Tartuntataudit by

Tauti | Infektion aiheuttaja | Tartunta | Oireet | Hoito | Ehkäisykeino(t)
AIDS | HI-virus | Sukupuoliyhteydessä, saastuneista neuloista, äidiltä lapselle, saastuneista verivalmisteista. | Kuume, laihtuminen, väsymys, ripuli, turvonneet imusolmukkeet. | Infektion hoito | Ehkäisyvälineet
Vesirokko | | Hengitysilmasta pisaratartuntana, suorana kosketustartuntana. | Lievä kuume, tyypillinen ihottuma | | Hygienia
Nuhakuume, eli flunssa | Lukuisat virukset | Hengitysilmasta pisaratartuntana, kädestä käteen suorana tartuntana. | Nuha, vilunväreet, lihassäryt, yskä | | Hygienia
Virushepatiitti, eli maksatulehdukset | Hepatiitti A, B ja C virukset | Saastuneesta ravinnosta (hepatiitti A), sukupuoliyhteydessä, verensiirrossa, saastuneista neuloista (hepatiitti B ja C). | Influenssan kaltainen tauti, ihon keltaisuus. | Vuodelepo | Rokotus
Influenssa | Influenssavirukset A, B ja C | Hengitysilmasta pisaratartuntana. | Kuume, vilunväreet, lihassäryt, päänsärky, kurkkukipu, yskä, nuha. | Vuodelepo, lämpimät juomat | Rokotus
Tuhkarokko | Tuhkarokkovirus | Hengitysilmasta pisaratartuntana. | Kuume, flunssan kaltaiset oireet, tyypillinen ihottuma, sidekalvotulehdus. | | Rokotus
Aivokalvotulehdus | Erilaiset virukset | Eri tavoin, myös jyrsijöiden välityksellä. | Kuume, sekavuus, päänsärky, väsymys. | | Rokotus
Mononukleoosi | EB-virus | Pisara- ja kosketustartuntana | Turvonneet imusolmukkeet, kuume, kurkkukipu, päänsärky, pahoinvointi, uneliaisuus. | Lepo | Hygienia
Polio | Poliovirukset | Ulosteesta suuhun käsien välityksellä, hengitysilmasta pisaratartuntana. | Lievä tauti: kurkkukipu, päänsärky, oksentelu.
Vaikea tauti: kuume, niskajäykkyys, lihassäryt, halvaus. | | Rokotus
Vesikauhu | Vesikauhuvirus | Infektoituneen eläimen puremasta. | Kuume, yleinen pahoinvointi, poikkeava käytös, nielun kouristukset, vesikauhu. | | Rokotus
Vihurirokko | Vihurirokkovirus | Hengitysilmasta, äidiltä lapselle. | Yskä, kuume, tyypillinen ihottuma. | | RokotusLoistaudit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pääartikkeli: LoisintaLoistauteja aiheuttavat parasiitit voivat olla yksisoluisia alkueläimiä, matoja tai niveljalkaisia. Parasiiteille tyypillistä on niiden erikoistuminen elämään tiettyjen isäntälajien välisessä kiertokulussa. Ihminen voi toimia joko pää- tai väli-isäntänä. Maailmanlaajuisesti merkittäviä ihmisten loistauteja ovat malaria ja skistosomiaasi ^[2]. Loisten häätöön on olemassa erilaisia lääkkeitä.Tartuntatautien historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Varsinaiset epidemiat tulivat mahdollisiksi, kun ihmiset asettuivat maanviljelystaidon kehityttyä asumaan suurempiin yhteisöihin. Samoihin aikoihin tapahtui kotieläimien kesyttäminen. Ihmisten läheisempi kanssakäyminen muiden lajien kanssa mahdollisti mikrobien siirtymisen lajien välillä ja lisäsi siten tartuntatautien määrää^lähde?.Tartuntatautiepidemioilla on ollut historiassa dramaattisia vaikutuksia. Tunnettuja esimerkkejä ovat keskiajan musta surma, koleran aiheuttamat epidemiat 1700- ja 1800-luvuilla ja espanjantauti ensimmäisen maailmansodan aikana. Musta surma vaikutti 1300-luvulla koko yhteiskuntajärjestykseen siten, että suurtilat yleistyivät ja köyhtyneet pienviljelijät joutuivat niiden alaisuuteen.^[3] Eurooppalaisten mukanaan tuoman tautitaakan vuoksi Amerikan alkuperäisväestö väheni ja heikkeni huomattavasti. Napoleonin sotaretki Venäjälle epäonnistui punakuume-epidemian vietyä armeijan voimat.Käsitys tautien tarttuvuudesta oli olemassa jo ennen lääketieteellistä tietoa sairauksien syistä ja taudinaiheuttajista. Tartuntatautien aiheuttajista oli useita teorioita ennen mikrobien keksimistä. Syynä pidettiin muun muassa ummehtunutta hengitysilmaa.^[3]Vasta 1800-luvulle tultaessa ymmärrettiin, miten taudinaiheuttajat voivat siirtyä käsien tai ulosteiden ja juomaveden mukana ihmisestä toiseen. Keksinnön mahdollisti epidemiologisen tutkimuksen kehittyminen ja mikroskoopilla löydetty mikrobien maailma. Tartuntatautien torjunnan kannalta olennainen oli havainto, että elämä ei synny spontaanisti, vaan aiemmasta elämästä lisääntymisen seurauksena. Infektioita voitiin siis vähentää mikrobien torjunnalla: desinfioinnilla ja hygienialla^lähde?.Pahimmat tunnetut kulkutautiepidemiat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]^[1]vuodettautialuekuolleiden määrä
542–650 | rutto | Eurooppa, Aasia | 80 milj.
1347–1351 | rutto | Länsi-Eurooppa | 65 milj.
1918–1919 | influenssa | Maailma | 25–40 milj.
1600-luku | rutto | Intia | ei tietoa
1897–1930 | rutto | Intia | 12 milj.
1518– | isorokko, tuhkarokko | Väli-Amerikka | ei tietoa
1485–1550 | "Englannin tauti" | Länsi-Eurooppa | 4 milj.
1556–1560 | influenssa | Eurooppa | ei tietoa
1500 | syfilis | Länsi-Eurooppa | ei tietoa
1914–1915 | pilkkukuume | Länsi-Eurooppa | 3 milj.Tartuntataudit nyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Erilaiset infektiot ovat edelleen merkittävässä asemassa ihmiskunnan sairauksien joukossa, vaikka usein kuuleekin sanottavan, että tartuntataudit olisi voitettu. Malaria aiheuttaa ainakin 1,5 miljoonaa kuolemantapausta vuodessa ja Intiassa kuolee tuberkuloosiin 500 000 ihmistä vuodessa. Sukkulamatoinfektioita on jatkuvasti 3,8 miljardia.Sota-aikana tartuntatautien määrä moninkertaistuu yhteiskunnan rakenteiden hajotessa ja ihmismassojen liikkuessa. Bosnian sodan seurauksena suolistoinfektiot lisääntyivät yli kymmenkertaisiksi ja Somalian sodan seurauksena tuhkarokkotapaukset 73-kertaistuivat.Myös Suomessa, jossa monet muualla edelleen tappavat tartuntataudit on saatu kuriin, jopa kokonaan poistettua, infektiot muodostavat taudeista merkittävän osan. Päivystyskäynneistä infektioiden osuus on Suomessa 59 %. Jopa viidesosassa Suomen kuolemantapauksista perus- tai välitön kuolinsyy on ollut infektio – niiden merkitys on samaa luokkaa kuin kaikkien syöpäkuolemien tai sydäninfarktien. Yleensä jokin muu sairaus on ensin alentanut potilaan vastustuskykyä, ja esimerkiksi keuhkokuume vie lopulta elämän.Kuolleisuus kertoo kuitenkin vain osan infektiotautien merkityksestä. Monet infektiotaudit alentavat ihmisen suorituskykyä tai lyhentävät elämää, vaikka eivät tappaisikaan. Peltolan arvion mukaan niinkin viaton tauti kuin nuhakuume aiheuttaa Suomelle kustannuksia 40 euroa vuodessa jokaista suomalaista kohti.Useita sairauksia epäillään infektioiden aiheuttamiksi, vaikka taudinaiheuttajaa ei ole löytynytkään. Maha- ja pohjukaissuolihaavat johtuvat nykynäytön perusteella suurelta osin Helicobacter pylori –infektioista, vaikka pitkään uskottiin toisin. Sama koskee sepelvaltimotautia, ja vahvoja epäilyjä on useiden syöpien kohdalla.Ihmisten kasvava liikkuvuus ja asutuksen tihentyminen synnyttävät tarttuville taudeille yhä parempia leviämismahdollisuuksia^lähde?. Tapaukset SARS ja lintuinfluenssa ovat olleet paljon esillä tiedotusvälineissä, mutta infektiosairauksien ihmiskuntaa painava taakka muodostuu todellisuudessa vähemmän palstatilaa saavista taudeista: ripuleista, malariasta, erilaisista loisista ja hengitystieinfektioista. Nämä riesat eivät tule vähenemään pitkään aikaan: poliittista tahtoakaan ei ole riittävästi.^[4]Tarttuvat taudit Suomen laissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tartuntatauteja koskevaa lainsäädäntöä on tartuntatautilaissa (583/1986) ja -asetuksessa (786/1986) sekä terveydensuojelulaissa (763/1994) ja -asetuksessa (1280/1994).Terveydenhuollon järjestäminen kuuluu Suomessa kuntien ylläpitämien terveyskeskusten vastuulle, ja jokaisessa kunnassa pitää olla tartuntatautien torjunnasta ja hoidosta vastaava lääkäri.Ruuan ja veden välityksellä leviävien tautien ehkäisy- ja torjuntatyö pohjaavat terveydensuojelulain määräyksiin. Epäilyt epidemioista pitää ilmoittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Epidemioiden ehkäisyä, rajoittamista, selvittämistä ja tiedottamista varten joka kunnassa on selvitystyöryhmä, johon kuuluu ainakin tartuntataudeista vastaava lääkäri, tartuntatautiyhdyshenkilö, elintarvikevalvontaan osallistuva eläinlääkäri sekä terveystarkastaja. ^[5]Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirien tulee seurata infektiotauteja ja pitää rekisteriä tartuntataudeista alueellaan. Valtakunnan tasolla tartuntatautien seurantaa ja torjuntaa (mm. rokotusohjelman suunnittelun) hoitaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.Vaarallisia ja nopeasti leviäviä tartuntatauteja koskee joitain erityissäädöksiä. Yleisvaaralliset ja ilmoituksen vaativat taudit on määritelty asetuksessa. Näiden tautien todetut tapaukset täytyy ilmoittaa THL:lle. Tutkimukset ja hoitoon käytettävä lääkitys ovat usein sairastuneelle potilaalle maksuttomia. Yleisvaarallisten tartuntatautien leviämisen ehkäisemiseksi voidaan käyttää tavallisesta poikkeavia keinoja, jotka rajoittavat yksilön oikeuksia.^[6]Yleisvaaralliset taudit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lokakuussa 2009 tartuntatautiasetuksen mukaisia yleisvaarallisia tartuntatauteja Suomessa olivat:^[7]