Paina + oikeasta alakulmasta ja kirjoita.

Lue muiden juttuja, tykkää sydämellä ja kommentoi.

Ylipäätään keskustelua lapsille suunnatun taiteen taiteesta.

Tule sellaisena kuin olet – Toimintamalli luovien menetelmien ja oppijoiden moninaisuuden yhdistämiseen

Ajatus ja tavoite

Toimintamallin ytimessä olisi ajatus tilasta, jossa oppijoiden moninaisuus olisi lähtökohta. Tavoitteena on luoda turvallinen ja osallistava oppimisympäristö, jossa oppijat voivat harjoitella oman toiminnan ohjausta, tarkkaavaisuutta, impulssien hallintaa ja tunnetaitoja luovien, kehollisten ja taidekasvatuksellisten menetelmien avulla. Roiminnassa ei vain istuta ja maalata – vaan liikutaan, kokeillaan, rytmitetään, pysähdytään ja rakennetaan yhteistä merkitystä taiteen keinoin.

Kenelle?

Toiminta olisi suunnattu lapsille ja nuorille, joilla on erilaisia oppimisen tapoja ja tarpeita. Mukaan ovat tervetulleita myös ne, jotka harjoittelevat vielä käytöksen tai tarkkaavuuden säätelyä, ja joilla on monenlaisia temperamentteja. Tärkeintä ei ole ”valmius” vaan halu osallistua ja tulla nähdyksi sellaisena kuin on.

Ohjaajat ja osaaminen

Toimintaa ohjaisivat koulutetut taidekasvattajat ja erityispedagogiikkaan perehtyneet ammattilaiset, joilla on osaamista myös kehollisista, visuaalisista ja toiminnallisista menetelmistä.

Oman alan (teatteri) lisäksi koen antoisaksi monitaiteellisen toiminnan ja yhdessä tekemisen.

Ongelmista

Onnistumisista

Havainnoista

Vauvoille tehtävä esittävä taide.

Vuorovaikutus, kohtaaminen, osallistavuus.

On kokemusta luonnossa liikkuvan, osallistuvan esityksen tekemisestä lapsille. Paikkasidonnaiset esityskonseptit kiinnostaa ja lasten luontosuhteen tukeminen esittävän taiteen kautta.

Ryhmämme pohdintoja kasvatuksen näkemyseroista ja taidepedagogiikasta

Ryhmämme keskusteli siitä, miten kasvatusnäkemykset muotoutuvat eri tavoin eri kulttuureissa ja toimintaympäristöissä. Esiin nousi seuraavia teemoja:

• Lapsilähtöisyys ja lapsinäkemykset: Lasta voidaan tarkastella aktiivisena toimijana tai aikuisen ohjauksen kohteena. Miten paljon lapsella on toimijuutta ja osallisuutta kasvatussuhteessa?

• Aikuinen auktoriteettina vai rinnalla kulkijana? Pohdimme auktoriteetin merkitystä ja sen suhdetta turvallisuuden kokemukseen.

• Oppimiskäsitykset ja niiden taustalla olevat arvot: Onko tärkeämpää kontrolli vai yhteinen merkityksen rakentaminen?

• Temperamenttierot ja tunneilmaisu: Erilaiset lapset tarvitsevat erilaista tukea – kuinka tämä otetaan huomioon käytännössä?

• Yhteisöllisyys vs. yksilöllisyys: Painotetaanko yhteisön normeja vai yksilön ilmaisua ja tarpeita?

• Taidekasvatus mahdollistaa moninaisuuden huomioimisen. Taiteen keinoin voi tukea lapsen kasvua, tunnetaitoja ja ilmaisua ilman sanoja.

Pohdimme lopuksi, voisiko moninaisuuteen perustuva, taidepedagogiikkaa hyödyntävä toimintamalli tarjota lapsille tilan, jossa saa tulla näkyväksi sellaisena kuin on.

Kysykää Kimmo Tähtivirtaa!