Helleneitä yhdisti: yhteinen kieli, uskonto, juhlat ja riitit.

• polikset ja tasa-arvoinen elämäntapa

Polyteismi: ylijumala Zeus ja muut pääjumalat Olympus vuorella

• ihmisen kaltaisia

• palvonta saamiseksi: uhrilahjat vastapalveluksen toiveessa

Käsityöläisten taidetta tilaajina polisten hallinto.

• nähtävissä selviä egyptiläisen kulttuurin piirteitä

• jäykät kaavamaiset veistokset

• tyylitellyt veistokset ovat vaaleita

• hahmoilla arvoituksellinen hymy

• valmistettiin mielellään pronssista

• sijoitettiin epäsymmetrisesti nojaamaan toiseen jalkaansa

• veistokset luonnollisempia, mutta ihannoituja

• alastomuus liitetty hyveisiin

• länsimaisen kauneuskäsityksen perusta

• aiheena jumalat ja sankarit

• luonnollisuuden rinnalle realistisuus -> arkipäiväiset aiheet

• luonteen ja tunteen kuvaaminen

• itämaiset vaikutteet toivat mukanaan myös uuden ilmiön -> hallitsijamuotokuvan

• alastomat naisvartalot

Doorilainen pylväs

• yksinkertaisin, karun näköinen malli

Joonialainen pylväs

• sirompi, yläpäässä oinaansarvet ja runsaita koristelua

Korinttilainen pylväs

• nuorin ja koristeellisin, sileät pylväät ja koristeellinen yläosa

• Ilias ja Odysseia

Teatteri: Dionysos-jumalan

• näyttelijät miehiä

Genrejen synty:

• tragedia: vakavat murhenäytelmät

• komedia: hupinäytelmä

Kulta-aika 400-luvulla eaa.

• maapallon ympärysmitan laskeminen

• kartografian kehittyminen

Lääketiede

• käytännön tutkimus -> ihmisruumiiden leikkaus

• humoraaliopin kehitys

Matematiikka/fysiikka

• geometrian tutkimus

200-luvulla eaa. empirismin käyttö tieteissä

Etruskeilta:

• aakkoset

• uskonnollisia tapoja

• gladiaattoritaitelut

Kreikkalaisilta

• taideihanteet

• tiede ja oppineisuus

• kirjallisuuden lajit

• jumalat

Senaatti

• Entisistä virkamiehistä eliniäksi.

• Valvoivat virkamiesten toimintaa ja johtivat ulkopolitiikasta.

Kansankokous

• Vapaasyntyiset kansalaiset

• Plebeijit eli rahvas

• Lainsäädäntö

Konsuli

• Johtivat senaatin ja kansakokouksen istuntoja

Virkamiehet

• Keisarikaudella valta keisarilla, muuta symbolisia

Kirjoitettu julkinen laki, joka koski vain kansalaisia

Oikeusperiaatteen synty:

• "syytön kunnes toisin todistetaan"

• "syytetyllä oikeus puolustautua"

Oikeustieteen synty: yhteen kootut lait, oikeusoppiaineet (asianajajat)

Länsimaisen oikeuden perusta

• kuuluvat kotijumaliin

Isä

• päätösvalta, perheen suojelu

• lasten holhous myös avioiduttuaan

Äiti

• kotitalouden hoito

• lasten kasvatus

• kuului isänsä sukuun

Poika

• koulutus julkiseen elämään ja isän rooliin

• kuuliaisuus

Tytär

• koulutus naisten rooliin

• kuuliaisuus

• peri yhtä paljon kuin poika

Vapautetut orjat perheineen

• uskollisuus isäntää kohtaan

• saivat isännän sukunimen

Klientit perheineen

• uskonnollisuus isäntään kohtaan

Orjat jäkeläisineen

• Kristinusko

• Kreikka hallintokielenä

• Roomaan lainsäädäntö

• Keisarin itsevaltaus

• Hallitsi hetkellisesti myös Italiaa

Rooman tappio -> paaville maallinen hallinto

• Kiista korkeimmasta vallasta -> idän ja lännen kirkkojen törmäys

• 1054 kirkonkiroukset

Kaarle suuren frankkivalunta 800-luvun taitteessa

• Perintönä ajatus yhteisestä kristikunnasta

Miehillä ja naisilla omat luostarit

Hurskaiden miesten yhteisöt -> rukoilut ja työt Jumalan nimeen

Tarkat säännöt -> askeettisuus

Lahjoituksistakin suuria maaomaisuuksia

800-luvun kulttuurinen tehtävä:

• antiikin tekemisen kopiointi

• luostarikoulutus: alkeisopetus, lukutaitoon

Sääntökunnat 1000-1300-luvuilla

• dominikaanit, fransiskaanit, birgittalaiset, jne.

Keskiajan alussa opetus luostareissa/kadetraalikouluissa

Yliopistot 1000-luvun lopulta opettajien ympärille

• irti kirkon ja maallisten hallitsijoiden alta -> itsehallinto, opiskelijoille erioikeuksia

• opiskelu kallista: yläluokkalaiset opiskelijat

Opinnoissa kasi vaihetta

1. kandidaatin tutkinto 7 vapaan taiteen/tieteen opiskelu

2. maisterin tutkinnossa erikoistuminen: teologinen, lääke- tai oikeustieteen opiskelu

Ei uuden etsimistä tai omaan ajatteluun pyrkimystä -> skolastiikka

3 säätyä: papisto (hengellinen), aatelisto (sotilaallinen) ja kolmas sääty (työnteko)

keskiajan ihminen aina yhteisön jäsen, ei yksilö

• perhe, suku, ammattiyhteisö, sääty, jne.

-> yhteiskunta staattinen ja yhteisöllinen

• Uskonto osa elämää kasteesta kuoleman säädystä riippumatta

• Kuolemanjälkeisen elämän tavoittelu

Uskonnon sopeutuminen paikallisiin tapoihin -> pyhimykset ja rituaalien kristillistäminen

• ihmeteot kiinnostivat, haluttiin suojelua -> pyhiinvaellukset

Pappi kansan yhteishenkilö hallintoon, kirkko tiedon levittäjänä

• veronkeräys, kirkko sosiaalisena paikkana

Maakeskinen maailmankuva -> jumala luonut maan ihmistä varten

-> kristikunnan kristillinen yhtenäiskulttuuri

Realistisen kuvaamisen sijaan taide symbolista:

• ei syvyysvaikutelmia

• Bysanttilaisen ikonitaiteen vaikutus

Kirkkoarkkitehtuuri:

Romaaninen (n. 800-1200)

• jykevät seinät, pyörökaarteet, korkea keskilaiva, pienet ikkunat

Goottilainen (n. 1200-1500)

• Suipot kaaret, suuret ruusuikkunat, runsas koristelu

1300-luvun taiteessa musta surma

Ristiretket:

• Paavi saarnasi pyhän maan valtaamista -> islam vallan rajoitus

• v. 1096-1024 neljä ristiretkeä

Euroopan sisällä: mm. Baltian miekkakäännytys, Suomen ristiretket

Juutalaiset halveksittu ryhmä läpi keskiajan, taustalla mm.:

• ei halua sopeutua kristittyyn kulttuuriin

• rahanlainaus/pankkitoiminta

• syytetään Jeesuksen kuolemasta

Harhaoppiset

• Kirkolle vain virallisesti hyväksytty oppi sallittu

• 1200-luvun ristiretki kataareja vastaan Ranskassa

• 1200-luvun inkvisiittorit tutkitaan harhaoppisia Euroopassa

• Järjestelmälliset inkvisition kidukset ja tuomiot vasta 1500-luvulla

• Rooman tuhon aiheuttama taantuma

• lähteiden vähyys -> vähäkin on kirkollista perua

• rutto

Toisaalta:

• rakentumisen taito: linnat, katedraalit

• yliopistot myöhemmän tieteen perustana

• Kaupan ja kaupunkien kehitys

Kuvaukset reformaation jälkeen-> haluttu nähdä keskiaika synkkänä ja ihailtu antiikkia

-> antiikin uudelleen syntyminen

• kaupalla vaurastuminen -> mesenaattien halu tukea taidetta

• antiikin läsnäolo

Uusi ihmiskäsitys: yksilön ainutkertaisuus ja arvo -> ihmisyyden tutkiminen

• ihmisellä oma tahto, ei vain Jumalan luomus -> fokus maanpäälliseen elämään

Yleissivistyksen korostaminen -> antiikin lähteiden tutkiminen alkukielellä

Ihmisihanteeksi yleisnero -> monia aloja hallitseva oppinut (kielet, taide, insinööritieteet, arkkitehtuuri jne.)

Renessanssiruhtinaat: sivistysihanne tarttui myös aatelisiin

• taiteiden tukeminen, irtautuminen keskiaikaisesta hallitsijaihanteesta

Taiteen mullitus

• tekninen kehitys: keskiperspektiivi -> syvyys/etäisyyden illuusio

• Värikkyys: öljymaalaukset, kirkkaat värit

• Maisema- ja muotokuvamaalaus

Paluu antiikkiin

• aiheissa uskonnon lisäksi antiikin mytologia

• täydellisyyteen pyrkiminen (mm. mittasuhteet, tasapaino), alastomuus

• veistostaiteen paluu

• antiikin rakennusten kopiointi

Alankomaissa renessanssitaiteessa arkisempi ja synkempi ilme

Kansakielisen kirjallisuuden nousu

Reformaatio: jakautuminen protestantteihin

• Pohjoisessa luterilaisuus

• Kirkon omaisuuden ja vallan takavarikointi

• Augsburgin uskonrauha 1555

• (Katolisen) yhtenäiskulttuurin hajoaminen

  • Pyhimysten palvonnan lopetus

  • Raamatun korostaminen paavin sijaan

  • Kansakielisyys

• Kirjanpainotaito hajaannuksen vauhdittajana -> "tiedon kulun vallankumous"

• vastauskonpuhdistuksen ja itsevaltioiden tukemisessa taiteessa

Piirteitä

• Mahtavuus/mahtipontisuus, näyttävyys, koristeellisuus

• Uskonnolliset kohtaukset/hallitsija aiheena

• Voimakkaat värit, tunteet, muodot

• Varjo ja valo, vastakohdat

Arkkitehtuurissa pohjana renessanssirakentaminen sekä:

• Tornien rakentaminen, yksityiskohtien runsaus

• "Kokonaistaideteokset" -> puistot, puutarha jne. osana suunnittelua

Tunnettuja taiteilijoita

• Bernini (arkkitehtuuri)

• Rembrandt (maalaus)

• Bach (sävellys)

• Vallan keskitys -> rajaton itsevaltius, absolutismi

• Valta Jumalalta -> kuningas kaiken yläpuolella

• Hovi pyörii kuninkaan ympärillä -> aatelistovirkamiehistö

• Ranskan kieli ja kulttuurin nousu

1500-luvun tiedon etsintä

• Empirismi: uuden tiedon etsiminen antiikin tekstien lukemisen sijaan (kokeellisuus)

• Rene Descartes: järki tiedon lähteenä -> aiempi tieto kyseenalaistettavissa ajattelemalla auktoriteetteja vastaan

• Katolinen kirkko vastusti oppiensa vastaisia tieteitä

• 1600-luvulla tiedeseurat: tieteellinen keskustelu

  • "Hyödyn aikakausi" -> tiedon (taloudellinen) hyödyntäminen

Nikolaus Kopernikus (1473-1543): aurinko kaiken keskipiste

Giordano Bruno (1548-1600)

• ei keskipistettä

• avaruus ääretön ja muodoton

• persoonaton Jumala

Johannes Kepler (1571-1630): elliptiset kiertoradat

Galileo Galilei (1564-1642): kaukoputken avulla havainnot taivaasta -> vahvisti aiempia teorioita

• Painovoimalaki

• Mekaniikan ja matematiikan kehitys

Mekanistinen maailmankuva

• "Kaikki perustuu matematiikkaan" -> maailma kuin kelloratas ja jumala kelloseppä

• "Kehitysusko" -> jatkuva edistys

• Osin illuusio: ei äkillistä aikakauden päätöstä

• Renessanssin "hohdokkuus" vain yläluokan juttu, "tavikset" jatkoivat elämäänsä minkään muuttumatta

"Pimeä keskiaika" ei niin synkkä kuin renessanssinerot väittävät

• Mm. noitavaimot vasta 1600-luvulla, maata ei pidetty litteänä

Yhteiskunnan epätasa-arvo jatkui: naisen asema sidottu syntyperään ja avioliittoon, sääty-yhteiskunta

Usko alkemiaan/magiaan/tähdistä ennustamiseen edelleen yleistä

• Järjen korostaminen luonnontieteissä (luonnonlakien "löytäminen")

• Usko yhteiskunnan kehittämiseen järjen avulla -> äärimmäisenä muotona edistysusko

"Alkukoti" Englannissa, Ranskasta aatteen keskus -> "valon aikakausi"

• Ihmisen ominaisuudet ei sisäsyntyisiä -> "tabula rasa"

• Luonnolliset oikeudet: hengen, ominaisuuden ja vapauden turva -> valtion turvattava, ei voi uhata

• Kansalla oikeus vaihtaa oikeuksia rikkova monarkia

• Vallan kolmijako-oppi: lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovalta

• Hallitsijan vallan lähde kansa, ei jumala -> ns. yhteiskuntasopimus

• Kansalla oikeus vaikuttaa hallitsemiseen ja lakien säätämiseen -> suora demokratia

• Kasvatus keino hyvään elämään

• Valistuneen itsevaltias

• Uskonnon, sananvapauden ja kirkon arvostelija

Valistuksen leviäminen

• Matkakertomusten suosion kasvu

  • Yhteiskuntakritiikki

  • Järjen korostaminen

  • Eurooppalaisten paremmuuden korostaminen

Järjen mukainen luokittelu myös ihmisiin -> ajatukset roduista

• Rotu ihmisen luonteen määrittävä tekijä

• "Jalon villin" ajatus (Rousseau): "villin" turmeltumattomuus -> sivistyneidenkin tavoiteltava tätä vapautta

• Kiinalaisen kulttuurin ihailu 1700-luvulla: taiteessa, kulttuurissa (etnoromantiikka)

• Pastellivärit, "unettomuus"

• Leikillisyys, hempeys, jopa eroottisuus

• Epäsymmetrisyys

• Luonto aiheeksi

Arkkitehtuurissa lisänä kiinalaisten kulttuurin piirteet

• Sisustusmuodissa

Valistusaikana rokokoon kritiikki -> tilalle klassismi/uusklassismi/empire

• Antiikin tavoittelu: selkeys (yksinkertaisuus), harmoniaa

• Arkkitehtuurissa:

  • Selkeys, asiallisuus, pylväät, päätykolmiot -> "kuin antiikin temppeleitä"

  • "Kertaustyyli": antiikin kuvaus sellaisena kuin se ajateltiin (esim. valkoisuus)

  • Ruutuasemakaava

• 1777 väkivallattomuuden alku

Valistusaate itsenäisyysjulistuksessa

• Tasa-arvoisuus

• Vallan kolmijako-oppi

• Oikeus syrjäyttää sortava hallinto

Kritiikki:

• Vapaus/tasa-arvo ei kaikille -> vain valkoiset miehet (varallisuus)

  • Mustat orjat kaikkien oikeuksien ulkopuolella

• Valistusajattelu ei ajanut Yhdysvaltoja itsenäistymään

-> ns. kolmas sääty julisti kansalliskokouksen ja kaappasi vallan

• Vallankumous, tavoitteena tasa-arvoisempi yhteiskunta

• Johto valistuksen vaikuttama, "rivisotilaat"

1792 kansalliskokous julisti tasavallan -> maa sekasortoon ja väkivaltaan (terrori)

• Vallankumous ei muuttanut epäkohtia, mutta jätti voimakkaan julistuksen perinnöksi

• Aloitti sääty-yhteiskunnan murentamisen

Tieto syrjäytti uskonnon maailmankuvan perustana

"Valistus länsimaiden käännekohta" -> alamaisista kansalaisiksi

• Julkinen keskustelu (mm. sanomalehdet)

• Tasa-arvon julistus (vaikka ei vielä toetutunutkaan)

• Järjen korostaminen

• Sääty-yhteiskunnan vahvistaminen, paluu vanhoihin arvoihin

• Pyhä allianssi: suurvaltojen liitto, takaisi turvallisuuden perinteisen arvojen pohjalta

Nopeiden uudistusten vastustaminen -> pienet uudistukset, ylhäältä päin

Yhteisö ennen yksilöä

Vahvat auktoriteetit tarpeen

Kannatus: kirkko, hallitsijat, aatelisto, valtaapitävät

Valta kansalta -> perusoikeudet mahdollistavat "onnen tavoittelun", valtion roolin oltava vähäinen

• oikeuden ei kaikille -> yläluokka, porvaristo, miehet

Taloudellinen liberalismi: Adan Smith -> vapaa kauppa, voiton tavoittelu

Poliittinen liberalismi: John Stuart Mill, John Locke -> yksilön vapaudet

Sosiaali liberalismi: tunnustettiin vapaan kilpailun ongelma -> valtion ohjailu hyväksyttävää vakauden turvaamiseksi

Kannatus. erityisesti porvaristo

Marx & Engels: Kommunistinen manifesti (1848)

• Marx. materialistinen historiankäsitys

Tavoitteena kommunistinen yhteiskunta, jossa ei yksityisomistusta

• Myös sukupuolten tasavertaisuus

Jakautuminen

• Kommunistit/sosialistit: keinona väkivaltainen vallankumous (esim. Lenin)

• Sosiaalidemokraatit: keinona demokratia, lainsäädäntö (Bernstein)

• Tietty alue, yhteinen kieli, historia, kulttuuri, uskonto, rodut

Kansa korvaa hallitsijan yhtenäisyyden lähteenä

Kannatus: kaikissa yhteiskuntaryhmissä (keski- ja yläluokka)

Euroopassa 1800-luvulla:

• Hajottava (Osmanien valtakunta, Itävalta-Unkari, Venäjä)

• Yhdistävä (Saksa, Italia)

Kansalliset symbolit, kulttuurin ja yhteisen historian luominen, koulutus, urheilu

Aateliston matkiminen -> käytöstavat, etiketti, varallisuuden näyttäminen

• Sukupuolitettu työnjako: miehet töissä, naiset kotona (ylläpito)

Kuluttamisesta elämäntavan osoitus -> materialistinen kulttuuri

"Viktoriaaninen aika": sovinnaisuus, uskonnollisuus, hyveellisyys, ydinperhe

• Räikeä kaksinaismoralismi: mm, häikäilemättömyys, prostituutio yleistä, keski- ja yläluokkien miehillä eri "säännöt"

• Voimakkaat tunteet ja värit, dramatiikka, epätarkkuus

• Aiheet historiasta, luonnosta, eksoottisista maista

Kansallisromantiikka:

• Kansan menneisyyden ihailtu (esim. kansalliseepokset ja -museot)

Tarkka kuvaus, rehellisyys, aiheet tosielämästä, arkipäiväisyys

Yksityiskohtien unohtaminen, kokonaisuuden kuvaaminen tilalle

-> modernius

Imperialismi: kolonialismi + poliittinen ja kulttuurinen alistaminen

• Eurooppalaiset (valkoiset) ylivertainen rotu

• Vieraiden kansojen kuvaaminen stereotyyppisesti (negatiivisesti)

• Eurooppalaisilla "lähetystehtävä" -> sivistää kehittymättömät kansat

  • ns. Valkoisen miehen taakka

• Myös Euroopan sisällä "rotujen epätasa-arvo"

Charles Darwin: Lajien synty (1859)

• Elinvoimaisimmat menestyvät: -> luonnonvalinta

• Ominaisuudet periytyvät -> lajien jatkuva kehitys

• Ihmislajilla ja apinoilla sama esi-isä

Sosiaalidarw: yhteiskuntien erot perustellaan "luonnonlakien" avulla

Kulttuuridarw: kulttuurieroista oikeutus kansojen sortamiseen

• Taustalla: teollistuminen, kokeelliset menetelmät

• Atomiteoria

• Solujen ja mikrobien havaitseminen -> ymmärrys hygieniasta

• Sähköoppi -> valaistus, moottorit

• Suhteellisuusteoria

Yhteiskuntatieteiden kehitys:

• Sosiologia (ihmisyhteisöjen käytös ja rakenteet)

• Historian nousu -> kehitys ja oman kansan menneisyys

1800-luku edistysukon "kulta-aika"

• Eurooppalaisten jatkuva vaurastuminen

• Tekninen kehitys huimaa

• Poliittisten oikeuksien laajeneminen

• Koulutuksen leviäminen

• Valistuksen aatteiden leviäminen käytännössä

  -> eurooppalaisen kulttuurin "kultakausi"?

Vastakohtana naisen heikompi asema, räikeä rasismi, siirtomaavallat, köyhien asema jne.

• Modernin teknologian sotaa -> teollisen mittakaavan tappaminen

• "kansojen sota"

Pasifismin suojelun kasvu ("ei koskaan uudestaan")

Yhteiskunnan moraalinen muutos: Sigmund Freudin teoriat alitajunnasta ja seksuaalisuudesta

• Elokuvat, teatterit, tanssiesitykset, erotiikka

• "iloinen 1920-luku"

Naisen asema

• Teollistumisen myötä keskiluokkainen työskentely

• Suffragetit -> naisen äänioikeus l MS jälkeen Euroopassa

• Kaupungeissa naisen roolin muutos (keskiluokka)

  -> kodin ulkopuolella töissä, ei vain perheen perustaminen ja äitiys

Urheilun nousu vapaa-ajan viettotapana

• Lukutaidon parantuminen

• Tekniikan kehittyminen (ja halpeneminen)

• Vapaa-ajan kasvu -> tarve viihteelle

Radio

• Kulttuurin kuluttaminen ja tiedon levittäminen (myös propaganda)

Elokuvat "liikkuvan kuvan voittokulku"

• Edulliset liput, naisetkin yleisöön -> "turmelee nuorison"

• 1920-50-luvut Hollywoodin "kultakausi" -> amerikkalaisen kulttuurin levitys maailmalle

"Tähteyden synty" -> kaikkien tuntemien viihdetähtien synty

1950-60-luvulla televisioiden läpimurto

• Nuorisomuoti, -musiikki, -kulttuuri jne.

• Rock and roll -> kapinallisuus

• Pop-musiikin nousu

• Musiikilla oman agendan ajaminen

Vastakulttuurit: vahvaa kapinointia, erit. keskiluokkalaista kulttuuria kohtaan (perinteiset arvot)

• "naisen seksuaalinen vallankumous" (ehkäisypillerit"

• "hippiliike"