Sotien jälkeen lapset jatkoivat nuuttipukkiperinnettä, jota alunperin pitivät yllä nuoret miehet. Naamioituneet lapset kiertävät talosta taloon,  esittävät laulun ja saavat siitä yleensä pienen palkkion. Ennen pelottavia pukkeja kestittiin sahdilla ja ruoalla, nykyään lapsille annetaan esimerkiksi karkkia tai rahaa.
 Nuuttipukkiperinne on Suomessa säilynyt lähinnä vain Lounais-Suomessa, erityisesti Satakunnassa ja Vakka-Suomessa.

Laskiaisen nimitys tulee laskeutumisesta pääsiäistä edeltävään paastoon. Laskiaissunnuntai on seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä ja se määrittää kaikkien muiden kevään kirkollisten merkkipäivien paikan kalenterissa. Kevätpaastoa on vietetty 600-luvulta saakka. Laskiaiskirkkopyhän taustana on Raamatun kertomus Jeesuksen paastosta erämaassa. Laskiaisen jälkeen alkaa paastonaika, joka loppuu pääsiäisenä.

Perinteet: 

Sekä katolisissa että luterilaisissa maissa laskiaiseen on kuulunut runsas ruokatarjoilu ja riehakas ilonpito, Suomessa hernekeitto, juusto ja mäenlasku. Laskiaisen perinneruokiin kuuluvat hernekeiton lisäksi laskiaispullat. Laskiaispullat alkoivat yleistyä 1800-luvulla.

Perinteisesti pulkkamäessä huudettiin ”pitkiä pellavia, hienoja hamppuja, räätikkäitä kun nurkanpäitä ja nauriita kuin lautasia”. Naapurin pellolle saatettiin toivoa tippuroita ja tappuroita. Mitä kauemmas kelkka luisti, sitä pidempiä pellavia saatiin. Muiden uskomusten mukaan naisten tuli pitää hiuksiaan auki ja harjata niitä usein. Näin taattiin pellavista puhtaita, kuituisia, vaaleita ja kiiltäviä.

Finnish Shrovetide 

”Laskiainen”

Origin:

Shrove Sunday is seven weeks before Easter and it defines every other religious holiday’s place in the calendar. Spring feast has been celebrated since the 600s. The background for the holiday is Bible’s story from Jesus’s fast in the wilderness. After the Shrovetide starts the lent, which ends at Easter

Traditions:

Shrovetide traditions are abundant food serving and in Finland pea soup, cheese and sledding. The further away the sled went the better grain harvest it was next year. Also ”laskiaispullat” (Shrove buns) are traditional dessert. They become common in 19th century. 

Lähteet/sources:

Easter Saturday or Easter Eve is called “Lankalauantai” in Finnish. The name comes from the tradition of dyeing thread (lanka) on (Easter) Saturday (lauantai). In the old days Finnish folk believed witches (trullit) were on the move. People build bonfires in order to keep the witches away.

Trullit eli pääsiäisnoidat liittyvät pääsiäisen mytologiaan. Nykyään pääsiäisnoitailmiöstä on muotoutunut virpovien noitien perinne. Historiassa trullit olivat pahaksi erityisesti kotieläimille. Trulleina toimivat ennen yhteisöistään syrjäytyneet naiset, jotka ilmaisivat naapureitaan kohtaan tuntemaansa kateutta esimerkiksi leikkamalla eläimistä karvoja ja nahanpaloja. Trullin pääsy navettaan aiheutti perimätiedon mukaan eläimille tappavia tauteja ja huonoa karjaonnea. Nykyään pääsiäisnoitaleikki on lasten viihteeksi kehitetty yhdistelmä trulliperinnettä ja palmusunnuntain virpomisperinnettä.

Trullit, as known as Easter witches are part of Easter’s mytology. Nowadays Easter witch phenomenon has turned out to be a tradition in which children, dressed as Easter witches, decorate catkins. 

kesäpäivänseisauksen tienoilla. Alun perin Juhannusta vietettiin Suomessa Ukon juhlana sadon ja hedelmällisyyden varmistamiseksi.

Perinteiseen suomalaiseen juhannukseen kuuluu juhannuskokko, juhannuskoivu ja juhannussauna. Nykyään yleinen tapa viettää juhannusta on mökkeily. Suomessa juhannus on virallinen liputuspäivä.

Venetsialaiset on elokuun viimeisenä viikonloppuna vietettävä veneily- ja mökkeilykauden päätösjuhla. Koska ennen vanhaan huvila-asukkaat muuttivat elo-syyskuun vaihteessa takaisin kaupunkiasuntoihinsa, vakiintui venetsialaisten vietto ja nimitys huvilakauden päättäjäisiksi. Perinne alkoi Länsi-Suomen rannikkoalueelta noin 100 vuotta sitten, mutta myöhemmin se levisi muuallekin Suomeen. Mökkeily on suomalaisille hyvin tärkeää ja lähes kaikilla suomalaisilla on oma tai suvussa oleva mökki, jonne mennään kesällä viettämään yhteistä aikaa. Juhlan viettoon kuuluu kokkojen, lyhtyjen ja tervapatojen polttaminen, sekä ilotulitusten ampuminen. Perinteisen venetsialaisvieton lisäksi joissakin kaupungeissa järjestetään mm. konsertteja ja urheilutapahtumia. 

At the last weekend of August, Finns celebrate this thing called “Venetsialaiset”. There isn’t really an English translation for it. It’s a celebration where Finnish people celebrate the end of summer and summer holidays and the end of summer cottage season. Finns are very keen on summer cottages and almost all Finnish people own a summer cottage or know someone who does. Finns celebrate the end of summer cottage season by lighting up bonfires and with fireworks. They get together in summer cottages with friends and family, and enjoy good food and drink to celebrate all the good memories of the summer that has now almost gone. The tradition started from the West of Finland about 100 years ago, but has since spread almost all over the country. 

Sources: Wikipedia (https://fi.wikipedia.org/wiki/Venetsialaiset, https://fi.wikipedia.org/wiki/Huvilakauden_p%C3%A4%C3%A4tt%C3%A4j%C3%A4iset) https://www.kokkola.fi/venetsialaiset_2/historia/fi_FI/historia/

Picture credit: Pixabay

Isänpäivää vietetään joka vuosi aina marraskuun toisena sunnuntaina eli puoli vuotta äitienpäivän jälkeen. 

Sitä vietetään kaikkien isien muistoksi ja kunniaksi, mutta silloin juhlitaan myöskin isoisiä. 

Perheillä on erilaisia ja yleensä omia perinteitä isänpäivälle, mutta yleisimpiä asioita ovat isovanhempien luona vierailu ja lahjojen osto isälle.

Isänpäivän lähestyessä lapset alkavat yleensä koulussa ja päiväkodeissa askartelemaan isille kortteja tai jopa lahjoja, mutta he voivat antaa myös ihan kaupasta ostetun lahjan tai tehdä kotona oman kortin.

Ruisrock 5.-7.7.

Pori jazz 12.-20.7.

Solar sound-festival 2.-3.8.

Himosjuhannus 18.-20.6. Jämsä

Provinssi 25.-27.6.

Flow Festival 9.-11.8.

Weekend Festival 19.-20.7.

Tammerfest 18.-20.7.

Suomen kesässä järjestetään monia festivaaleja ja ne ovat erityisessä suosiossa heinäkuussa. Kesälomaansa piristämässä, suomalaiset nuoret ja aikuiset osallistuvat moniin eri tyylisiin festareihin. Niihin pukeudutaan asianmukaisiin, kesäisiin vaatteisiin ja esim. koristellaan kasvot paljeteilla tai glitterillä. Festivaaleilla esiintyy Suomen kuuluisimpia artisteja ja bändejä, esimerkiksi JVG. Festareilla on esiintynyt myös ulkomaisia artisteja, kuten esimerkiksi brittiläinen laulaja Rita Ora ja DJ Diplo. Kauhajoella järjestettävä kuuluisa Festivaali on Nummirock (19.-22.6.). Se järjestetään Kauhajoella Nummijärvellä ja se on Suomen suurimpia metallifestivaaleja. Muita suosiossa olevia festivaaleja ovat Ruisrock Turussa (5.-7.7.), Pori jazzit Porissa (12.-20.7), Weekend Festival Helsingissä (19.-20.7) ja Tammerfest Tampereella (18.-20.7). Festivaalit kestävät usein noin 1-3 päivää riippuen niiden tyylistä, koosta, osallistuja- ja esiintyjämäärästä sekä paikkakunnasta.

In Finland there are many Festivals arranged during the whole summer, especially in July. Cheering up the summer finnish youth and adults participate in many different kind of festivals. People dress accordingly in summer clothes, in example they stick glitter or palets into their face. In the festivals perform many famous Finnish artists and bands for example finnish band JVG. There have also performed foreign artists like British singer Rita Ora and DJ Diplo. The one of the most biggest metal festival in Finland is held in Kauhajoki, more precisely in Nummijärvi. Other popular festivals are Ruisrock in Turku, Pori jazz in Pori, Weekend Festival in Helsinki and Tammerfest in Tampere. Festivals usually last about 1-3 days depending their style, size, turnout, performers and festival location. 

Picture from Solar Sound Festival:

Yleisiin viljeltäviin lajeihin kuuluvat esimerkiksi peruna, sekä useat viljalajit, kuten ruis ja vehnä. Perunaa käytetään suoraan ruokana, tai siitä voidaan jalostaa eri tuotteita, kuten perunalastuja, sekä perunajauhoja. Rukiista tehdään Suomessa suosittua ruisleipää. Vehnästä tehdyistä vehnäjauhoista tehdään esimerkiksi paljon eri leipiä, sekä muita leivonnaisia.