jos ja kun seura laajentaa toimintaa STLL:n kilpailusarjoihin ja osallistuu eri portailla kilpailutoimintaan pitää heillä olla tahtotilana ja strategiana osallistua muutaman vuoden säteellä kilpailujen järjestämiseen

Valmentajat ovat lajin asiantuntijoita, lähiesimies voi olla lähes kuka tahansa ja vaihtuvuus voi olla suurta ja lyhyellä syklillä

• tavoitteiden, vastuiden ja toimintalinjojen selkeyttäminen

Ryhmiä muodostettaessa kriteerit ryhmään tulee olla kaikille avoimia. Lapsi voi pyytää palautetta oman kehittymisen tueksi. Perustelut ryhmäkokoonpanon valinnoista tulee antaa lapselle ikätasolle sopivalla ja ymmärrettävällä tavalla ja tarkkuudella.  

• pienten luistelijoiden määrä ja sitouttaminen

  • ulko(teko)kentillä yhteisesti organisoidut luistelutapahtumat

    • ma-su

    • kaikkien seurojen yhteiset jaettavat flyerit

  • päiväkotimaailmaan jalkautuminen

• yhteinen TL medianäkyvyys

  • positiivisen ja luistelijalähtöisen harrastamismahdollisuuden mahdollistaminen ammattilaisten johtamana

  • imagon luominen muunakin kuin kalliina ja huonomaineisena lajina

    • matalan kynnyksen toiminta

    • kaikille löytyy vaihtoehtoja niin harrastaa kuin kilpailla harrastaen ja/tai tavoitellen unelmiaan kilpa- / huippu-urheilijan polulla

      • Aamulehti

      • TV

      • SoMe

    • yhteiset harjoitus-/leiritapahtumat ja niistä uutisoiminen

• tarvitaan selkeä plan miten yhteisöllisyyttä ja lajia lähdetään rummuttamaan jotta luodaan tarinoita ja mielikuvia

Mineissä, taitajissa ja osassa tähtisarjoja koen myös tarpeettomaksi laittaa kaikkia luistelijoita järjestykseen, vaan tähtiarviointi lomakkeesta näkee suuntaa omaan kehitykseen ja ei ole tarpeellista tietää kuka sai vähiten pisteitä.

Luistelijat pelkäävät vaihtaa isompiin sarjoihin, koska kukaan muukaan ei siirry. Tähtisarjoille riittäisi hyvin top 3 pisteet ja sijoitus näkyville, varsinkin kun Taitajat sarjan ikähaarukka on suorastaan valtava.

Välillä pistetulokset voivat olla tuomareista riippuen mitä tahansa, vaikka kilpailusuoritus olisi sama, tai jopa parempi, kuin aiemmin. Pisteet heittelevät radikaalisti. Paljon kuulee julkista puhetta kisoissa siitä, kuinka epäillään tuomareiden suosivan tiettyjen seurojen luistelijoita.

Oheisharjoittelun ohjeistusta & suunnittelua olisi hyvä kehittää. Lajin parissa toimivat entiset (mielellään erittäin kokeneet) luistelijat voisivat vaikkapa yhdessä tuottaa jonkunlaisen materiaalin.

Kehitysryhmästä tulokkaisiin siirryttäessä turvapannan käyttö yleensä päättyy kun muillakaan ei ole.

Jokainen urheilija saa mitalin eikä joukkueita/urheilijoita aseteta keskenään järjestykseen.

Tällaisessa tapahtumassa selvittäisiin pienemmällä määrällä arvioijia ja voitaisiin järjestää huomattavasti matalammalla kynnyksellä kuin nykyiset kilpailut. Seurat säästäisivät rahaa huomattavasti. Samalla luotaisiin tapahtumat, jotka antava osallistujalleen onnistumisen kokemuksia ja iloa, nykyään pienten kisoissa luistelussa näkee aivan liikaa pettyneitä osallistujia. Ilon katoaminen tekemisestä on suurimpia syitä siihen, miksi taitoluistelua ei haluta jatkaa.

Erityisesti pääkaupunkiseudulla luistelijat jatkaisivat todennäköisesti myös pidempään lähiseurassaan eivätkä lähtisi vaihtamaan seuraa kilpailumenestyksen takia. Erityisesti muodostelmassa osa luistelijoista lähtee toiseen seuraan hakemaan kilpailumenestystä jo tulokkaissa, tämä aiheuttaa osittain myös drop outia ja luistelijamäärien vähenemistä kokonaisuudessaan, koska kaikki eivät pääse sinne minne haluavat ja toiset seurat puolestaan jäävät ilman luistelijoita. Kun luistelija jatkaa lähimmässä seurassaan mahdollisimman pitkään, tulee se perheille yleensä halvemmaksi ja säästää heidän kallista aikaansa.

Myös vanhemmilta on kadoksissa ymmärrys siitä, että seurat ovat työnantajia, jolloin niiden tulee noudattaa työnantajia koskevia lakeja ja säädöksiä. Liian pitkään yksittäiset valmentajat ovat saaneet pyörittää seuroja miten sattuu ja jatkaa epäasiallista toimintaa joko muita valmentajia tai luistelijoita kohtaan, tämän pitää loppua.

Taitoluistelussa epäasialliset valmentajat saavat aina töitä seuraavasta seurasta, kun edellinen seura ei ole voinut avata irtisanomisen tai lähdön syitä. Tämä ei lopu elleivät valmentajat kollektiivisesti ymmärrä työelämän lainalaisuuksia. Ja vanhempien tulisi pistää lapsen etu oikeasti etusijalle eikä haksahtaa valmentajien propagandaan siitä miten seura toimii väärin eikä itsessä ole mitään vikaa.

Glittermeikkien käyttö olisi syytä lopettaa kokonaan. Onko myöskään vastuullista liimata strasseja pukuihin. Jo nyt tekstiilin kierrätys on hankalaa, vielä hankalammaksi sen tekee kankaaseen liimattavat asiat, oli ne strasseja tai jotain muuta.

Alle 12 vuotiaiden meikkaaminen jo lasten saaman kemikaalikuorman vuoksi on järjetöntä.

Hiuslakan käyttö ei myöskään ole ympäristöystävällistä, vaikka toivottaisiin ponnekaasutonta otsoniystävällistä tuotteen käyttöä, ei voida varmistua että sellaista tuotetta lopulta oikeasti käytetään. Ei myöskään ole luistelullisesti tarpeen olla kiiltävä liimaletti.

Pieni muutos tähän olisi vaikka kilpailujen mahdollistaminen enemmän Jyväskylässä ja siitä pohjoisempana. Tiedän että tämä ei ole helppoa, koska asiaan liittyy monta tekijää. Voisiko tämän ottaa liiton kehittämistavoitteeksi seuraavien kolmen vuoden aikana. Kyse on kuitenkin arvostuksesta.