<?xml version="1.0"?>
<rss version="2.0">
   <channel>
      <title>Suomen muuttuva ilmasto by Venny Hovila</title>
      <link>https://padlet.com/venny23/3gcwm0zhwvnn</link>
      <description>Tehty rohkeudella ja järjellä</description>
      <language>en-us</language>
      <pubDate>2018-03-08 09:17:22 UTC</pubDate>
      <lastBuildDate>2018-03-12 13:23:56 UTC</lastBuildDate>
      <webMaster>hello@padlet.com</webMaster>
      <image>
         <url></url>
      </image>
      <item>
         <title>Ilmastonmuutoksen vaikutus Suomen metsiin</title>
         <author>saina_saarijarvi01</author>
         <link>https://padlet.com/venny23/3gcwm0zhwvnn/wish/239553658</link>
         <description><![CDATA[<div>&nbsp;Ilmastonmuutos saattaa heikentää Euroopan metsien tilaa mahdollisesti lisääntyvien myrskytuhojen, rankkasateiden, tulipalojen ja tuhoeliöiden vaikutuksesta. Suomessa ja muualla Pohjois-Euroopassa ilmastonmuutos ei uhkaa metsien olemassaoloa, mutta sen ennustetaan vaikuttavan voimakkaasti metsäekosysteemin rakenteeseen muuttamalla lajien levinneisyysalueita ja runsauksia sekä lajien välisiä vuorovaikutussuhteita.&nbsp;Lajit reagoivat eri tavoilla ilmasto-oloissa tapahtuviin muutoksiin. Osa metsälajeista hyötyy pitkällä aikavälillä ilmaston lämpenemisestä ja osa lajeista saattaa taantua vähitellen.</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2018-03-08 09:23:06 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/venny23/3gcwm0zhwvnn/wish/239553658</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Ilmastonmuutoksen vaikutus sisävesiin</title>
         <author>senjamaria_k</author>
         <link>https://padlet.com/venny23/3gcwm0zhwvnn/wish/239553749</link>
         <description><![CDATA[<div>Suomen ilmaston arvioidaan kohoavan keskimäärin 3-6 astetta vuosisadan loppuun mennessä. Ilmastonmuutos rehevöittää sisävesiä. Kasvukauden piteneminen ja rehevöityminen lisäävät rantakasvillisuutta.<br><br>Kun vuotuiset lämpötilat nousevat, vesistöjen kevätkierto aikaistuu ja syyskierto myöhäistyy. Kun järvien kesäaikainen lämpötilakerrostuneisuus pidentyy ja vesistöjen perustuotanto kasvaa, pohjien happitilanne voi huonontua aiempaa nopeammin ja hapettomat olot voivat kestää pitempiä aikoja. Myös veden pinnan korkeudet saattavat vaihdella entistä enemmän.<br><br>Järvisedimentit ovat Suomen kolmanneksi suurin luonnon hiilivarasto.&nbsp; Sisävesiin on varastoitunut 0.62 Pg:tä hiiltä viime jääkauden jälkeen. Rehevöityminen sekä runsaat sateet ja valunta voivat lisätä tämän hiilen vapautumista.<br><br>Senja-Maria Kamppila</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2018-03-08 09:23:26 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/venny23/3gcwm0zhwvnn/wish/239553749</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Ilmastonmuutoksen vaikutus Suomen soihin</title>
         <author>saina_saarijarvi01</author>
         <link>https://padlet.com/venny23/3gcwm0zhwvnn/wish/239553800</link>
         <description><![CDATA[<div>Ilmaston lämpenemisen seurauksena eteläisten suotyyppien odotetaan leviävän kohti pohjoista ja keidassuot eli kohosuot saattavat korvata osan pohjoisista aapasoista. Maastonmuodot ja sademäärät rajoittavat kuitenkin tätä kehitystä, eivätkä aapasuot todennäköisesti katoa kokonaan.  Ilmaston lämpeneminen sulattaa ikiroutaa. Siksi ilmastonmuutos vaikuttaa eniten niihin suotyyppeihin, joissa routimisilmiöt muokkaavat suon rakennetta ja kasvillisuutta. Tällaisia ovat erityisesti routarämeet sekä palsasuot.  Neljän asteen keskilämpötilan nousun arvellaan sulattavan Pohjois-Fennoskandian palsat jo tällä vuosisadalla.  Palsojen ja pounikoiden sulaessa soiden aapasuopiirteet lisääntyvät ja palsasoille tyypillinen sukkessio ja monimuotoiset pienelinympäristöt häviävät. Tästä voi seurata joidenkin kasvi- ja eläinlajien taantumista sekä metaanin tuotto lisääntyy. Suot ovat tavallisesti hiilinieluja, mutta jos suon pintakuivuu, orgaanisen aineksen hajotus kiihtyy ja suosta tulee hiilen lähde</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2018-03-08 09:23:34 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/venny23/3gcwm0zhwvnn/wish/239553800</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Ilmastonmuutoksen vaikutus Suomen tunturiluontoon</title>
         <author>venny23</author>
         <link>https://padlet.com/venny23/3gcwm0zhwvnn/wish/239553810</link>
         <description><![CDATA[<h1>Ilmastonmuutosskenaarioiden mukaan ilmastonlämpeneminen on voimakkainta pohjoisilla alueilla. Tunturiluonnon elintila pienenee ilmastonmuutoksen edetessä eli&nbsp;</h1><div>ilmastonmuutoksen vaikutuksesta tunturipaljakka katoaa melkein kokonaan, koska metsäraja nousee ylemmäksi. Metsärajan noustessa tunturikoivikot runsastuvat. Elinalueiden supistuminen johtaa useiden tunturilajien uhanalaistumiseen. Myös monet metsälajit runsastuvat ja yleistyvät ilmastonmuutoksen myötä. Esimerkiksi kettu on jo syrjäyttänyt naalin. Lajeista erityisesti kiiruna, tunturikihu, keräkurmitsa ja pulmunen taantuvat.</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2018-03-08 09:23:36 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/venny23/3gcwm0zhwvnn/wish/239553810</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Ilmastonmuutoksen vaikutus Itämereen</title>
         <author>senjamaria_k</author>
         <link>https://padlet.com/venny23/3gcwm0zhwvnn/wish/239553870</link>
         <description><![CDATA[<div>Itämeren alueella ilman keskilämpötilan arvioidaan nousevan 3–5 °C kuluvan vuosisadan loppuun mennessä. Veden pintalämpötila nousee 2-4 astetta.<br><br>&nbsp;Lämpeneminen todennäköisesti muuttaa Itämeren lintupopulaatiota. Talvilämpötilan nousun takia alueella talvehtivia lintuja esiintyy nykyään pohjoisempana kuin aikaisemmin. Lintujen kevätmuutto ja pesiminen on aikaistunut ilmaston lämpenemisen seurauksena. Joidenkin lintulajien kannat ovat kuitenkin taantuneet, koska ne eivät ole sopeutuneet aikaistuneeseen kevätmuuttoon.&nbsp;<br><br>Pintaveden lämpeneminen voi muuttaa planktonien lajistokoostumusta. Tämä suosii nopeasti lisääntyviä eläinbakteereja, kuten vesikirppuja. Myös hajottajabakteerien aktiivisuus lisääntyy, mikä kiihdyttää ravinteiden ja hiilen kierrätystä pintavesikerroksessa. Myös sinilevä- eli syanobakteerikanta lisääntyy.<br><br>Ilmastonmuutoksen seurauksena merijäästä riippuvaisten lajien elinympäristö kutistuu. Tämä vaikuttaa esimerkiksi itämerennorppiin, koska ne tarvitsevät jäätä lisääntyäkseen.<br><br>Soulapitoisuuden aleneminen ja ilman hiilidioksidipitoisuuden nousu muuttaa myös Itämeren lajistoa. Ilmastonmuutoksen takia myös rehevöityminen lisääntyy.&nbsp; Itämeressä rehevöityminen aiheuttaa veden samenemista ja pohjakerroksen hapettomuutta sekä lisää muita lajeja syrjäyttävien rihmalevien määrää.&nbsp;<br><br>Senja-Maria Kamppila</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2018-03-08 09:23:48 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/venny23/3gcwm0zhwvnn/wish/239553870</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Ilmastonmuutoksen vaikutus Suomen ekosysteemipalveluihin</title>
         <author>venny23</author>
         <link>https://padlet.com/venny23/3gcwm0zhwvnn/wish/239553957</link>
         <description><![CDATA[<h1>Ekosysteemipalveluiden turvaaminen on tärkeää ilmastonmuutoksen edetessä</h1><div>Ekosysteemit kokevat muutoksia ilmastonmuutoksen myötä, ja ne vaikuttavat myös olennaisesti ihmisille tärkeisiin hyödykkeisiin ja palveluihin. Luonnon monimuotoisuus ylläpitää monia ekosysteemipalveluita ja sen arvostus saattaakin lisääntyä ilmastonmuutoksen myötä.<br><br>Ekosysteemipalvelut ovat ihmisen arvottamia luonnosta saatavia aineettomia ja aineellisia hyötyjä. Esimerkiksi ravinto ja lääkeaineet, rakennustarvikkeet ja virkistysmahdollisuudet. Myös luonnontoiminta, kuten ekologiset vuorovaikutukset pölyttäjien ja kasvien välillä, pohjaveden puhdistuminen ja varastoituminen ja hengitysilman puhdistuminen, kuuluvat ekosysteemipalveluihin.<br><br>Luonnon monimuotoisuus tukee useiden ekosysteemipalvelujen säilymistä. Kun luonnon monimuotoisuus köyhtyy, ekosysteemin kyky tuottaa ekosysteemipalveluja voi heiketä.&nbsp;<br><br>Ilmastonmuutoksen aiheuttama lämpeneminen ja sateisuuden muutokset muokkaavat ekosysteemejä. Ne vaikuttavat eliöiden elinympäristöjen laatuun ja ekologisia vaikutuksia ovat muun muassa muutokset lajien esiintymisalueissa, eliöiden elinkierron vuotuisessa rytmiikassa ja vesiekosysteemeissä elävien yksilöiden ruumiin koossa. Muutoksia ekosysteemien tuottamiin palveluihin on odotettavissa ja ne koskettavat niin luonnonympäristöjä kuin eri maankäyttömuotoja maanviljelystä metsä- ja kalatalouteen, infrastruktuuriin ja asutukseen.<br><br>Pölyttäminen on tärkeä ekosysteemipalvelu kasvien lisääntymisen ja ravinnon tuotannon kannalta. Monet linnut ja nisäkkäät myös levittävät siemeniä. Jos lajien levinneisyysalueiden päällekkäisyys vähenee tai ravintoverkko häiriintyy muulla tavalla, tämä ekosysteemipalvelu on myös vaarassa</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2018-03-08 09:24:04 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/venny23/3gcwm0zhwvnn/wish/239553957</guid>
      </item>
   </channel>
</rss>
