Luennolla korostui se, miten tunne- ja digitaidot ovat keskeisiä yksilön hyvinvoinnille. Korona-aika on osoittanut, että poikkeustilanteissa nämä taidot hyvin hallitsevat oppilaat ja opiskelijat ovat paitsi menestyneet opiskeluissaan parhaiten, myös voineet henkisesti paremmin kuin ne, joilla nämä taidot ovat olleet heikompia eli näiden taitojen hyvällä hallinnalla on hyvinvointia suojaava ja edistävä vaikutus.

Koulun tehtävä on valmistaa lapsia ja nuoria kohtaamaan tulevaisuuden haasteita. Emme voi tietää, millaiset vaiheet meitä tulevaisuudessa odottavat, siispä meidän on varustettava nuoremmat sukupolvet taidoilla ja tiedoilla, jotka antavat heille parhaat mahdolliset lähtökohdat toimia myös yllättävissä tilanteissa, joita emme tämän hetken tietämyksellä kykene edes ennakoimaan. Lisäksi koulun pitää varmistaa, että kaikilla lapsilla ja nuorilla on mahdollisuudet saavuttaa tarvittavat tiedot ja taidot heidän perhetaustastaan ja lähtökohdistaan riippumatta. Siten opettajien on tuettava sosioemotionaalisten ja digitaitojen saavuttamisessa myös niitä oppilaita, jotka eivät ehkä kotoaan saa tarpeeksi tukea näihin asioihin liittyen tai joilla ei esimerkiksi ole muuten kuin koulun kautta mahdollisuutta käyttää erilaisia digitaalisia laitteita ja sovelluksia.

Nuoret (ja aikuisetkin) olisi hyvä tehdä tietoisiksi siitä, että älylaitteet edustavat ns. "tahmeaa teknologiaa" eli niiden "taikapiiristä" voi olla vaikea pysytellä irti. Isoksi osaksi tämä johtuu siitä, että älylaitteilla käytetyt kaupalliset sovellukset on tehty tarkoituksella koukuttavaksi. Yhdessä voidaan pohtia sitä, mihin aikaansa oikeasti haluaa j a kannattaa käyttää.

Kun digiteknologian ja erilaisten some-sovellusten käytöstä puhutaan, tulee kuitenkin pitää myös mielessä se, että some on useimmille nuorille nykyisin tärkeä vuorovaikutuksen ja sosiaalisten kontaktien muodostamisen väylä. Siksi on tärkeä tarjota heille mahdollisuus oppia tässä ympäristössä toimimisen taitoja eikä vain tuomita somen käyttöä jotenkin "turhana".

Välittävää vuorovaikutusta digitaalisessa ympäristössä ja nuorten luottamusta omaan kyvykkyyteensä voin vahvistaa olemalla itse aktiivisesti läsnä myös käytetyssä digitaalisessa ympäristössä, pitämällä yllä keskusteluilmapiiriä, jossa myös huolia ja negatiivisia kokemuksia uskalletaan nostaa esiin. Esimerkiksi Teams-ympäristössä minua voi opiskelun aikana lähestyä yksityisviestillä ja reagoin siihen nopeasti. 

Opetukseeni voisin suunnitella mediatekemiseen liittyviä projekteja, jotka tukisivat nuorten toimijuutta. Voisimme julkaista yhteistä verkkojulkaisua, johon nuoret voisivat laatia sisältöä kulloiseenkin opiskeltavaan teemaan liittyen. Voisimme myös tehdä yhteistyötä paikallisten mediatoimijoiden, kuten paikallislehden tai -radiokanavan kanssa ja harjoitella toimittamaan niihin sopivaa sisältöä.