Yltiöpositiivinen skenaario

"Kaikki sujuu parhaalla mahdollisella tavalla"

• Miltä Pyhän matkailualue näyttäisi vuonna 2040, jos maankäytön ja kaavoituksen kehitys onnistuu erinomaisesti?

Kuvaile millainen Pyhän matkailualue/Pelkosenniemi on vuonna 2040, jos kaikki menee parhaalla mahdollisella tavalla:

• Mitä on onnistuttu tekemään maankäytössä ja rakentamisessa?

• Millainen elinvoima, väestö, luonto ja elinkeinorakenne on?

• Millaisia uusia mahdollisuuksia on syntynyt?

• Miltä kunta näyttää ja tuntuu asukkaiden ja vierailijoiden näkökulmasta?

Realistinen skenaario

"Jos jatkamme kuten tähänkin asti"

• Miltä Pyhän matkailualue näyttäisi vuonna 2040, jos nykyinen suunta jatkuu ilman suuria muutoksia?

Kuvaile, mitä todennäköisesti tapahtuu, jos kunta jatkaa nykyisellä linjalla:

• Miten väestökehitys, palvelut ja työpaikat muuttuvat?

• Miten maankäyttö ja rakentuminen kehittyvät?

• Miltä Pyhän matkailualue/Pelkosenniemi näyttää ja tuntuu asukkaiden, yritysten ja luonnon kannalta?

• Mitkä asiat säilyvät ennallaan ja mitkä heikkenevät?

Kauhuskenaario

"Jos kaikki menee pieleen"

• Miltä Pyhän matkailualue näyttäisi vuonna 2040, jos maankäyttö ja kaavoitus epäonnistuvat?

Kuvaile, mitä tapahtuu, jos riskit toteutuvat ja ongelmiin ei reagoida:

• Miltä Pyhän matkailualue/Pelkosenniemi näyttää vuonna 2040?

• Miten ihmiset, luonto ja elinkeinot voivat?

• Mitkä asiat ovat heikentyneet tai kadonneet?

• Miten päätöksenteko ja yhteisö ovat reagoineet (tai eivät ole reagoineet)?

Pelkosenniemen ja Pyhän alue kehittyy edelleen matkailun ja Pyhätunturin kasvun varassa. Kunnan elinvoima nojaa vahvasti tunturikeskuksen ympärivuotiseen vetovoimaan, mutta kehitys jakautuu epätasaisesti eri alueiden välillä.

Elinkeinoelämä ja työpaikat

• Matkailu on ympärivuotista, ja se tuo pysyviä työpaikkoja alueelle.

• Yritystoiminta on kannattavaa ja monipuolista, ja yritykset ovat keskimäärin aiempaa suurempia.

• Pyhän alue toimii talouden moottorina, kun taas muilla alueilla elinkeinot hiipuvat.

Väestö ja asuminen

• Väestö keskittyy Pyhän alueelle, jossa asuminen on lisääntynyt ja asuinalueita on enemmän.

• Kirkonkylä ja syrjäkylät kuihtuvat vähitellen – väestö vähenee, ja ikäjakauma painottuu ikääntyneisiin.

• Lapset ja nuoret ovat pitkälti hävinneet kyliltä, mikä vaikuttaa yhteisöllisyyteen ja koulupalveluihin.

Palvelut ja infrastruktuuri

• Kuntakeskuksessa on edelleen hallinto, koulu, terveydenhuolto ja muut keskeiset julkiset palvelut – tilat ovat uusia ja toimivia.

• Pyhällä on oma alakoulu, mutta terveyspalvelut ovat pääosin yksityisiä.

• Kirkonkylän palvelut vähenevät ja niiden saavutettavuus heikkenee.

• Maankäyttö on monipuolistunut, ja yhdyskuntarakenne on hallitusti tiivistynyt.

Rakentaminen ja ympäristö

• Hotelliketjut ja suuret matkailurakennukset ovat yleistyneet, mutta rakentaminen on laadukasta ja luontoarvoja kunnioittavaa.

• Luonnon vaaliminen on edelleen keskeinen arvo, mutta ilmastonmuutos näkyy jo maisemassa ja matkailun edellytyksissä.

Alueen tunnelma ja identiteetti

• Pyhä on eläväinen tunturikeskus, jossa liikkuu ihmisiä ympäri vuoden.

• Kirkonkylä ja muut alueet ovat rauhallisia ja osin hiljentyneitä, mutta niissä säilyy edelleen yhteisöllinen ja luonnonläheinen elämäntapa.

Yhteenveto: Kehityssuunnat

Ennallaan pysyy:

• Luonnon vaaliminen

• Elinvoima (Pyhän alueella)

• Pyhän kasvu

Heikkenevät:

• Syrjäkylien elinvoima

• Julkiset palvelut kirkonkylällä

“Rauha – elämisen ja kasvun harmonia”

Tulevaisuuden Pelkosenniemi ja Pyhä tunnetaan rauhasta, hyvinvoinnista ja kestävästä kasvusta.
Alueella yhdistyvät luonnon arvostus, arkkitehtuurinen vetovoima ja toimivat liikenneyhteydet, jotka tekevät siitä houkuttelevan paikan asua, vierailla ja työskennellä.

Elinvoimainen ja viihtyisä alue

• Rauha ja turvallisuus ovat alueen tunnusmerkkejä – ihmiset kokevat, että täällä on hyvä olla.

• Yhteisöllisyys ja paikallisuus näkyvät arjessa, palveluissa ja tapahtumissa.

• Luonnosta huolehditaan pitkäjänteisesti, ja se on tärkeä osa alueen identiteettiä ja vetovoimaa.

Arkkitehtuuri ja ympäristö vetovoimatekijöinä

• Alueesta on tullut arkkitehtuurisesti kiinnostava kohde – “Bilbao-ilmiö” Lapissa.

• Rakentamisessa yhdistyvät esteettisyys, ekologisuus ja paikallinen kulttuuri, jotka houkuttelevat sekä vierailijoita että uusia asukkaita.

• Rakennettu ympäristö tukee luonnon kokemista ja rauhan tunnetta.

Saavutettavuus ja liikkuminen

• Liikenneyhteydet ovat monipuoliset ja toimivat:

  • Junalla pääsee suoraan tunturiin.

  • Kevyen liikenteen väyliä on runsaasti, mikä tukee kestävää liikkumista.

  • Tiestöä on uusittu ja parannettu, mikä tekee arjesta sujuvaa ja turvallista.

Yhteenveto

Yltiöpositiivisessa tulevaisuudessa Pelkosenniemi ja Pyhä muodostavat harmonisen kokonaisuuden, jossa yhdistyvät

• kestävä kehitys

• kauneus ja arkkitehtuuri

• turvallisuus ja yhteisöllisyys

• toimivat yhteydet ja elämänrauha

Toteutuksesta vastaavat Lapin yliopiston Koulutus- ja
kehittämispalvelut sekä Arktinen keskus.

Pelkosenniemi on yksi hankkeen pilottikunnista. Pelkosenniemen pilotin aiheena on Pyhätunturin matkailualueen kestävä kasvu ja osayleiskaavan käynnistysvaihe. OVAL -hanke järjestää yhteistyössä Pelkosenniemen kunnan ja osayleiskaavakonsultti Sweco Oy:n kanssa kaksiosaisen visiotyöpajasarjan, joiden tavoitteena on rakentaa yhteinen Pyhän matkailualueen tulevaisuuden visio.

“Ei enää melekosen pieni Pelekosenniemi”

Pelkosenniemen ja Pyhän alue on siirtynyt uuteen kehitysvaiheeseen, jossa Pyhän tunturikeskuksen kasvu ja yhdyskuntarakenteen monipuolistuminen määrittävät koko kunnan tulevaisuutta.
Kasvu on pääosin hallittua ja kestävää, ja sen vaikutukset näkyvät laajasti asumisessa, palveluissa ja elinkeinorakenteessa.

Pyhän alueen kestävä kasvu

• Asuminen: asuntorakentaminen on lisääntynyt ja monipuolistunut – tarjolla on sekä vakituisia koteja että vapaa-ajan asuntoja.

• Pienteollisuus: kehittyy tukemaan matkailua ja paikallisia palveluja, tarjoten ympärivuotisia työpaikkoja.

• Palvelut: sekä yksityiset että julkiset palvelut vahvistuvat Pyhän alueella.

• Yhdyskuntarakenne: tiivistyy ja monipuolistuu, mutta luontoarvot ja maiseman eheys säilyvät.

Kehityksen vahvuudet ja heikkoudet

Vahvuudet:

• Pyhän alueen kasvu ja elinvoimaisuus

• Kestävän kehityksen periaatteiden huomioiminen rakentamisessa ja maankäytössä

• Tunturin ja kansallispuiston luonnon säilyminen vetovoimatekijänä

Heikkoudet:

• Muiden kylien ja alueiden kuihtuminen ja väestön väheneminen

• Palveluiden keskittyminen Pyhän alueelle

• Alueellinen epätasapaino ja yhteisöllisyyden rapautuminen

Riskit, jos muutosta ei tehdä

• Jos yhdyskuntarakenne ei kehity suunnitelmallisesti, alueen elinvoima ja potentiaali jäävät vajaiksi.

• Matkailun kasvun hyödyt eivät jakaudu tasaisesti.

• Paikallisyhteisöjen merkitys ja osallisuus heikkenevät.

Pienet teot, joilla tulevaisuudesta tehdään kestävämpi

• Suunnitelmallisuus: pitkäjänteinen kehittäminen, joka huomioi sekä kasvun että paikallisuuden.

• Ennakointi: muutosten ja trendien tunnistaminen ajoissa.

• Avoin ja rakentava yhteistyö: eri toimijoiden (kunta, yritykset, asukkaat, oppilaitokset) välinen vuoropuhelu ja toistensa kunnioittaminen.

Tulevaisuudessa matkailun ääripäät – liiallinen kasvu tai liian vähäinen kysyntä – johtavat siihen, että alueen elinkeinot eivät pysy mukana kehityksessä.
Toisaalta ylikuormittuminen aiheuttaa palvelujen ja ympäristön kantokyvyn heikkenemistä, kun taas matkailun hiipuminen näivettää paikalliset elinkeinot ja yhteisöt.

Kauhuskenaarion piirteitä

• Asuntopula vaikeuttaa sekä paikallisten että työntekijöiden elämää.

• Reittihuolto ontuu, ja matkailun ympärivuotisuus ei toteudu.

• Hissilippujen myynti on romahtanut, eikä lumitilanne enää yksin ratkaise matkailun vetovoimaa.

• Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa: saavutettavuus, asuntotilanne ja työpaikat eivät ole tasapainossa.

• Lähi- ja kaukoliikenne eivät tue toisiaan – alueellinen saavutettavuus heikkenee.

• Julkisia palveluja ei enää pystytä tarjoamaan, ja päätöksentekoa ohjaa ylhäältä johdettu kuntaliitos.

Keinoja kauhuskenaarion välttämiseksi

• Kattava ennakointi: systemaattinen tulevaisuuden seuranta ja ennakointitiedon hyödyntäminen päätöksenteossa.

• Joustava reagointi ja jatkuva seuranta: kyky tunnistaa muutoksia ajoissa ja muuttaa suuntaa nopeasti.

• Riittävä verkostoituminen joka suuntaan: yhteistyö kuntien, yritysten, oppilaitosten ja asukkaiden välillä.

  • → Tuntosarvet auki! jatkuva vuoropuhelu ja herkkyys havaita heikkoja signaaleja.

“Discovalohelveitti 24/7”

Hallitsemattoman kasvun varjot

Tulevaisuudessa alueen matkailu kasvaa hallitsemattomasti. Nopeaa kehitystä ei johdeta kokonaisvaltaisesti, ja seurauksena alue menettää omaleimaisuutensa, yhteisöllisyytensä ja elinvoimansa.

Yhteiskunnalliset ja taloudelliset vaikutukset

• Alueella on liian kallista asua, eikä paikallisilla ole enää varaa jäädä.

• Alkuperäiset asukkaat ovat hävinneet, ja alueen väestörakenne on yksipuolistunut.

• Asukasmäärä kunnassa laskee entisestään, ja kuntaliitos tai muu hallinnollinen yhdistyminen tulee väistämättömäksi.

• Pienet paikalliset yritykset ja liikkeet korvautuvat ketjumarketeilla ja suurilla hotellikomplekseilla.

• Tulovirrat valuvat alueen ulkopuolelle, ja alue elää vain sesonkiaikaan – muulloin se on autio ja hiljainen.

• Ei kysyntää paikalliselle alkutuotannolle, paikalliset elinkeinot näivettyvät.

Ympäristö- ja kulttuurivaikutukset

• Pyhän ominaispiirteet ja kulttuurinen identiteetti ovat kadonneet.

• Luonnon ominaispiirteet tuhoutuvat: tunturin laki on kadonnut, ja järvien virkistys- ja maisema-arvot ovat menettäneet vetovoimansa.

• Yhdenmukainen kyläkuva on hävinnyt kokonaan – tilalla on sekava, kiireinen ja keinotekoinen matkailuympäristö.

• Konfliktit ja mainehaitat varjostavat aluetta: paikallisten, yrittäjien ja matkailijoiden välille syntyy jännitteitä.

• Alueesta tulee rauhaton ja turvaton – niin fyysisesti kuin sosiaalisesti.

Suurimmat riskit

• Paikallisten asuin- ja yritysmahdollisuuksia ei huomioida.

• Pitkäjänteisyyden puute: päätöksenteossa korostuvat pikavoitot ja lyhyen aikavälin taloudelliset hyödyt, ei kestävän kehityksen periaatteet.

“Meillähän on täällä kaikki”

(Mestari Cheng)

Tulevaisuuden Pelkosenniemi ja Pyhä tunnetaan tasapainoisesta elämänrytmistään, luonnonläheisyydestään ja estetiikastaan.
Alueen vetovoima perustuu rauhaan, puhtauteen ja hyvin suunniteltuun ympäristöön, jossa on hyvä elää – niin paikallisilla kuin vieraillakin.

Luonto ja rauhallisuus

• Rauha, hiljaisuus ja luonnonläheisyys ovat alueen tärkeimpiä valtteja.

• Luontoa hoidetaan ja arvostetaan – se ei ole vain matkailun vetovoimatekijä, vaan osa jokapäiväistä hyvinvointia.

• Alue houkuttelee luonnosta ja elämänlaadusta kiinnostuneita asukkaita ja matkailijoita ympäri maailmaa.

  
  

Puhtaus ja turvallisuus

• Puhtaus, turvallisuus ja yhteisöllisyys ovat arjen perusarvoja.

• Kunta ja asukkaat panostavat yhdessä ympäristön siisteyteen ja turvalliseen elinympäristöön.

• Ilmapiiri on lämmin ja avoin – “kaikki tuntevat kaikki”, mutta omaa rauhaa arvostetaan.

  
  

Arkkitehtuuri ja rakentamisen ohjaus

• Kunnan arkkitehtuuripolitiikka ja rakentamisen ohjaus ovat esimerkillisiä.

• Rakentaminen noudattaa esteettisiä, ekologisia ja kulttuurisesti kestäviä periaatteita.

• Paikallinen rakennustapa ja muotokieli tuovat alueelle tunnistettavan ja harmonisen ilmeen.

  
  

Yhteenveto

Tässä tulevaisuudessa Pelkosenniemi ja Pyhä ovat löytäneet oman rytminsä:

• Luonto ja arkkitehtuuri elävät rinnakkain.

• Ihmiset voivat hyvin ja kokevat kuuluvansa yhteisöön.

• Kunta on rauhallinen, kaunis ja elinvoimainen – paikka, jossa todella voi sanoa:

“Meillähän on täällä kaikki.”

2. Sijoita havainnot kartalle

Lisää skenaarioista nousseet:

• Kipupisteet

• Tähtihetket

• Jokerit

1. Kipupisteet (!)
   Haasteet ja esteet, jotka hidastavat kehitystä tai vaarantavat tavoitteiden toteutumisen. Ne kertovat, missä tarvitaan korjausta, selkeytystä tai uusia ratkaisuja. Esimerkiksi palvelujen puutteet, saavutettavuusongelmat, heikot liikenneyhteydet jne.

2. Tähtihetket (*)
   Asiat, jotka toimivat jo hyvin tai joilla on selvä kasvun, kehityksen tai onnistumisen potentiaalia. Esimerkiksi alueen luontaiset vahvuudet (sijainti, luonto), toimivat palvelut tai uudet yhteistyö- ja innovaatiomahdollisuudet.

3. Jokerit (?)
   Yllättävät, epävarmat tekijät, jotka voivat muuttaa kehityksen suuntaa parempaan tai huonompaan suuntaan. Esimerkiksi lainsäädännön muutokset, investoinnit, luonnonilmiöt tai toimijoiden äkilliset päätökset.

Kartta toimii yhteisen ymmärryksen rakentamisen työkaluna.

Tervetuloa jatkamaan alueen tulevaisuuden tarkastelua Padletissa!

Tässä vaiheessa syvennämme työpajassa aloitettuja oivalluksia ja kokoamme ne yhteiseksi kokonaisuudeksi.

Työskentely etenee seuraavien askelten kautta:

1. Tutki alueen tulevaisuuksia skenaarioiden avulla

Palaa työpajassa käsiteltyihin skenaarioihin ja kirjaa Padletiin keskeiset havainnot, ajatukset ja huomiot.

2. Sijoita havainnot kartalle

Lisää skenaarioista nousseet:

• Kipupisteet

• Tähtihetket

• Jokerit

  
  

niille paikoille, joita ne koskevat.

Kartta toimii yhteisen ymmärryksen rakentamisen työkaluna.

3. Luodaan tulevaisuuden tarina vuodelle 2040

- Kokoa havaintojen pohjalta lyhyt tarina siitä, miltä alue näyttää ja tuntuu vuonna 2040.

- Tarina saa olla konkreettinen, elävä ja arkea kuvaava.

4. Tiivistä tarina visiolauseeksi

Muotoile tarinan pohjalta ytimekäs visiolause – yksi selkeä virke, joka kuvaa toivottua tulevaisuutta.

Padletissa voi työskennellä omaan tahtiin, keskustella ja kommentoida toisten huomioita.

Kiitos, että jatkatte kehittämistä myös työpajan jälkeen!

2. Maisema-alue huomioitu rakentamisessa 

1. Liikenteen ja saavutettavuuden parantaminen on kriittistä (kevyenliikenteen väylät, reittien selkeys, turvallisuus).

2. Kaavoituksen hajanaisuus ja rakentamattomat alueet hidastavat kehitystä ja nostavat kustannuksia.

3. Asuminen ja työntekijöiden sijoittuminen ovat merkittäviä tulevaisuuden haasteita.

4. Virkistysalueet ja luontoarvot ovat vahvuus, joita tulee vaalia.

5. Palvelurakenne toimii, mutta ympäristöjen ja uudisrakentamisen yhteensovittaminen vaatii suunnittelua.

6. Useita yksittäisiä kehittämiskohteita, kuten romualueen käyttö, resorttialueen sijoittuminen ja energiaratkaisut.

Työpajassa tarkasteltiin kolmea skenaariota, yltiöpositiivista, realistista ja kauhuskenaariota, joiden avulla osallistujat pohtivat alueen mahdollisia kehityskulkuja. Skenaariot toimivat keskustelun herättelijöinä ja auttoivat tunnistamaan niin vahvuuksia, mahdollisuuksia kuin riskejäkin. Työskentelyä jatkettiin toisessa työpajassa, jossa osallistujat tarkastelivat alueen karttaa. Tehtävänä oli miettiä alueen mahdollisuuksia, haasteita ja jokeri-kohteita. Osallistujat sijoittivat nämä kartalle kipupisteinä, tähtihetkinä ja jokeripisteinä. Karttatyö auttoi hahmottamaan konkreettisesti, millaisiin paikkoihin kehitystarpeet ja mahdollisuudet sijoittuvat.

Työskentelyssä nousi esiin useita keskeisiä teemoja. Liikenteen ja saavutettavuuden parantaminen korostui erityisesti: kevyen liikenteen väylät, reittien turvallisuus ja väylien selkeys ovat tärkeitä sekä paikallisille että matkailijoille. Useat havainnot liittyivät myös kaavoituksen hajanaisuuteen ja rakentamattomiin alueisiin, mikä nostaa infrakustannuksia ja jarruttaa kehitystä. Asuminen ja työntekijöiden liikkuminen ovat keskeisiä haasteita, sillä alueen elinvoima edellyttää monipuolista ja saavutettavaa asuntotarjontaa.

Samaan aikaan Pyhän alueen vahvuudet tulivat selkeästi esille: upea luonto, maisema-arvot, toimivat retkeilyreitit sekä vetovoimaiset kohteet, kuten Aittakuru ja Tajukangas. Myös Pyhäjärven ranta-alueen tulevaisuus, mahdollinen hotellirakentaminen ja ympäristöarvojen turvaaminen herättivät runsaasti keskustelua. Osallistujat nostivat esiin yksittäisiä kehittämiskohteita, kuten romualueen uudelleenkäytön, Soutajan risteyksen turvallisuuden, Pyhäjärventien kevyenliikenteen väylän tarpeen, Naavan luontokeskuksen tulevaisuuden sekä resorttialueen sijoittumisen suhteessa vakituiseen asutukseen.

Skenaariotyöskentely tuotti myös konkreettisia tulevaisuuskuvia. Yltiöpositiivisessa tulevaisuudessa Pelkosenniemi ja Pyhä muodostavat harmonisen kokonaisuuden, jossa luonto, arkkitehtuuri, saavutettavuus ja yhteisöllisyys tukevat hyvinvointia ja elinvoimaa. Realistisessa tulevaisuudessa kehitys jatkuu matkailun vetämänä hallitusti, mutta epätasaisesti, mikä näkyy erityisesti kirkonkylän ja syrjäkylien hiljenemisenä. Kauhuskenaario puolestaan kuvasi hallitsemattoman kasvun tai romahduksen seurauksia: identiteetin kadottamista, ympäristökuormitusta, palveluiden pirstaloitumista ja yhteisöllisyyden heikentymistä.

Yhteisestä keskustelusta muodostui visioita, joissa korostuivat rauha, luonnon arvostus, arkkitehtoninen laatu ja toimivat yhteydet. Pyhän alueen toivottu tulevaisuus rakentuu turvallisen ympäristön, sujuvan arjen, kestävän matkailun ja yhdessä elävän yhteisön varaan. Vuonna 2040 Pyhä on elinvoimainen ja hallitusti kasvanut matkailukeskus, jossa reitit, palvelut ja ympäristöratkaisut on suunniteltu tukemaan sekä asukkaiden että matkailijoiden tarpeita – luontoa kunnioittaen ja alueen omaleimaisuus säilyttäen.