Emma Heikkilä, Eevi Seppänen ja Elsa Lukkala haastattelivat Forssan Yhteislyseon opettajaa, keittiön työntekijää ja oppilasta. Kouluruuasta ollaan kiistelty paljon, mutta Forssan yhteislyseossa ruuan maku ja muut järjestelyt saivat kiitosta sekä positiivista palautetta.

 Opiskelija Ella Heikkilä kertoo syövänsä kouluruokaa joka päivä, ja pitää sitä yleistasoltaan maukkaana. “Jotkut ruuista ovat tosi hyviä, osa taas hieman mauttomia”, hän toteaa. Yleisesti hän haluaisi monipuolisempia vaihtoehtoja, ja erityistoiveena on risoton palaaminen takaisin ruokalistalle. Heikkilän mielestä kouluruoan ilmaisuus opiskelijoille on hyvä asia, joten valtion ja kuntien tulisi lisätä kouluruoan budjettia. Pienituloisilta opiskelijoilta maksun pyytäminen ei ole hänestä oikea ratkaisu. 

Koulun yksi pitkäaikaisemmista työntekijöistä, Harri Kiesi, sanoo myös pitävänsä kouluruuasta. Hän ruokailee koululla joka päivä vanhasta tottumuksesta, jos sattuu olemaan paikalla ruokailun aikaan. Opettajille ruoka maksaa aterialta 4,90e. Kiesin mielestä ruuan hinta-laatu-suhde on oikein hyvä. 

Sari Humalainen työskentelee Forssan Yhteislyseon ruokalassa työntekijänä. Hän kertoo syövänsä kouluruokaa joka päivä, ja että mausteilla ruokaan saa lisättyä makua oman mielen mukaan. Hänen mielestään kouluruokaa voisi parantaa kuuntelemalla toiveita paremmin, ja aina ei saisi ajatella vain rahaa. Ruuan hinta vastaa sen laatua, se ei ole kovinkaan kallista, mutta silti maittavaa. Ruokalasta tulee paljon ruokahävikkiä, sillä kaikki oppilaat eivät tule ruokalaan syömään. Ruokaa on aina varattu tietylle määrälle ihmisiä ja se heittelee päivittäin noin sadalla. Tähän ongelmaan tarvittaisiin jokin ratkaisu esimerkiksi sovellus jolla oppilaat voisivat ilmoittaa aikovatko syödä koulussa. 

Forssan yhteislyseossa tarjotaan joka aterialla myös kasvisruokaa. Haastateltavien mielipiteet olivat kasvisruuan yleistymisestä melko yhteneväisiä. Kaikkien mielestä on hyvä asia, että molemmat vaihtoehdot tarjotaan, mutta kukaan heistä ei syö kasvisruokaa jokapäiväisesti. Sari Humalainen kertoo, ettei kasvisruokaa mene kovinkaan paljoa, sillä samat ihmiset syövät sitä. Hänen mielestään tarjolla tulee olla molemmat sekä kasvis että normaali ruoka, sillä kasvisruokailijoiden ei tarvitse syödä liharuokaa, joten ei lihansyöjien myöskään tarvitse syödä kasvisruokaa. Harri Kiesi on mielenkiinnosta maistellut esimerkiksi kasvispyöryköitä, ja korostaa muutenkin terveellisen vaihtoehdon merkitystä. 

Forssan yhteislyseon toisen asteen opiskelijat kertovat vanhojentanssikustannuksistaan: “Noin 600-700 euroa on kulunut mm. mekkoon, kenkiin ja hiuksiin...” kertoo lyseon opiskelija Kiia Syrjälä.

Pojilla taas tilanne on aivan erilainen. Opiskelija Roope Kankareen menot ovat olleet vain murto-osa tyttöjen kuluista, sillä hänen ainoana kustannuksenaan on ollut frakin vuokraus. Kankareen tilanteessa frakin ostaminen ei olisi ollut järkevää, koska frakille ei löydy jatkossa käyttöä. Yleensä vajaa 200 euroa maksava vuokraus on myös edullisempaa.

Myös muut, kuten vanhojen vastaavat ja juontajat kuluttavat rahaa muun muassa juhlavaan pukeutumiseen, sillä hekin ovat keskeisessä osassa koulun vanhimpien suurta päivää. 

Vanhojen tanssit tuottavat paineita miltei jokaiselle tanssijalle ja jokainen haluaa päivästään täydellisen. Tämä täydellisyyden tavoittelu on yksi syy opiskelijoiden suuriin kustannuksiin varsinkin ulkonäön osalta. Pojilla asia on harvemmin näin, mukana ollaankin pääasiassa periaatesyistä, tai pakotettuna.

Kustannuksista huolimatta päivää odotetaan innokkaasti ja tanssijalka vipattaen. 

Kiia, Samu, Milla 

 

Forssan yhteislyseon toisen vuoden opiskelija Liisa Saarinen kertoo näreissään pistorasioiden puutteen vaikuttavan negatiivisesti hänen opiskeluunsa. Saarinen on turhautunut, koska pistorasioiden vähäisyyden takia hänen tietokoneestaan loppuu akku usein oppituntien aikana eikä mahdollisuutta lataamiseen ole ellet istu takarivissä. Tämän takia koulutyön tehokkuus kärsii suuresti.

 Monissa luokkahuoneissa ei ole jatkojohtoja, joten lataamismahdollisuutta ei todellakaan ole. Sähköiseen opiskeluun siirtyessä ilmenee monia ongelmia luokkatilojen järkevyyden suhteen. Erityisesti pistorasioita ei ole sijoiteltu järkevästi juuri remontoituihin luokkatiloihin. 

Tulevaisuudessa ongelmat tulevat todennäköisesti lisääntymään, koska opiskelu sähköistyy entisestään ja myös mahdollisesti budjettia leikataan opetuksesta. Olisi hyvin tärkeää, että luokkatilat olisivat rakennettu siten, että se tukisi sähköistä opiskelua.

Aino, Elina ja Maiju