4. Meksikolainen kulttuuri kuvataan aika värikkääksi ja elokuvassa esiintyville amerikkalaisille lapsille hyvin vieraaksi. Lapset ajattelevat Meksikon olevan vaarallinen paikka, sillä heidän vanhemmat ovat antaneet sellaisen kuvan maasta. Meksikolaiset ovat perhekeskeisiä ja avoimia.

5. Elokuvan pariskunnasta varsinkin nainen oli todella ennakkoluuloinen toisen maan hygieniatasoa kohtaan. Hän käytti omia ruokailuvälineitä ja käsidesiä sekä otti jääpalat pois lasista. Lapsille meksikolainen kulttuuri oli aika suuri järkytys.

4. osasivat selviytyä luonnossa 

 

V: Hän määrittää huostaanoton lapsen "puhtaudella" eli ihon värillä.  

2. Millä perusteilla aboriginaalien kohtelu oli epäinhimillistä?  
V: Heidän mielipiteistään ei välitetty ja heitä kohdeltiin kuin omaisuutena. Heidän kieltään ei saanut puhua ja heidän uskonsa kiellettiin.

3. Miten ajatus ”valkoisen miehen taakasta” näkyy elokuvassa?  
V: Valkoisen miehen taakka näkyy elokuvassa ajatustapana ja toimintana. Valkoiset pitivät tehtävänään opettaa alkeellisille puoliverisille länsimaista kulttuuria ja sivistystä.

4. Mitä oman kulttuurin tapoja tai taitoja pakenevilla tytöillä on? 
V: Kieli, selviytymis- ja erätaidot.

 

Pilakuvat on tehty maassa, jossa sellainen ei ole kielettyä ja tekijä ei ole muslimi 

2. Uudet arkeologiset löydöt muuttavat perinteistä käsitystä. Kaliforniasta on löytynyt luujäänteitä, joiden iäksi on arvioitu yli 100 000 vuotta. 

3.  Pohjoisessa oli paljon riistaa ja ihmiset saattoivat levittäytyä suurille tasangoille. Etelään vaeltaneet heimot pakkautuivat kapealle Väli-Amerikan alueelle, jossa väestöntiheys oli suurempi kuin muualla. 

4. Varhaisimmat merkit maanviljelystä ovat noin 9 000 vuoden takaa nykyisen Perun ja Meksikon alueilta. 

5. Ensimmäiset korkeakulttuurit syntyivät, kun maanviljelyn myötä asutus muuttui kiinteäksi ja väkiluku kasvoi. Kaupungit kasvoivat, ammatit eriytyivät ja tieteet kehittyivät. Lisäksi tehtiin teknisiä innovaatioita, yhteiskunta jakaantui eri luokkiin ja papisto nousi keskeiseen asemaan. 

6. Amerikan ensimmäisiä korkeakulttuureja oli nykyisen Meksikon alueella syntynyt olmeekkikulttuuri, jonka kukoistuskausi oli 1500 eaa. – 500 jaa. Jukatanin niemimaalle syntyneen mayakulttuurin kukoistuskausi oli puolestaan vuosina 250–900. Pohjoisesta tullut atsteekkiheimo asettui ilmeisesti 1200-luvulla asumaan Meksikon laaksoon. Andien rinteillä asuneiden inkojen kulttuuri oli voimakkaimmillaan juuri ennen eurooppalaisten löytöretkeilijöiden saapumista.  

7. Inkakulttuurin menestys pohjautui ennen kaikkea hyvään hallintoon ja sotilaalliseen voimaan. Talous perustui tehokkaaseen maatalouteen. Lisäksi vuoristossa kasvatettiin laamoja ja alpakoita ja rannikolla kalastettiin. Maa oli valtion omistuksessa, ja jokainen talonpoika sai oman maapalan viljeltäväkseen. 

8. Maya- ja atsteekkikulttuureissa uskonto muokkasi ihmisten maailmankuvaa. Hallitsijat toimivat yhdyssiteenä jumalten ja kansan välillä. Tässä auttoi papisto, joka tulkitsi jumalten tahtoa. Jumalia kunnioitettiin uhraamalla heille eläimiä ja ihmisiä. Mayakulttuurissa uskonnolliset seremoniat olivat alkuun hengellisiä, mutta ihmisuhrit ja sodanjumalan palvontamenot yleistyivät vähitellen. 

9. Sekä mayoilla että atsteekeilla oli syklinen aikakäsitys, jonka mukaan aika etenee tietyissä jaksoissa.  

10.Mayat kehittivät tähtitiedettä, ajanlaskua ja kalenteria. Kuten monissa muissakin kulttuureissa, papisto hallitsi tietoa ja käytti sitä valtansa välineenä.

Perustele väite: Alkuperäiskansojen maailmankuva oli myyttinen
Heidän uskontonsa muokkasi ihmisten maailmankuvaa. Hallitsijat olivat jumalten ja ihmisten välillä yhdyssiteenä. Monet uskonnolliset toimitukset liittyivät sateisiin ja vuodenaikoihin, koska maanviljely oli tärkeimmässä osassa kulttuuria ja yhteiskuntaa sen takia, että kaikki saivat elantonsa maasta ja maata pidettiin pyhänä. 

1. Miksi espanjalaiset valloittajat kukistivat alkuperäiskulttuurit niin helposti?  

Tilanteen yllättävyys, tuliaseet ja hevoset takasivat espanjalaisille voiton. Hallitsijan joutuminen espanjalaisten vangiksi heikensi yhteishenkeä ja vastarintaa. Kulttuurin tuhoutumista edistivät eurooppalaisten mukanaan tuomat taudit, joille alkuperäisväestö ei ollut vastustuskykyinen. Lisäksi monet atsteekki- tai inkavaltakunnan alaisuudessa eläneet heimot olivat valmiita kääntymään alueensa vallanpitäjiä vastaan ja taistelemaan espanjalaisten rinnalla.

2. Millä tavalla eurosentrismi on ilmennyt löytöretkien historiankirjoituksessa?  

Voittajien asenteet heijastuivat eurosentrisenä historiankirjoituksena. Eurooppalaiset kuvasivat löytöretkeilijöitä aikansa etevimpinä merenkävijöinä ja suurmiehinä. Löytöretkien vaikutuksista alkuperäiskulttuurien asemaan ei kerrottu. 

3. Mitkä tekijät edesauttoivat Latinalaisen Amerikan itsenäistymistä ja miten siirtomaa-aika näkyy edelleen?  

Espanjan siirtomaissa oli lukuisia epäkohtia, vaikka vaurastuminen 1700-luvulla hillitsi levottomuuksia. Kauppaa hallittiin merkantilistisen talouspolitiikan keinoin. Hallinto ja kaikki tärkeimmät virat oli varattu espanjalaissyntyisille. Valistuksen vapautta korostaneet aatteet levisivät myös Latinalaiseen Amerikkaan. Espanja ja Portugali olivat menettäneet suurvalta-asemansa jo 1600-luvulla, eivätkä niiden sotilaalliset ja taloudelliset voimavarat riittäneet valtameren takaisten alueiden puolustamiseen. 

Suurtilanomistajat säilyttivät valtansa maataloudessa. Ulkomaiset, pääosin yhdysvaltalaiset ja brittiläiset yritykset saivat haltuunsa alueen merkittävät raaka-ainevarat. Uudet suurvallat vaikuttivat Latinalaisen Amerikan itsenäisiin valtioihin talouden keinoin. Levottomat olot ja demokratian heikot perinteet helpottivat diktatuurien valtaannousua. Tyypillistä oli, että valta siirtyi vahvoille johtajille, caudilloille, jotka nousivat diktaattoreiksi. Yhteiskuntaryhmien suuret varallisuuserot, sotilasdiktatuurit ja demokratian puute lisäsivät sosialismin kannatusta. Vallankumouksien myötä ulkomaisia yrityksiä kansallistettiin eli otettiin valtion haltuun. Toisen maailmansodan jälkeen suurvaltojen välinen valtataistelu heijastui Latinalaisen Amerikan tapahtumiin. 

1. Ihmiset levittäytyivät Amerikan mantereelle ilmeisesti Aasiasta viimeisen jääkauden aikana kahdessa aallossa noin 63 000–43 000 eaa. ja 33 000–8 000 eaa.

2. Amerikan alkuperäiskulttuurit kehittyivät toisistaan poikkeavaksi, jota selittää mm. maantiede ja ilmasto.

3. Mayakulttuuri syntyi Jukatanin niemimaalle ja kukoisti 250–900, vaikutteita se sai olmeekkikulttuurista.

4. Olmeekkikulttuuri syntyi Meksikon alueella ja kukoisti 1500 eaa. – 500 jaa., se oli ensimmäisiä Amerikan korkeakulttuureita.

5. Atsteekkiheimo tuli pohjoisesta 1200-luvulla ja asettui asumaan Meksikon laaksoon.

6. Andien rinteillä asui inkat (alku 1200-luvulla), joiden kulttuuri oli voimakkaimmillaan juuri ennen eurooppalaisten löytöretkeilijöiden tuloa.

7. Maya- ja atsteekkikulttuureissa uskonto muokkasi ihmisten maailmankuvaa.

8. Hallitsijat toimivat jumalten ja kansan yhdyssiteenä.

9. Suuri osa uskonnollisista toimituksista liittyi sateisiin ja vuodenaikojen vaihteluun, sillä ne olivat tärkeitä maanviljelyn kannalta.

10. Jumalia kunnioitettiin uhraamalla heille eläimiä ja ihmisiä.

 

Alkuperäiskansojen maailmankuva oli myyttinen: uskonto näkyi kaikessa. Hallitsijat toimivat yhdyssiteenä jumalten ja kansan välillä. Heitä auttoi papisto, joka tulkitsi jumalten tahtoa. Seremonioita, joista suurin osa liittyi vuodenaikojen vaihteluun ja sateisiin, järjestettiin värikkäissä ja koristelluissa temppeleissä, ja uskonnolliset juhlakulkueet olivat yleisiä. Henkiä myös palvottiin. Uhraamisen kuviteltiin auttavan jumalia. Syklisen ajankäsityksen lisäksi tarkka ajan seuraaminen oli tärkeää, sillä uskonnolliset juhlat tuli järjestää juuri ajallaan, jotta vältyttäisiin pahoilta seuraamuksilta.  

 

KPL. 22

1.  Espanjalaisilla valloittajilla oli hevosia, yllätys puolellaan, sekä aseet, joita alkuperäiskansoilla ei ollut, joka helpotti heidän tuhoamistaan.

2. Löytöretkiä kuvataan eurooppalaisten näkökulmasta juuri niin, että eurooppalaiset löysivät nämä kansat ja alueet, eikä ryöstöretkinä kuten Amerikkojen alkuperäiskansojen jälkeläiset ne saattavat nähdä. 

3.  Valistuksen vapautta korostaneet aatteet levisivät Latinalaiseen Amerikkaan, ja Yhdysvaltain siirtokuntien itsenäistyminen tarjosi hyvän esimerkin vapauspyrkimyksille. Emämaiden menetettyä suurvalta-asema 1600-luvulla ei niiden sotilaalliset ja taloudelliset voimavarat riittäneet siirtomaiden puolustamiseen. 

 Demokratian saaminen ollut vaikeaa ja diktaattoreita noussut paljon valtaan. Korruptio on runsasta. Yhteiskuntaryhmien suuret varallisuuserot lisäsivät sosialismin kannatusta. Ulkomaat myös ovat käyttäneet hyväksi eteläisiä maita ja hankkineet raaka-aineensa halvalla sieltä. 

 

Perustele väite: Alkuperäiskansojen maailmankuva oli myyttinen s. 147  

Uskottiin, että hallitsija on side jumalan ja kansan välillä. Jumalille tehtiin eläin ja ihmis- uhrauksia. Oli tärkeää pitää huoli ajan kulusta, jotta vältytään pahoilta seuraamuksilta 

 

 

V: Löytöretkiä ja historiankirjoituksia on kuvattu eurosentrisellä tavalla eikä löytöretkien vaikutusta alkuperäisasukkaiden asemaan kerrota.  

V: Vapautta korostavat aatteet levisivät myös Latinalaiseen Amerikkaan. Espanja ja Portugali menettivät asemansa 1600-luvulla eivätkä voimavarat rittäneet puolustukseen.  

Demokratian heikot perinteet on auttanut diktaattorien valtaan nousua. Kansannousut ja sotilasvallankaappaukset olivat yleisiä  

Suuret varallisuus erot ovat lisänneet sosialismin kannatusta 

 

 

Perustele väite: Alkuperäiskansojen maailmankuva oli myyttinen 

-Alkuperäiskansojen maailmankuva oli myyttinen, koska suurinta osaa alkuperäiskansoista ei tiedetä enempää kuin nimi ja viimeinen vuosikymmen, jos sitäkään. Ihmiset eivät tiedä miten ihmiset tarkalleen elivät, kuinka kaupankäynti meni, mitä tekstit tarkoittivat ja kuinka monta alkuperäiskansaa alueella oikeastaan eli. Alkuperäiskansojen maailmankuvaa muokkasi uskonto, jonka takia heidän maailmankuvansa pystyi olla mitä tahansa, koska uskonnot kuolivat alkuperäiskansojen mukana. Alkuperäiskansojen uskonnoista tiedetään vähän, joten ei voida tutkia kuinka ne olisivat voineet vaikuttaa maailman kuvaan. 

 

22. 

 

-Tilanteet olivat yllättäviä alkuperäiskansoille, espanjalaisilla oli myos tuliaseita ja kulkuvälineitä (esim. hevosia), toisin kuin alkuperäiskansoilla. 

 

-Löytöretki termi on itsessään eurosentrinen, koska maat joille eurooppalainen laskeutui oli jo löydetty ja asutettu. Kanssakäymiset alkuperäiskansojen kanssa kuvattiin aina rauhallisiksi eurooppalaisten puolelta, mutta väkivaltaisiksi ja vihaisiksi alkuperäiskansojen puolelta. 

 

-Alueet olivat todella levottomia, kun valistuksen "vapauden" korostaminen levisi alueelle. Espanjan ja Portugalin voimavarat olivat vähissä, joten heillä ei ollut täyttä kykyä tai miehistöä kukistamaan itsenäistymistä. Siirtomaa-aika näkyy edelleen kielissä, joita Etelä-Amerikan valtioissa puhutaan, ja termissä Latinalainen Amerikka. 

10 pääkohtaa Latinalaisen Amerikan alkuperäiskulttuureista:
1. kehittyivät toisistaan poikkeaviksi
2. maanviljelyn keksiminen edisti kulttuurien kehitystä
3. Pohjoisessa ihmiset levittäytyivät suurille tasangoille
4. Etelässä ihmiset pakkautuivat kapealle (Väli-Amerikan) alueelle
5. korkeakulttuurien myötä yhteiskunta jakaantui eri luokkiin
6. Mayojen ja atsteekkien kulttuurit kehittyivät hierarkkisiksi
7. Mayoilla ja atsteekeilla syklinen aikakäsitys
8. Inkojen kulttuuri oli voimakkaimmillaan ennen eurooppalaisten löytöretkiä
9. Inkojen talous perustui tehokkaaseen maatalouteen
10. Inkoilla oli hyvä hallinto sekä sotilaallinen voima

Alkuperäiskansojen maailmankuva oli myyttinen:
-usko muokkasi maailmankuvaa, syklinen aikakäsitys
-uskonto läsnä kaikessa

-hallitsijat jumalten ja kansan välillä

-uskonnolliset toimitukset yhteydessä sateeseen sekä vuodenaikoihin

-jumalille uhrattiin, ihmisveri edesauttoi auringon kiertokulkua

-espanjalaisilla oli tuliaseita sekä hevosia
-myös erilaiset espanjalaisten mukana tuodut taudit tappoivat monia
Millä tavalla eurosentrismi on ilmennyt löytöretkien historiankirjoituksessa?

-löytöretkien vaikutuksista alkuperäiskulttuureihin ei kerrottu
-kirjoitukset eurooppalaisten näkökulmasta, löytöretkeilijöitä ylistettiin
Mitkä tekijät edesauttoivat Latinalaisen Amerikan itsenäistymistä ja miten siirtomaa-aika näkyy edelleen?

-Portugalilla ja Espanjalla ei voimia puolustukseen, aseman menetettyä
-heikko demokratia
-varallisuuserot

1.       asutus pakkautunut tiheästi Väli-Amerikkaan

2.       ensimmäiset korkeakulttuurit

3.       olmeekit kehittivät tähtitiedettä, matematiikkaa ja kirjoitustaitoa 1500 eaa-500 jaa

4.       mayat tunnettuja kehittyneestä kulttuuristaan (kukoistuskausi 250-900)

5.       atsteekeista tuli alueen hallitseva kansa sotilaallisen etevyytensä vuoksi 1400-luvulla

6.       Inkat johtivat Andeilla 1400-luvulla ja olivat tunnettuja sotilastaidoistaan, hyvästä hallinnosta ja kulttuuristaan

7.       yhteiskunta hierarkkinen

8.       uskonto tärkeä osa ihmisten elämää

9.       uhrilahjat jumalille

10.   syklinen aikakäsitys

 Alkuperäiskansojen maailmankuva oli myyttinen, koska uskonto oli tärkeä osa ihmisten elämää.  Uskottiin jumaliin ja heille uhrattiin. Hallitsijat ja papisto toimivat yhdistävänä tekijänä jumalten ja kansan välillä. Uskonnolliset seremoniat tahdittivat arkea.

kpl 22

 Espanjalaiset valloittajat kukistivat alkuperäiskulttuurit helposti, koska heillä oli hevosia ja tuliaseita eivätkä alkuperäisasukkaat olleet varautuneet hyökkäykseen vaan se tuli yllätyksenä. He toivat mukanaan tauteja, joille alkuperäisamerikkalaiset eivät olleet vastustuskykyisiä ja heidän hallitsijansa vangitseminen heikensi heidän vastarintaansa ja yhteishenkeään. Monet myös kääntyivät espanjalaisten puolelle. Inkavaltakunnassa oli juuri käyty sisällissota, joten se oli heikentynyt ja he uskoivat myyttiin, jonka mukaan valkoihoinen luojajumala palaa meren takaa ja espanjalaiset muistuttivat myytin jumalaa.

 Eurosentrismi on ilmennyt löytöretkien historiankirjoituksessa siten, että Kolumbusta ja espanjalaisia juhlitaan voittajina, jotka olivat etevimpiä merenkävijöitä ja suurmiehiä. Heidän tulonsa vaikutuksesta alueen asukkaisiin tai heidän kulttuurinsa ei ole juuri puhuttu, kuin vasta viime vuosina. Jo sana löytöretki on eurosentrinen, koska Amerikkaa ei löydetty löytöretkien seurauksena. Siellä oli asutusta jo ennen niitä. Ajatellaan, että Eurooppaan kuulumattomat osat liitettiin sivistyneeseen maailmaan, vaikka niissä oli jo korkeakulttuureja. 

 Valistusaate, yleinen tyytymättömyys, Ranskan vallankumous, Yhdysvaltojen itsenäistyminen ja Espanjan ja Portugalin heikentyminen auttoivat latinalaisen Amerikan itsenäistymistä 

 Siirtomaa-aika näkyy edelleen taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa eriarvoisuudessa. Alkuperäisamerikkalaisten asema on edelleen huono.

 
2. Löytöretki käsite on itsessään eurosentrinen. Käsite on Eurooppa-keskeinen ja suhtautuu Amerikan alkuperäisiin kulttuureihin väheksyvästi. Amerikkaa ei löydetty löytöretkien seurauksena vaan siellä oli asutusta jo ennen niitä.

3. Espanja ja Portugali olivat menettäneet suurvalta-asemansa, eikä niiden sotilaalliset ja taloudelliset voimavarat riittäneet alueiden puolustamiseen. Alueella oli paljon levottomuuksia. 

Siirtomaa-aika näkyy edelleen taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa eriarvoisuudessa.  

Perustele väite: Alkuperäiskansojen maailmankuva oli myyttinen s. 147  

 

Amerikkalaisten alkuperäiskansojen maailmankuva oli selvästi myyttinen, koska heidän rituaalit perustuivat aivan käsittämättömiin arvailuihin. Alkuperäiskulttuureiden rituaaleihin kuuluivat esimerkiksi erilaiset uhraukset, jossa uhrattiin kotieläimiä ja ihmisiä. Kansa palvoi heidän hallitsijoitaan, jotta he saisivat paremman sadon. Alkuperäiskulttuurien maailmankuva oli hyvin suppea eivätkä he ajatelleet asioita fakta pohjaisesta vaan he toimivat uskomustensa pohjalta. Hallitsijat olivat saattanet manipuloida omaa kansaansa tekemään tällaisia uhrauksia. 

Kpl 22