Lihasikoja kasvatetaan Suomessa yhdistelmäsikaloissa sekä lihasikaloissa..

 Suomessa tuotettiin v.2017 vajaa 182 miljoonaa kiloa sianlihaa.

Siat elävät ryhmissä pihatoissa tai karsinoissa​. Sika on laumaeläin, joten sen sosiaalinen laumakäyttäytyminen on otettava huomiooon ja sialla on oltava vähintään näköyhteys muihin sikoihin.
Sairaille sioille on erilliset "sairasosastot", jossa ne voivat toipua rauhassa.
Karjut kuitenkin stressaavat toisia karjuja helposti, joten ne pidetään yleensä yksittäiskarsinoissa, joissa niillä on haju,- kuulo- ja näköyhteys sikalan muihin sikoihin.

Karsinan minimikoko on määrätty eläinsuojelulaissa 0,65m2/ sika, mutta karsinoiden koko vaihtelee tuottajan mukaan, Mm. Atrian Laatulihan vaatimus on 0,9m2/sika ja vuonna 2010 voimaan tulleet investointitukisäädökset edellyttävät 0,9-1,0 m2/sika riippuen eläimen painosta.

Lannanpoiston toimivuus on tärkeää sikalassa, sillä sikojen lanta tuottaa haitallisia lantakaasuja sikalaan, jotka haittaavat sikojen kasvua ja aiheuttavat terveysriskin siolle.

 ​

EU-jäsenyyden aikana sikatilojen määrä on vähentynyt reilusti. Vaikka tiloja on vähemmän kuin ennen, sianlihaa tuotetaan enemmän kuin 20 vuotta sitten. Suomessa tuotettiin sianlihaa vuonna 2017 vajaa 182 milj. kiloa ja kulutettiin n 33kg henkeä kohden.

Miksi valita suomalainen sianliha?

·         Terveys

·         Saparo

·         Väh. antibioottien käyttö

·         Hyvä hoito

·         Ruokinta

Suomalaiset siat voivat hyvin. Niillä on huomattavasti enemmän lattia-alaa kuin muissa kilpailijamaissa. Virikemateriaalit lisäävät sikojen hyvinvointia ja antavat niille tekemistä. Säännölliset eläinlääkärintarkastukset varmistavat eläinten hyvän kunnon, sekä terveyden ja tuotanto-olosuhteiden oikeudenmukaisuuden. 

Toisin kuin muissa maissa, Suomessa sialla on saparo. Saparon typistäminen on kivulias toimenpide ja se aiheuttaa kärsimystä myös myöhemmin elämässä. Stressaantunut sika syö toisen sian saparoa ja siitä johtuen se muualla typistetään. Typistämättömyydestä voi päätellä, että suomalainen sika voi hyvin.

  Yleisesti hyvinvoiva possu on myös terve. Suomesta puuttuukin monta muualla maailmalla yleistä sikatautia kuten esimerkiksi porsasyskä sekä PRRS. Salmonella on erittäin harvinainen Suomessa kansallisen vastustusohjelman ansiosta ja se pystyttäisiin heti rajaamaan sekä hävittämään.

Hyvän terveydentilan sekä hyvinvoinnin vuoksi antibioottien käyttö ja lääkintä on yksilöllistä perustuen eläinlääkärin määräykseen. Suomalaisen sikatalouden lihatuotteissa ei ole lääkinnästä jäämiä sekä sikatalous ei ole heikentämässä antibioottien tehoa luomalla resistenssejä bakteereita. Muualla maailmalla liiallinen lääkintä on vakava ongelma.

Lihasikalassa porsaat menevät isoissa ryhmissä karsinoihin, joista ne sitten jaetaan sukupuolen sekä koon mukaan karsinoihin. Tällöin ruokinta helpottuu huomattavasti. Yhdessä karsinassa porsaita on noin 10, joka on sama määrä, kuin yleensä pahnueessa, jolloin se on hyvin luonnollinen elinolosuhde.

Hyvä sikalan olosuhdehallinta takaa hyvinvoivat possut, jolloin lihakin on maukkaampaa. Olosuhdehallinnalla tarkoitetaan mm. ilmastoinnin sekä lämmityksen säätämistä niin, että sioilla on hyvä olla. 

Kun siat ovat olleet sikalassa noin 85 päivää, ne punnitaan ja jos sika on saavuttanut teuraspainon, se ilmoitetaan teurastettavaksi. Teuraaksi menevät siat tatuoidaan tilakohtaisella numerosarjalla, jotta tieto kotitilasta siirtyy teurastamolle ja tuottaja saa tilityksen sekä palautetta oman tilan sioista. Pienimmät siat saavat jäädä vielä kasvamaan lihasikalaan. 

- Noin 7-8h päivästä kuluu syömiseen 

Lepokäyttäytyminen
- Luonnonvarainen sika lepää noin 58%    päivästä

- Makaavat kylmällä säällä yhdessä läjässä, kuumalla säällä hajallaan. Sikalatilojen liian vähäiset virikkeet näkyvät sian liiallisena lepäämisenä

- Siat pöyhivät makuupaikan ennen makuulle asettumista

Ulostuskäyttäytyminen
- Sika ulostaa päivässä noin 7 kertaa ja virtsaa noin 4 kertaa, yleensä kosteaan ja vetoisaan paikkaan

- Sikaloissakin sika pitää ulostusalueen ja makuualueen erillään

- Täysritiläpohja sikaloissa sika ei välttämättä opi erottelemaan alueita, jolloin ruokakaukaloihin ulostamisen riski kasvaa

Ryhmäkäyttäytyminen
- Sosiaalisuus on huipussaan 2-8 viikon iässä, vanhemmiten lajitoverin kohtaaminen saattaa aiheuttaa agressiota

- Laumassa on sosiaalinen arvojärjestys, joka tiedetään hajuaistin perusteella, harvoin taistellaan.

- Ryhmäkoko normaalisti noin 10 sikaa.

- Sopiva tilakoko eläintä kohden on tärkeää, sillä liian ahtaassa alempiarvoiset eläimet voivat joutua todella pieniin tiloihin

Tutkimiskäyttäytyminen
- Sika tutkii tonkimalla ja pureskelemalla. Sikaloissa, joissa ei ole tarpeeksi virikkeitä, voi pureskelu ohjautua väärään paikkaan, kuten lajitoverin saparoon ja kylkiin. Siat myös pureskelevat putkia ja painelevat vesinippaa aikansa kuluksi.

Oppiminen
- Sika on luonnostaan hyvin oppivainen ja rutiineihin tottuva eläin, tämä helpottaa sikojen siirtämistä ja lastaamista