Vielä vuosituhannen alussa oli tavanomaista kouluympäristössä sulkea silmänsä arkipäiväiseltä tönimiseltä, nimittelyltä ja potkimiselta. Opettaja tai luokkakaveri saattoi todistaa pitkäänkin jatkunutta muka leikkimielistä kiusoittelua siihen puuttumatta. Vaikka väkivallasta ei seuraisi vakavia, sairaalahoitoa vaativia vammoja, saattaa se jättää pysyviä arpia mieleen, vaikuttaa ihmisen kehitykseen ja mahdollisuuksiin elää itselleen mielekästä elämää, kertoo nuorisopsykiatrian tohtori Vera Jordanoff HUSin nuorten yksiköstä. 

Vuonna 2017 alkunsa saanut MeToo-kampanja toi näkyväksi naisten kohtaamaan ahdistelun, mutta ei ottanut kantaa miesten kokemaan väkivaltaan. 2020-luvulla kohistiin koronan jälkeensä jättämästä etäopetuksen ja eristäytyneisyyden aiheuttamasta yksinäisyydestä, ahdistuksesta ja oppimisvaikeuksista. Tätä seurasikin heti perään terveydenhuoltoalan lakkouhka sekä työntekijävaje. 
 
 – Kerrankin haluttiin nähdä tulevaisuuteen, miten tilanne olisi pahimmassa mahdollisessa tilanteessa voinut kehittyä, kertoo opetusministeri Mariam Hussein. 
 
 2021 käynnistettiin valtakunnallinen Olen-tunnetyöskentely ohjelma, joka antaa työkaluja opetustyössä toimiville opettaa eri ikäisiä opiskelijoita tunnistamaan ja ilmaisemaan omia tunteitaan. Ohjelma sai ennätyksellisen 320 miljoonan euron EU-rahoituksen ja sen avulla on koulutettu peruskoulun, toisen asteen sekä korkea-asteen opettajia, tuotettu opetusmateriaalia ja järjestetty erilaisia työpajoja tunnetyöskentelyn tueksi. Tilannetta helpotti myös se, että 2023 hallitus päätti panostaa koululaisten ja opiskelijoiden hyvinvointiin palkkaamalla jokaiseen kouluun vakituisen koulupsykologin, jonka palvelut ovat opiskelijoiden käytettävissä jokaisena arkipäivänä. -Tällä hetkellä keskustelemaan pääsee keskimäärin jo seuraavana arkipäivänä, Hussein kertoo. 

Sukupolvi toiselta puhuminen helpottuu
 
- Se, että koulussa on hyvä ja turvallinen ilmapiiri, ei ole vain mukava bonus, vaan vaikuttaa ihan kaikkeen: opiskelijoiden ja koululaisten jaksamiseen, motivaatioon, innokkuuteen ja keskittymismahdollisuuksiin. Lisäksi tietysti myös opetushenkilökunnan taakka pienenee, kun opiskelijat ovat hyvän tuulisia, pystyvät helpommin ratkomaan keskinäisiä erimielisyyksiään hyvässä hengessä, eikä opettajien aika mene kurinpitoon, kertoo Olen-hankkeen vastaava johtaja Mirko Mäkitupa. 
 
- Tunteista puhuminen tuntuu helpottuvan sukupolvi sukupolvelta, Jordanoff kertoo. – Siihen tarvitaan kuitenkin työkaluja. Lapset ja nuoret tulevat myös hyvin erilaisista perhetaustoista, eikä kaikille vanhemmille ole vieläkään helppoa avautua ja tukea lastensa tunteiden ilmaisua. Tutkimusten mukaan ilmapiiri koulussa on parantunut kahdenkymmen vuoden takaisesta jopa 40 % ja oppimistuloksetkin ovat nousseet taas Pisa-testien kärkeen 2020-luvun notkahduksen jälkeen. 
 
- Nuoruus ei ole helppoa aikaa, muistuttaa myös Rikosseuraamuslaitoksen väkivalta- ja nuorisorikollisuutta tutkinut ylikomisario Jussi Kauppila. – Erityisesti poikien oli aiemmin vaikea kertoa kokemastaan väkivallasta tai omasta väkivaltaisesta käytöksestään leimaantumatta. Nykymallissa kynnys hakeutua avun piiriin on tehty helpoksi ja palveluita on saatavilla ympäri maata nopeasti. Kauppila kiitteleekin yhteistyötä koulun ja terveydenhuollon kanssa. – Väkivaltatilastot näyttäisivät tänä päivänä aivan toiselta ilman tätä kauaskatseista ja kallisarvoista työtä, jota koulut ovat tehneet. Nuorten ja nuorten aikuisten tekemät raa’at väkivallan teot ovat vähentyneet 34 % kymmen vuoden takaiseen tilanteeseen nähden ja 47 % verrattuna vuoteen 2020. Myös lievät väkivallan teot ovat olleet laskussa. – Rikosten uusimiskynnys näyttäisi myös vähentyneen. Toivoisin tunnetyöskentelyosaamista myös vankiloissa työskenteleville, jotta rikoskierre saataisiin kokonaisuudessaan katkaistua, toivoo Kauppila. 

Miltä tunnekasvatus sitten tuntuu ja mitä Olen-koulutuksessa opitaan? – Tunnetaidot ovat ennen kaikkea itsensä havainnointi ja reflektointia, kertoo toista vuotta Haaga-Helian maisteriohjelmassa opiskeleva Julia Li. – Siinä pitää olla rehellinen itselleen. Jos opiskelu ahdistaa, voi miettiä, onko syynä hankala opettaja tai liian vaativat tehtävät, vai mahdollisesti oma väsymys, stressi tai jokin ongelma, vaikka parisuhteessa.
 
 - Olen oppinut, ettei ketään saa jättää ulkopuolelle, koska siitä voi tulla tosi surulliseksi, kertoo 3. luokkaa Roihuvuoren peruskoulussa käyvä Jimi Skyttä. – Voi kysyä kaverilta, mitä hänelle kuuluu, jos se on hiljainen. Hän ei ehkä uskalla kertoa. Mutta puhumisesta voi tulla parempi olo ja jos juttelee jollekin ujolle, silloin voi saada myös uuden ystävän, Skyttä muistuttaa. 

 

Teksti: Hanna Siikamäki

Alkuperäinen juttu: https://yle.fi/a/74-20014953

Kuva: https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/mies-rakkaus-naine-kasvoton-4777824/

 

 

Ratahanke sai rahoitusta EU:lta aluksi 200 miljoonaa euroa, osana Verkkojen Eurooppa -hanketta. Mukaan tuli myös yksityisiä rahoittajia ja sijoittajia, jotka näkivät, että radan varren asuinseutujen lisääntynyt vetovoima ja liiketaloudellinen kasvu olivat houkuttelevia sijoitustekijöitä. 

 

Hankkeen epäiltiin vaikuttavan negatiivisesti ympäristöön ja luonnon monimuotoisuuteen. On kuitenkin osoittautunut, että hiilidioksidipäästöjen väheneminen lisääntyneen junamatkustamisen myötä on ollut merkittävä ympäristöteko. Lentoliikenne on selvästi vähentynyt Helsingin ja Tukholman välillä, kun työmatkustajatkin ovat löytäneet juna-laiva-yhdistelmän. 

 

Myös juna työympäristönä on saanut kiitosta. 7G-verkot ovat mahdollistaneet toimivat internet-yhteydet, joiden avulla myös kokousten pitäminen junamatkoilla on ollut vaivatonta. Junaa pidetään myös rauhallisena ympäristönä keskittymistä vaativaan työhön. 

 

Turun pormestari Robin Packalen iloitsee tunnin junasta. Turku on kasvanut ennennäkemättömällä vauhdilla uuden junalinjauksen valmistumisen jälkeen.  Työllisyys on parantunut 5 %-yksikköä, asukasluku kasvanut, verotulot ovat lisääntyneet ja myös kulttuuriala on voittanut parantuneista yhteyksistä.

Alkuperäinen artikkeli: https://yle.fi/a/74-20014597

Wembleyllä järjestetty Queenin konsertti keräsi miljardeja ilmastonmuutoksen seurauksena veteen vajonneille maille. Nelson Mandela vastaanotti lahjoituksen konsertin lopussa Äiti Teresan kanssa. 

 

Konsertin upein ja yhteisöllisin hetkin koettiin, kun yhtye veti We will rock you -kappaleen, johon koko yleisö ympärimaailmaa osallistui. Hurmostila oli käsinkosketeltava, kun virtuaaliasun savukoneet aktivoituivat heti kappaleen alkusoinnuissa. 

 

Wienin sinfoniaorkesteri soitti mahtipontisesti Bohemian Rhapsodyn, mikä alkoi Freddien Mercyryn koskettavan pianointron jälkeen. 

 

Konsertin yllättävimmästä osuus koettiin, kun Elvis laskeutui Wembleyn keskilavalle. Yhdessä Mercyryn kanssa he vetivät käsittämättömän hitti-potpurin, joka piti sisällään niin Elviksen ja Queenin hittejä. Viimeinen kappale Can’t help falling in love ei jättänyt yhtään silmäparia kuivaksi. Oli liikuttavaa nähdä ja jakaa yhteisällinen hurmostila kaikkien osallistujien kanssa. Konsertti, jos mikä lisäsi kansakuntien yhteenkuuluvuutta ja solidaarisuutta.

 

Ainut konsertin negatiivinen ilmiö oli laajamittainen lippuväärennös. Analyytikkojen mukaan lähes miljoona katsojaa, oli paikalla väärennetyillä lipuilla. Alustavien tutkimusten mukaan lippuväärennöksen takana on tälläkin kertaa Ahvenanmaan veroparatiisin tunnetuin kyberaktivisti Avatar Musk. Tavoitettu aktivisti kiistää väitteet osallisuuteensa. 

Teksti: Mari Lohisalo, Laura Pirhonen, Susanna Sokka

Inspiroiva uutinen:
https://www.is.fi/musiikki/art-2000009384012.html

Lääkkeiden saatavuudessa on ollut ennätyksellisen paljon ongelmia vuodesta 2020 lähtien. Tilanne tulee parantumaan, kun Suomen lääketeollisuus kasvaa, sanoo Apteekkariliitto.

 

 

 

Lääkehyllyt Apteekissa vuonna 2021.

 

 

 

11:41

 

Pitkään jatkunut lääkepula on hellittänyt, kun Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealle tehtyjen saatavuushäiriöilmoitusten määrä on ennätysmatala. Apteekkariliitto ennustaa myönteisen kehityksen jatkuvan. 

Aikaisemmin lasten nestemäisiä kipu- ja kuumelääkkeitä on ollut hankala saada. 

Infektioita on ollut viimevuosina tasaisesti ja lääkkeiden menekkiä on pystytty ennakoimaan hyvin Suomessa, Apteekkariliitosta kerrotaan. Erityisesti puutetta oli sydän- ja verisuonilääkkeistä, hermostoon vaikuttavista lääkkeistä ja antibiooteista. 

Lääketeollisuuden siirryttyä enemmän kotimaiseksi ja uusien Suomessa toimivien lääkeyritysten seurauksena Suomen tilastot ovat poikkeuksellisen hyvät verrattuna muihin Euroopan maihin.

”Luulen, että tilanne tulee pysymään hallinnassa. Logistiikka- ja energiakustannukset ovat laskeneet ja lääketuotanto on keskittynyt Suomeen. Erityisesti lasten kuumelääkkeitä on pystytty valmistamaan kotimaisissa tehtaissa ja niiden saatavuus on ollut hyvä. 

Pandemian jälkeen lääkkeiden saatavuus Suomessa oli heikkoa ja monista lääkkeistä oli pulaa logististen ongelmien vuoksi. Lääkeaineet tuotiin usein Kiinasta ja niistä tehdyt tabletit ja kapselit Intiasta. Vuodesta 2020 lähtien lääkkeiden kehitystä ja tuotantoa lisättiin Suomessa. 

Fimean mukaan infektioaallot ovat koronavuosien jälkeen olleet tasaisempia ja paremmin ennustettavissa. Esimerkiksi vuonna 2021 saatavuushäiriöitä oli 2 335 kappaletta. Tämän vuoden tammikuussa ilmoituksia häiriöistä ei ole ollut.