Nykyinen hallitus haluaa lisätä suomalaisten harrastaman liikunnan määrää. Tämä selviää  hallitusohjelmasta. Petteri Orpon hallitus käynnistää Suomi Liikkeelle -ohjelman suomalaisten toimintakyvyn lisäämiseksi. Hallitusohjelmassa on runsaasti toimenpiteitä, jotka tähtäävät liikunnan ja urheilun vahvistamiseen. Hallitusohjelmassa Liikunnallisen elämäntavan edistäminen nousee perusopetuslakiin, ja liikunta tulee mukaan ammatillisten tutkintojen perusteisiin.  Tästä uudistuksesta olisin enemmän kuin kiitollinen, koska olen vakuuttunut, että koululiikunnalla ja siitä vastaavilla opettajilla on aikakausista riippumatta merkittävä osavastuu lasten ja nuorten elämäntapojen ja liikuntatottumusten virittämisessä ja tukemisessa.

Opettajan työ on ollut jollakin asteella haaveenani jo pienestä pitäen. Meidän suvussa on paljon opettajia. Olen kuitenkin joutunut kulkemaan oman polkuni. Olen tehnyt myyntityötä puolet elämästäni ja olen mielestäni siinä hyvä.  Uudet haasteet ja halu kehittyä innosti minua hakemaan opettajaksi, tällä hetkellä pidän lapsen kanssa kotona olemisesta mutta kaipaan myös työelämää ja sen tuomia haasteita.  

Luonteeltani olen ystävällinen, toiset huomioon ottava ja tunnollinen. Otan työni tosissani, minulle on tärkeää että työt hoidetaan kunnolla, mutta olen parhaimmillani rennossa ja positiivisessa ilmapiirissä. 

Perinteisen käsityksen mukaan opettajat ovat olleet työnsä ohessa aktiivisia urheilun – tai taideharrastuksen vetäjinä. ( Nikkola  & Räihä 2007, 9-10) Itse olen ohjannut paljon jumppia nuorille ja aikuisille sekä ollut aktiivinen lapseni harrastuksissa. Toiminut valmentajana sekä huoltajana. Huomaan paljon yhtäläisyyksiä opettajan, valmentajan ja esimiehen töissä. Pitää huomioida monia samanlaisia asioita. Joukkueen, tiimin sekä luokan ryhmädynamiikka vaikuttavat moneen asiaan. Joukkuehenki tuo etua urheilijalle kun stressitaso on korkealla. Hyvä ilmapiiri joukkueessa tai samoin ryhmässä tukee yksittäisen henkilön tekemistä. Tekemisen tulee olla rentoa ja hauskaa silloin varmasti saadaan parempia tuloksia kuin väkisin pakertamalla ja hammasta kiristämällä. 

• Korpi, A, Hietala, Kiesi, J & Räikkönen ,M 2008. Ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuus, asiakaslähtöisyys ja toiminnan tehokkuus. 

  
  

• Korkeamäki, J. & Nukari, J. (2014). Nuorten ja aikuisten oppimisvaikeudet. Moniammatillinen ohjaus ja tuki. Helsinki: Kuntoutussäätiö.

• Rauste Won Wright, M, Von Wright, J & Soini . T. 2003. Oppiminen ja koulutus, uudistettu painos. Juva

• Nevgi & Lindholm Ylänne, 2009. Yliopisto-opettajan käsikirja

• Niikola, T & Räihä, P. 2007 Opettajan työn analyysi opiskelijavalintojen perustaksi.

• Irons A. 2008. Enhancing learning through formative assessment and feedback. New York: Routledge.

  
  

• Talala, M. 2019. Psyykkisesti oireileva oppilas. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy.

• Väyrynen, Sai 2001. Miten opitaan elämään yhdessä? – Inkluusion monet kasvot. Teoksessa Murto, Pentti & Naukkarinen, Aimo & Saloviita, Timo (toim.) Inkluusion haaste koululle. Oikeus yhdessä oppimiseen. Jyväskylä: Gummerrus.

Kaikki havainnoinnit löytyvät täältä:

https://padlet.com/tuulikaihdinliike/havannoinnit-m03cqc2mwjrq5btl