Palmusunnuntai on viikkoa ennen pääsiäistä.  Se on omistettu Jeesuksen tulolle Jerusalemiin, jolloin kansa levitti tielle palmunoksia.

Pitkäperjantai on pääsiäispäivää edeltävä perjantai. Sitä vietetään Jeesuksen ristiinnaulitsemisen ja kuoleman muistoksi, ja se on kirkollinen juhlapäivä.

Pääsiäispäivää vietetään Jeesuksen ylösnousemuksen muistoksi. Pääsiäisen paikka lasketaan vanhasta säännöstä, jonka mukaan pääsiäinen sattuu melkein aina maaliskuun 21. päivän jälkeisen täydenkuun jälkeiseksi sunnuntaiksi (käytännössä välille 22.3. ja 25.4.). Pääsiäinen on kirkollinen juhlapäivä.

Toinen pääsiäispäivä on pääsiäispäivää seuraava päivä. Se on kirkollinen juhlapäivä.

4.12.–10.12. välinen sunnuntai.

Itsenäisyyspäivä on Suomessa juhlapäivä ja palkallinen vapaapäivä.

11.12.–17.12. välinen sunnuntai.

18.12.–24.12. välinen sunnuntai.

Joulupäivää vietetään Jeesuksen syntymän muistoksi. Se on kirkollinen juhlapäivä. Jouluaatto on suurella osalla väestöä palkallinen vapaapäivä.

Suomalaiseen juhannukseen kuuluvat kiinteästi esimerkiksi juhannussauna koivuvihtoineen, juhannuskokko ja juhannustanssit.^[4] Suomessa juhannus on myös virallinen liputuspäivä, jolloin liputetaan koko juhannusyön ajan.^[5] Monet juhannuksen perinteistä juontavat juurensa vanhaan eurooppalaiseen valon ja hedelmällisyyden juhlaan kesäpäivänseisauksen aikana. Juhannukseen on vanhastaan liittynyt erilaisia uskomuksia ja taikoja, joilla on pyritty varmistamaan tuleva sato ja naimaonni.^[4]

 

(Santeri Levas: Järvenpään mestari)

Kansallissäveltäjä ja suuri sinfonikko

Johan Christian Julius Sibelius syntyi Hämeenlinnassa musiikkia harrastavaan ruotsinkieliseen perheeseen. Alunperin hänen aikomuksensa oli ryhtyä lukemaan lakia, mutta musiikki vei mennessään. Niinpä hän alkoi opiskella Helsingin musiikkiopistossa (nykyisessä Sibelius-akatemiassa) säveltäjä Martin Wegeliuksen johdolla.

Nimi Jean juontaa juurensa Sibeliuksen sedän, myöskin Johan Sibeliuksen, jäämistöön. Sibelius alkoi käyttää opiskeluvuosinaan sedältään jääneitä käyntikortteja, joissa nimi oli silloisen muodin mukaisesti kirjoitettu ranskalaisittain Jean.

1880-luvun loppupuoli merkitsi Sibeliukselle myös elinikäisen ystäväpiirin muodostumista eri alojen taiteilijoiden, kuten Akseli Gallen-Kallelan, Eero Järnefeltin ja Eino Leinon, kanssa.

Helsingin jälkeen opinnot jatkuivat mm. Wienissä, jossa Sibelius tutustui moniin aikansa tunnettuihin säveltäjiin. Etäisyys kotimaasta herätti myös suuren kiinnostuksen suomalaista kulttuuria ja perinnettä kohtaan. Vuonna 1892 kantaesityksensä saikin Kullervo-sinfonia, joka oli Sibeliuksen uran läpimurto. Samana vuonna hän meni naimisiin Eero Järnefeltin siskon Aino Järnefeltin kanssa.

Suomalaiset kaipasivat kansallistunnon vahvistusta etenkin Venäjän keisarin antaman manifestin jälkeen helmikuussa 1899. Autonomiaa kaventava säädös tulkittiin sortotoimeksi Suomen itsehallintoa kohtaan. Sibeliuksen isänmaallinen musiikki, erityisesti vuonna 1900 sävelletty Finlandia, vastasi tähän tarpeeseen. Sibeliuksesta tulikin lähes kansallissankari.

1904 Sibelius muutti Tuusulanjärvelle uuteen kotiin, joka nimettiin Sibeliuksen puolison mukaan Ainolaksi. Näin Sibeliuksesta tuli osa Tuusulanjärven taiteilijayhteisöä, johon kuuluivat monet Helsingin opiskeluaikojen ystäväpiirin jäsenistä.

Sibeliuksen sävellystyön tuottoisimmat vuodet ajoittuvat 1900–1930-luvuille. Ikuiseksi arvoitukseksi on jäänyt kahdeksas sinfonia, jonka Sibeliuksen uskotaan polttaneen. Sen sisällöstä, kohtalosta ja keskeneräisyydestä ei ole koskaan saatu varmuutta.

Kansainvälisesti arvostettu säveltäjä menehtyi aivoverenvuotoon vuonna 1957 ja hänet haudattiin Ainolaan. Talo on toiminut museona vuodesta 1974.

Aloite runon ja suven päivästä on peräisin Veikko Sinisalolta.^[1] Hän ehdotti sitä vuonna 1991 kulttuuriministerille Tytti Isohookana-Asunmaalle. Ministeri innostui asiasta ja 6.7.1992 hän julisti Sana ja sävel -tapahtumassa Kajaanissa Eino Leinon syntymäpäivän runon ja suven päiväksi. Kalenteriin^[2] päivä pääsi vuonna 1998, kun sitä ehdotti kokkolalainen kirjallisuuden harrastaja Elvi Löhönen. ^[3]

Agricola loi suomen kirjakielen muun muassa kirjoittamalla Abckirian (1543) ja suomentamalla Uuden testamentin (Se Wsi Testamenti, 1548).^[3]

9. huhtikuuta on myös Kalevalan koonneen Elias Lönnrotin syntymäpäivä^[1][2].

Agricolan kunniaksi kehitettiin vuonna 2014 Agricola-leivos, joka julkistettiin Agricolan päivänä 2014. Leivoksen suunnittelukilpailun järjesti Suomen pipliaseura.^[4]

Valtioneuvosto teki huhtikuussa 1986 päätöksen huhtikuun 27. päivän nimeämisestä kansalliseksi veteraanipäiväksi ja määräsi toimeenpantavaksi yleisen liputuksen vuosittain kyseisenä päivänä. Ensimmäistä veteraanipäivää vietettiin vuonna 1987 itsenäisen Suomen täyttäessä 70 vuotta. Seuraavana vuonna valtioneuvosto päätti, että kansallista veteraanipäivää vietetään jatkossa vuosittain. Veteraanipäivän ohjelmaan ovat sen jälkeen kuuluneet valtakunnallinen pääjuhla ja lukuisa määrä paikallisia juhlatilaisuuksia.

 Uuden, veteraanien työn arvostusta osoittavan juhlapäivän syntymiseen olivat keskeisesti vaikuttamassa silloinen pääministeri Kalevi Sorsa sekä veteraanijärjestöt, jotka katsoivat, että Lapin sodan ja samalla Suomea koskeneitten toisen maailmansodan sotatoimien päättyminen 27.4. (1945) olisi sopiva ajankohta veteraanipäivälle.

 Laajemmin kansallisen veteraanipäivän taustoista ja vietosta kerrotaan oheisessa Markku Honkasalon kirjoittamassa ja kansallisen veteraanipäivän valtakunnallisen päätoimikunnan vuonna 2007 julkaisemassa kirjassa ”Sotiemme veteraanien päivä”. Kirjan sisällysluettelon otsikot toimivat hyperlinkkeinä.

Äitienpäivää vietetään Suomessa aina tuokokuun 2. sunnuntaina kaikkien äitien kunniaksi.

Perinteisiin tapoihin kuuluu äidin hemmottelu esimerkiksi valmistamalla aamiainen ja tuomalla se vuoteeseen, äitienpäivälahjat sekä usein myös lasten tekemät äitienpäiväkortit.

Suomessa on myös tapana, että äitienpäivänä presidentti palkitsee kasvattajina ansioituneita äitejä. Vuonna 2012 palkittuja äitejä oli 33 kappaletta ja heille ojennettiin Valkoisen Ruusun Ritarikunnan ensimmäisen luokan mitalit.

Eurooppa-päivän tapahtumat ja juhlatilaisuudet tuovat unionin tutummaksi ja niiden tarkoitus on lähentää unionin kansoja toisiinsa. Päivän tarkoituksena on esitellä Euroopan unionin toimintaa, antaa tietoa jäsenvaltioista ja esitellä EU:n luomia yhteistyömahdollisuuksia keväisen juhlapäivän merkeissä.

Toukokuun yhdeksäntenä vuonna 1950 Ranskan ulkoministeri Robert Schuman teki ehdotuksen yhtenäisen Euroopan luomisesta. Tästä Schumanin julistuksesta alkoi nykyisen Euroopan unionin kehitys.

Runebergin tunnetuin teos on Vänrikki Stoolin tarinat. Hän on myös sanoittanut Maamme–laulun.

Runebergin päivän perinteisiin kuuluvat Runebergin tortut, jonka reseptin uskotaan olevan hänen vaimonsa kehittämä. Runebergin torttu on mantelilla ja rommilla tai punssilla maustettu leivos. Kotikokit voivat leipoa niitä myös ilman alkoholiia