A.

Viestinnällisiä vahvuuksiani ovat rehellisyys, positiivisuus, innostuneisuus, empatia, huumori, avoimuus, katsekontakti. Kehitettävää minulla on kuuntelemisessa, puhenopeuden kohtuullisena pitämisessä ja tietyissä tilanteissa ei sanomisessa.

B.

Viestijänä olen sosiaalinen ja helposti lähestyttävä. Saan usein porukassa ihmiset nauramaan, kun kerron noloja tarinoita elämästäni. Olen luonnostani enemmän höpöttäjä, kuin erityisen hyvä kuuntelija. Silti tunnen empatiaa voimakkaasti, jos minulle kerrotaan arkoja asioita.

Haluan olla monipuolisesti kyvykäs viestijä, mutta samalla silti aito oma itseni. Haluan olla parempi toisten ihmisten kuuntelemisessa, oman puhenopeuteni hillitsemisessä ja tietyissä tilanteissa ei sanomisessa. Puhenopeuteni kurissa pitäminen tekee minusta selkeämmän viestijän muun muassa työhaastatteluissa ja muiden ihmisten kanssa sosialisoimisessa. Ihmisten parempi kuunteleminen auttaisi muita ihmisiä avautumaan minulle aiempaa enemmän ja oppisin myös enemmän uutta. Tarvittaessa kielteisen vastauksen antaminen estää minua joutumasta ei toivottuihin tilanteisiin ja auttaa minua keskittymään omiin prioriteetteihin.

C.

Kehittämiskohde: Puhenopeuteni hillitseminen

Tavoite: Vaikka olisin jostain asiasta erityisen innostunut, pidän puhenopeuteni rauhallisena ja helposti ymmärrettävänä varsinkin esiintymistilanteissa, työhaastatteluissa ja myös arjen jokapäiväisissä tilanteissa.

Keinot: Tilanteissa, joissa minulla on tapana kiihdyttää puhenopeuttani, täytyy olla aiempaa rauhallisempi. Voin ottaa syvän hengenvedon ennen kuin sanat tulevat suustani. En kuitenkaan ylikorosta rauhallisuutta, koska se voisi haitata energisyyteni ja intoni välittymistä. Voin intoani taas korostaa äänensävyn vaihtelulla ja tiettyjen sanojen painottamisella. Kaiken kruunaa puheen sopiva tauottaminen.

Aikataulu: Otan näiden asioiden käyttöönoton heti jokapäiväisessä elämässä. Analysoin päivittäisissä tilanteissa, miten muut ymmärtävät puheeni. Kysyn myös tutuilta palautetta. Vaikutukset rupeavat näkymään jo muutamassa viikossa. Puolen vuoden jälkeen puhenopeuteni hallinta on erinomaista jännittävissäkin tilanteissa.

Kehittämiskohde: Kuuntelu

Tavoite: Saan kaiken irti muiden ihmisten kuuntelusta erilaisissa tilanteissa. Muut ihmiset tuntevat olonsa kuunnelluksi puhuessaan minulle. Opin paljon uutta ja minun on helpompi luoda syviä ystävyyssuhteita uusien ihmisten kanssa.

Keinot: Annan muille tilaa puhua minulle hillitsemällä omaa puhettani. Muiden puhuessa minulle kysyn heiltä täydentäviä kysymyksiä ja reagoin tilanteeseen sopivalla tavalla, jolloin he tuntevat tulleensa kuulluksi.

Aikataulu: Aloitan muiden kuuntelun heti. Kevyessä rupattelussa tulen kehittymään nopeammin paremmaksi kuuntelijaksi. Syvemmissä vakavissa keskusteluissa kuuntelutaidon kehittyminen tulee viemään enemmän aikaa. Joka tapauksessa puolen vuoden kuluessa kuuntelutaitoni ovat erinomaiset kaikissa erilaisissa tilanteissa, ja ihmisten on ilo puhua minulle.

Kehittämiskohde: Tarvittaessa ei sanominen

Tavoite: Osaan luontevasti kieltäytyä ihmisten pyynnöistä ja ehdotuksista, jotka eivät tue tavoitteitani tai tuovat minulle arkeen ylimääräisiä ongelmia. Näitä voivat olla esimerkiksi kavereiden näkeminen aikana, jolloin opinnoissa on haastava ja panostusta vaativa vaihe meneillään tai tuttujen kuskaaminen treeneihin poikkeuksellisen kiireisinä iltoina.

Keinot: Teen tietoisen päätöksen keskittyä ensisijaisesti itselleni tärkeisiin asioihin, jotta minun on luontevampaa kieltäytyä erilaisissa tilanteissa. Kirjaan itselleni ylös tärkeimpiä tehtäviä, mitä täytyy saada suoritettua päivän aikana ja pidän siitä kiinni. Teen myös listan mahdollisista tilanteista, joissa normaalisti liian helposti joustan. Kun tilanne osuu vastaan harjoittelen kieltäytymistä.

Aikataulu: Ryhdyn toimeen tästä päivästä lähtien. Muutos tulee olemaan aluksi hankala toteuttaa. Analysoin suoriutumistani tilanteissa, joissa pitäisi kieltäytyä. Viiden kuukauden jälkeen pystyn ilmaisemaan kieltäytymiseni selkeästi, mutta asiallisesti. Yhdeksän kuukauden kuluttua kielteisen vastauksen antaminen sujuu ongelmitta, mutta osaan myös tarkasti tunnistaa tilanteet, joissa minulla on aikaa olla muille hyödyksi.

1. Näen jännittämisen myönteisenä kokemuksena

   
   

   Jännitystä ei tarvitse tulkita ikäväksi kokemukseksi. Jännityksestä ei pääse kokonaan eroon, mutta sen voi tulkita innostukseksi. Esimerkiksi tavatessani ystävää, jota en ole pitkään aikaan nähnyt koen innostusta ja käteni hikoavat. Koen kyseisen tilanteen myönteiseksi. Liian usein jännittävissä tilanteissa unohdan, että voisin kokea saman tilanteen innostumisena vain suhtautumista muuttamalla.

   
   

2. Muistan hengittää

   
   

   Esiintymistilanteessa hengitys muuttuu helposti pinnalliseksi. Sitä ei välttämättä itsekään tajua. Huomaan, että erityisesti innostuessani hengitys muuttuu pinnalliseksi ja sen takia puheestani tulee nopeampaa ja epäselvempää. Kun otan syvän hengenvedon ja keskityn palleaan ja kylkiluiden laajenemiseen, jolloin happi menee keuhkojen alaosaan ja puheeseen tulee aivan erilainen rauhallisuus.

3. Valmistaudun esitykseen etukäteen

   
   

   Hyvissä ajoin valmistautuminen takaa, että hallitsen esitettäväni sisällön riittävällä tasolla. Valmistautumisen tarve ja tapa riippuu tilanteesta. Esimerkiksi treffeille ei välttämättä ole viisasta valmistautua samalla tavalla kuin puheen pitämiseen. Kuitenkin tämä keino olisi minulle toimiva monissa tilanteissa, sillä liian usein hoidan asioita viime hetkellä jolloin itsevarmuus suoriutumisesta ei ole huipussaan.

4. Hyväksyn epätäydellisyyteni

   
   

   Kukaan meistä ei ole täydellinen. Perfektionismi helposti lannistaa ja saa aikaan ikäviä tunteita. Epätäydellisyydet tekevät meistä jokaisesta ainutlaatuisen ja tuovat persoonallisuutta toimintaamme. Minä olen monesti ollut hyvin itsekriittinen, joten riittävä armollisuus itseäni kohtaan olisi varmasti hyväksi.

   
   

5. Pistän itseni usein epämukavuusalueelle

   
   

   Kehittyminen ei tapahdu hetkessä. Uusissa tilanteissa esiintyminen voi olla aluksi haastavaa, mutta riittävä määrä toistoja epämukavuusalueella lopulta vahvistaa. Ihmiset ovat luonnostaan mukavuuden haluisia ja olen itsekin sellainen. Itseni altistaminen pikkuhiljaa haastavampiin ja haastavampiin tilanteisiin toisi lisää hallinnan tunnetta elämän muillekin osa-alueille.

   
   

6. Juon riittävästi vettä

   
   

   Ihmisen kehosta noin 70 prosenttia on vettä. Riittävä nesteytys on yksi tärkeimnistä terveyteen vaikuttavista tekijöistä. Veden juominen tekee äänihuulillekin hyvää. Itse juon vettä normaalisti aivan liian vähän. Asian tiedostaminen ja siitä huolehtiminen toisi lisää itseluottamusta ääneeni.

   
   

7. Nukun riittävästi

   
   

   Huonosti nukkuminen näkyy heti yleisvireydessä. Jos huonosti nukutun yön jälkeen joutuu esiintymään, itseluottamus ei varmasti ole optimaalinen. Minä nukun usein vähemmän kuin pitäisi. Nukkumisesta huolehtiminen tuo esiintymiseen lisää energiaa ja parantaa yleisilmettä, jolloin luottamus omaan tekemiseen on korkeampi.

   
   

8. Teen jonkinlaista fyysistä lämmittelyä

   
   

   Fyysinen aktiivisuus on äärimmäisen tärkeää. Olen huomannut esimerkiksi kuntotesteissä olevani alussa jännittynyt, mutta pulssin noustessa hermot eivät enää vaivaakaan niin paljoa. Esiintymistä ennen hölkkääminen tai punnertaminen voi auttaa lieventämään jännitystä. Liikunta on myös yksi lempitavoistani viettää aikaa, joten tämä keino olisi minulle erityisen mieluisa.

   
   

9. Puhun jännityksestä tutuilleni

   
   

   Esiintymisjännitystä on helpompi käsitellä, kun saa muilta tukea. Ystäville tai perheenjäsenille puhuminen helpottaisi asian käsittelyä, kun ei ole enää yksin sen kanssa. Tutuilta voi myös saada hyviä vinkkejä esiintymisjännityksen hallintaan, joita ei ole itse tullut ajatelleeksi. Minulla on lähipiirissäni luotettavia henkilöitä, joille en pelkää jakaa omia pelkojani, joten puhuminen olisi minulle luonteva keino.

   
   

10. Hyödynnän huumoria

    
    

    Huumori tekee kaikista ikävistäkin asioista siedettävämpää. Kyky nauraa itselleen tuo esiintymiseen muille välittyvää rentoutta. Jos vielä saa yleisön nauramaan, itseluottamus kasvaa huomattavasti. Olen esimerkiksi intissä ampumaradalla vahingossa ampunut kaverin tauluun ja järkytyksestä lopulta toivuttuani, rupesin kertomaan tätä jopa tuntemattomille ihmisille häpeilemättä. Huumori saattaisi kuitenkin joissakin puheissa tai tilanteissa olla asiatonta, mutta sopivassa tilanteessa yleisön saaminen hyvälle tuulelle olisi minulle todella tehokas ja mieluisa keino oman jännitykseni hallitsemiseen.

    
    

    Lähteet

    https://radioplay.fi/podcast/esiintymisklinikka/id-2028409/kuuntele/

    https://duunitori.fi/tyoelama/voita-esiintymisjannitys

    https://www.terve.fi/artikkelit/74036-esiintymisjannitys-5-vinkkia

    https://www.petteriniemi.com/esiintymisjannitys/