Lähiopetuskerta, 21.8.2018 Tiistai

Tänään alkoi 1. periodilla mielenkiintoinen kurssi esiintymistaidoista. Tunnilla käsittelimme kurssin sisältöä ja pääaiheita, kuten vuorovaikutusta ja viestintää sekä niiden tärkeyttä työelämässä. Vaikka kuulostaa mielestäni kliseiseltä, että ihminen on luotu viestimään ja kommunikoimaan muiden ihmisten kanssa, en ole silti tajunnut ajatella sen tärkeyttä yrityselämässä. Se on myös opeteltava taito, kuten mikä tahansa muukin. Et voi olla vaikuttava ja hyvä yrittäjä, jos esiintymis- ja vuorovaikutustaidoissasi on puutteita. Helposti ajattelen ainakin itse, että joku ihminen on luonnostaan vain hiljainen, ujo tai yleisesti hermostunut. Tänään tunnilla oivalsin, että hyvät vuorovaikutustaidot voidaan oppia, ja se on elintärkeää yrityselämässä menestymisen kannalta. Hyvät vuorovaikutustaidot koostuvat tiedosta, taidosta ja asenteesta. Tänään tunnilla oivalsin myös sen, että yksinään yksikään yllä mainituista taidoista ei tee ihmisestä hyvää viestijää tai luo tälle automaattisesti hyviä vuorovaikutustaitoja. Luokassa oli tänäänkin varmasti läsnä monia todella fiksuja ihmisiä, jotka eivät pidä esiintymisestä ja muille puhumisesta, eikä monikaan silloin saa tietää heidän viisaudestaan ja osaamisestaan. Sitten löytyi varmasti myös niitä, jotka osaavat yleisön edessä vakuuttaa kuulijansa, vaikka eivät varsinaisesti tietäisikään mitään aiheesta. Mutta siitä en ole varma, löytyikö yhtäkään henkilöä, joka sekä tuntisi aiheensa läpikotaisin että osaisi vielä puhua siitä vakuuttavasti yleisön edessä. Ja kun opettaja mainitsi tunnilla lukeneensa tutkimuksen, jonka mukaan suomalaisilla yrittäjillä ja kaupan alan ammattilaisilla kaikista eniten puutteita oli vuorovaikutustaidoissa, ei tieto yllättänyt minua yhtään. Esiintymistaitoja ei mielestäni arvosteta tarpeeksi, vaikka oikeasti viisain tai fiksuinkaan ihminen ei saa näytettyä muille osaamistaan ja potentiaaliaan, jos esiintymistaidoissa on aukkoja.

 A. Vahvuuteni:

            - sosiaalisuus

            - empaattisuus

            - luonnollisuus yleisön edessä (jos ei jännitä liikaa)

            - kuuluva ääni

            - osaan käyttää kehonkieltä apuna viestinnässä

            - osaan pitää yleisön kiinnostuneena

            - osaan vakuuttaa vastapuolen kannastani

     Heikkouteni: 

            - hermostuneisuus esiintymistilanteissa

            - joskus epäselkeä ulosanti 

            - katsekontaktin ylläpitäminen hankalaa

B. Ajattelen itse aina olevani ulospäinsuuntautunut, vahva ja hyvä puhuja ja yleisesti ihminen joka ei pelkää sosiaalisia tilanteita, mutta toisaalta olen myös kova jännittäjä ja aina tietyn yleisön edessä annan sille liikaa valtaa. Esiintyjänä olen pitkälti samanlainen; tiedostan sen, että minussa on potentiaalia ja sisälläni asuu esiintymistä rakastava perhonen, mutta esiintymisjännitykseni vie ison osan siitä potentiaalista. Olen tottunut harrastuksessani esiintymään, kilpailemaan ja suoriutumaan paineen alla, mutta yleisön edessä puhuminen on ollut aina kuitenkin vaikeaa. Uskon kuitenkin, että harjoitus tekee mestarin tässäkin asiassa, ja taito on täysin opittavissa. Kun on päässyt alun vaikeuksista yli ja uskaltautunut ensimmäiset kerrat puhumaan yleisön edessä, uskon sen helpottuvan sen jälkeen. Haluan joskus olla selkeä sekä vaikuttava viestijä - sellainen, joka saa yleisön pidettyä otteessaan pelkällä olemuksellaan ja puhetyylillään. Haluan opetella hallitsemaan esiintymisjännitykseni sekä olemaan kaikilla lavoilla ja kaikenlaisen yleisön edessä ennen kaikkea aito, koska tiedän silloin olevani parhaimmillani. Jos jännitän liikaa, en pysty antamaan itsestäni ulos sitä potentiaalia, joka minussa piilee.

C. Kehittämiskohde: 

Esiintymisjännityksen hallitseminen ja itseni rentouttaminen yleisön edessä.
Tavoite: 

Pystyn puhumaan yleisön edessä liikehtimällä normaalisti. Unohdan hermostuneisuuteen liittyvät maneerini.

Lähden enemmän mukaan esiintymistilanteisiin kaikissa mahdollisissa ympäristöissä, enkä jää taka-alalle ja enkä pelkää epäonnistumista. Osallistun näihin sekä koulussa että vapaa-ajalla.

Aloitan asian työstämisen heti. Tradenomikoulun jälkeen 3-4 vuoden päästä en enää jännitä esityksen tai puheen pitämistä, ja pystyn jalostamaan esityksiä ja keskittymään pienempiin retorisiin seikkoihin.

Tämän päivän tunnilla käsittelimme esiintymisjännitystä. Aihe on itselleni hyvin henkilökohtainen, sillä olen koko elämäni kärsinyt kovasta esiintymisjännityksestä ja olen ollut heikko suoriutumaan paineen alla. Harrastuksessani olen joutunut esiintymään ja kilpailemaan pienestä tytöstä asti, mutta silti jännitys on edelleen vahvasti läsnä kaikissa tilanteissa elämässäni, joissa joudun esiintymään tai suoriutumaan jostain paineen alla.

Olen käsitellyt keinoja hallita jännitystä koko elämäni. Kun olin 16 ja kilpailin joukkueeni kanssa SM-sarjassa, meillä oli oma psyykkinen valmentaja. Joukkueena kävimme yhteisissä palavereissa, mutta minulla oli hänen kanssaan myös kahdenkeskisiä palavereja. Minulla oli ongelma; olin lahjakas urheilija, mutta en vain saanut ikinä itsestäni tuomareiden edessä parasta näytettyä tai tein isoja virheitä suorituksessa. Harjoitussalilla onnistuin lähes aina, mutta pääni ei kestänyt painetilannetta kilpailuissa. Yritimme hyvin monia keinoja noiden vuosien aikana, joista osasta oli jonkin verran apua, ja osasta taas ei ollenkaan. Vaikka keskityimme pääasiassa urheilusuorituksen jännityksen hallintaan, hänen kanssaan keskustelluista tunneista ja tehdyistä analyyseistä on apua edelleen.

Puhuessa yleisölle jännitys on vielä raadollisempaa. Jos harrastuksessani tein kilpailuissa virheen, maallikkokatsoja ei useinkaan edes huomannut sitä. Puheesta sen sijaan kuulee usein heti, jos esiintyjää jännittää. Kun hallintakeinojen käytön käsittely aloitettiin tunnilla, olin hieman skeptinen asian suhteen. Olin kuitenkin käyttänyt nuorempana niin paljon aikaa noiden keinojen käsittelyyn, eikä niistä saatu apu ollut ikinä ollut kummoinen. Kuitenkin yllätyin positiivisesti, koska jo itse asiasta keskustelu ja läpikäynti luokan kanssa auttoi huomattavasti. Tajusin, että kaikista tärkeintä esiintymisjännityksen hallinnassa on olla armollinen itsellensä. Jo tietoisuus siitä, ettei sinua tuomita virheestä, tekee tilanteesta jo paljon mukavamman. Kukaan meistä ei ole täydellinen, ja me myös kaikki tiedämme sen. Siitä syystä yleensä kaikista ankarin itsellesi olet sinä itse, ja omien odotuksiensa laskeminen esitystään kohtaan vie yleensä enemmän eteenpäin kuin keskittyminen täydelliseen suoritukseen. 

 

1.     Suunnittele/harjoittele esitys kunnolla ennen esiintymistä

-         Kun esitys on hyvin harjoiteltu, voi jännityksen tullessa turvautua sen suunniteltuun kulkuun. Vanhan sanonnan tavoin hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, eikä virheille jää niin paljon tilaa.

2.     Muista syödä ja juoda hyvin muutama päivä ennen esitystä

-         Nestetasapainoon on tärkeää kiinnittää huomiota muutamaa päivää ennen esiintymistä. Esiintymistilanteessa elimistö on tietynlaisessa rasitustilassa kuten esimerkiksi urheilusuorituksessa, joten tilannetta helpottaakseen kannattaa syödä ja juoda hyvin.

3.     Ennen esitystä tee asioita, joista nautit

-          Ennen esiintymistä kannattaa yrittää suunnata oma huomio johonkin muuhun asiaan tai tekemiseen kuin itse esiintymiseen. Urheilu tai oman lempiharrastuksen parissa puuhailu saattaa auttaa viemään ajatuksia pois liiasta jännittämisestä.

4.     Jos tarvitset lääkitystä, lääkärin puoleen voi kääntyä

-          Esiintymistilanteisiin on olemassa lieviä rauhoittavia lääkkeitä, jos tuntuu, että jännitys ottaa vallan ja pilaa esityksen usein esiintymistilanteessa. Lääkäri voi esimerkiksi määrätä beetasalpaajia, jotka kemiallisesti rauhoittavat elintoimintoja ja näin esiintyminen on helpompaa. 

5.     Tutustu esitystilaan ennen esitystä

-         Tilan tunteminen luo turvallisuuden tunnetta ja auttaa tuntemaan itsensä enemmän kotoisaksi esiintymistilanteessa.

6.     Keskity esiintyessä hengitykseen 

-         Rauhallinen hengitys auttaa rauhoittamaan elintoimintoja, ja näin käsitykset ja luulot omasta esiintymisestä muuttuvammat realistisemmaksi. Myös ajatus kulkee selkeämmin, kun elimistö on rauhallisempi.

7.     Ota katsekontaktia yleisöön

-          Yleisöön katsominen saattaa olla vaikeaa, mutta usein se kuitenkin auttaa. Yleisöstä voi etsiä esimerkiksi jonkun katsekontaktiin vastaavan henkilön, jolla on lempeät kasvot. Tällaisia ihmisiä on varmasti joka yleisössä.

8.     Keskity esityksesi aiheeseen jännityksen sijasta

-          Jos mahdollista, jätä omat jännittämisen oireesi huomiotta ja keskity esityksen asiaan. Jos esiintymistilanne vaatii heittäytymistä yms., yritä päästä tarvittavaan flow-tilaan. Tällöin yleensä kaikki muut ajatukset unohtuvat.

9.     Luota muiden empatiakykyyn ja hyväksyvyyteen

-          Usein pelätään, että virheen sattuessa tuomitaan taikka aletaan pilkkaamaan. Asia ei kuitenkaan ikinä ole niin, sillä suurin osa mistä tahansa yleisöstä on empatiakykyistä. Vaikka esiintyessä tekisi virheen, yleensä maailma ei kaadu siihen ja yleisökään ei tuomitse sinua ihmisenä sen vuoksi.

-          Ole oma itsesi esiintymistilanteessa, sillä niin pystyt parhaimmalla tavalla vaikuttamaan yleisöösi ja olemaan sinut esiintymistilanteessa. Kukaan muu ei voi olla sinä, ja siinä piileekin sinun voimavarasi esiintyjänä.

 

1.      Vaikuttavan puheen pitäjän tulisi pyrkiä lavalla luonnollisuuteen. 

-          Puheen pitäjästä näkee, jos esitykseen on suunniteltu efektejä, jotka eivät käy yksi yhteen puhujan persoonallisuuden kanssa. On tärkeää kiinnittää huomiota hyvän puheen piirteisiin, mutta liikaa ei kuitenkaan kannata yrittää, sillä se syö puheen vaikuttavuutta.

2.      Suunnittelu ja harjoittelu ovat avaimia puheen onnistumiseen.

-          Puheet, jotka oli hyvin suunniteltu, onnistuivat parhaiten. Näillä puhujilla oli usein kattavat muistiinpanot mukana, vaikka he eivät tukeutuneetkaan niihin. Päinvastoin hyvin suunnitellut puheet olivat selkeästi myös hyvin harjoiteltuja.

3.      Hyvä perusasento on tärkeää.

-          Puheen uskottavuutta syö huono perusasento. Jos seisoo hyvässä ja suorassa asennossa puhetta pitäessään, puheesta jää heti parempi yleisvaikutelma. 

4.      Puhetta pitäessä on tärkeää puhua rauhalliseen tahtiin.

-          Jos puhuja puhuu liian nopeaan tahtiin, puheen ymmärrettävyys kärsii. Vaikka asia olisi itsessään hyvää, on kuulijan vaikea saada selvää, jos lauseiden välissä ei ole taukoja. Kuulijalla ei ole aikaa sisäistää tietoa ennen seuraavaa lausetta, jolloin kuulijan mielenkiintokin katoaa.

5.      Yleisön osallistaminen vapauttaa tunnelmaa.

-          Muutamassa puheessa puhuja pyysi yleisöä esimerkiksi vastaamaan kysymykseen nostamalla kättä. Tällainen hyvinkin pieni asia saa sekä yleisön että puhujan itsensä rentoutumaan paremmin, eli vaikutus yleiseen tunnelmaan on suuri.

6.      Jännitys on OK!

-          Kaikkia jännittää puheen pitäminen, eikä sitä pidä pelästyä liikaa. Jännitys kuuluu moneen tilanteeseen elämässä, ja sen kanssa on hyvä oppia elämään ja toimimaan. On loistavaa, että tällaisia tilaisuuksia tulee, jossa paineen alla esiintymistä joutuu harjoittelemaan.