tai johtotehtävät. Työ voi olla sosiaalista ohjausta ja neuvontaa, päätöksen tekoa taloudesta tai kodin ulkopuolelle hoitoon sijoittamista.

Sosiaalityöntekijän tehtäviä:

https://www.mll.fi/ 

https://www.thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/mita-on-lastensuojelu