Nikotiini häiritsee myös valtimoiden endoteelin toimintaa. Endoteeli on verisuonien, imusuonien ja sydämen sisäpintoja verhoava ohut solukerros. Pitkällä aikavälillä tällaiset muutokset lisäävät valtimosairauksien riskiä. Yleisin näistä on sepelvaltimotauti.

Lisäksi nikotiinin on havaittu vähentävän insuliiniherkkyyttä. Insuliini on hormoni, jonka tarkoitus on säädellä sokeriaineenvaihduntaa elimistössä. Kun insuliiniherkkyys vähenee, insuliini ei toimi kudoksissa niin kuin pitäisi eikä pidä verensokeria tasaisena. Insuliiniherkkyyden väheneminen lisää riskiä kakkostyypin diabeteksen kehittymiselle.

Nikotiinin ja syövän yhteys ei ole selkeä, mutta on viitteitä siitä, että nikotiini on syöpävaarallinen aine. Laboratorioissa tehtävissä solukokeissa nikotiinin on havaittu edistävän syöpäsolujen kasvua. Joissakin eläinkokeissa nikotiini on sekä aiheuttanut että edistänyt syöpää.

Toistuva nikotiinin käyttö aiheuttaa muutoksia aivoissa. Aivot kehittyvät hyvin voimakkaasti nuoruudessa. Nikotiinialtistus muokkaa nuoren aivojen hermosolujen toimintaa siksi jopa pysyvästi. Se vaikuttaa siihen, miten aivot ottavat vastaan, varastoivat, käsittelevät ja tuottavat tietoa – miten esimerkiksi pystymme keskittymään uuden oppimiseen.