<?xml version="1.0"?>
<rss version="2.0">
   <channel>
      <title>Henkilökohtaisten tekijöiden vaikutus työhyvinvointiin by Mila Soini</title>
      <link>https://padlet.com/milmatso/2ajlgjh17e4y</link>
      <description></description>
      <language>en-us</language>
      <pubDate>2018-01-24 12:48:59 UTC</pubDate>
      <lastBuildDate>2023-03-23 06:53:45 UTC</lastBuildDate>
      <webMaster>hello@padlet.com</webMaster>
      <image>
         <url></url>
      </image>
      <item>
         <title>Persoonallisuus</title>
         <author>milmatso</author>
         <link>https://padlet.com/milmatso/2ajlgjh17e4y/wish/224185028</link>
         <description><![CDATA[<div>-yksi ihmisen toiminnan vaikuttaja, muttei koskaan määrääjä (muutkin asiat vaikuttavat)<br>-koulu- ja työelämässä ylikorostettu ja väärin käytetty (monet ongelmat mihin persoonallisuudella haetaan ratkaisua liittyvät oikeasti solidaarisuuteen, lojaaliuteen, hyvään käytökseen ja huomaavaisuuteen)<br>-käyttäytymissäännöt ovat usein työpaikoilla hukassa ja niitä yritetään ratkoa palkkaamalla persoonallisuudeltaan tietynlaisia henkilöitä (esim. sosiaalinen, aktiivinen ja ulospäinsuuntautunut)<br>-oikeasti tarvitaan yhteisiä pelisääntöjä, jotka jokainen voi oppia omaksumaan temperamentista riippumatta<br><br>Keltinkangas-Järvinen, L. 2008. Temperamentti. stressi ja elämänhallinta.</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2018-01-24 12:59:00 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/milmatso/2ajlgjh17e4y/wish/224185028</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Opettajan tyypilliset piirteet</title>
         <author>terhi_alsila</author>
         <link>https://padlet.com/milmatso/2ajlgjh17e4y/wish/224188015</link>
         <description><![CDATA[<div>Pekka Räihän (2010) väitöskirjasta:<br>Tyypillinen opettaja-opiskelija on tyypillisesti:&nbsp;<br>1. aikaisemmissa (lukio-) opinnoissa hyvin pärjännyt<br>2. keskiluokkaisesta sosioekonomisesta taustasta ponnistava&nbsp;<br>3. harrastuneisuus taito- ja taideaineissa&nbsp;<br>4. nuori nainen.&nbsp;<br>--&gt;&nbsp;Heille opettaja-opinnot saattavat näyttäytyä helppona koulutusputkena käytännölliseen, mutta myös arvostettuun akateemiseen ammattiin</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2018-01-24 13:08:00 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/milmatso/2ajlgjh17e4y/wish/224188015</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Tunteiden vaikutus </title>
         <author>terhi_alsila</author>
         <link>https://padlet.com/milmatso/2ajlgjh17e4y/wish/224191028</link>
         <description><![CDATA[<div>- Opettajan tunteilla suuri osuus, jotta voimme ymmärtää todellisia yhteyksiä stressin, loppuunpalamisen, persoonallisuuden ja tukiverkostojen välillä&nbsp;</div><div>- Persona vaikuttaa suuresti myös siihen, kuinka opettajat kokevat stressiä työssään ja pystyvät vastaamaan siihen --&gt; coping mekanismit)<br>(Montgomery &amp; Rupp, 2005,&nbsp;</div><h1>A Meta-Analysis for Exploring the Diverse Causes and Effects of Stress in Teachers, Canadian Journal of Education 28: s. 458-4 )</h1>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2018-01-24 13:16:22 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/milmatso/2ajlgjh17e4y/wish/224191028</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Uupumiselle altistavia persoonallisuuspiirteitä</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/milmatso/2ajlgjh17e4y/wish/224246157</link>
         <description><![CDATA[<div>• Persoonallisuuden piirteitä, jotka altistavat herkemmin uupumiselle (burnout), mm.<br>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; – negatiivissävytteinen ajattelu ("negative affectivity"); pessimismi, erityisesti itseen kohdistuva<br>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; – ylisuorittaminen ("overcommitment") eli vaikeus irtautua työstä; liika tunnollisuus<br>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; – coping-tyyli<br>(Luku 4, s. 91–110)<br><br><strong>Uupumiselta suojaavia piirteitä</strong><br>• Vastaavasti taito ymmärtää ja käsitellä tunteita avoimesti (emotional openness, EO) näyttäisi ehkäisevän burnoutilta.<br>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; – Käsittelemättömät tunteet patoutuvat helposti huomaamatta.<br>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; – Huolten ulkoistaminen ja jakaminen muiden kanssa.<br>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; – Tähän liittyvät myös ihmissuhteet: vaikeudet käsitellä tunteita voivat mutkistaa suhteita mm. kollegoiden kanssa, mikä voi edelleen lisätä stressiä töissä.<br>(Luku 8 s. 167–182)<br><br>(Schwartzhoffer, R., Innanen, H., Juvakka, A. &amp; Salmela-Aro, K. (2009). Psychology of burnout: predictors and coping mechanisms. Luvut 4 &amp; 8 eli sivut 91–110, 167–182)</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2018-01-24 15:01:35 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/milmatso/2ajlgjh17e4y/wish/224246157</guid>
      </item>
      <item>
         <title>&quot;Minäpystyvyys&quot;</title>
         <author>riikka_vaittinen</author>
         <link>https://padlet.com/milmatso/2ajlgjh17e4y/wish/224307560</link>
         <description><![CDATA[<div>Jos minäpystyvyys on heikko/matala, henkilöllä on yleensä tapana vähätellä omaa osamistaan; pessimistinen asenne. Tässä myös päätösten teko vaikeaa ja avuttomuuden tunne on vahva. (ei uskota omaan opettajuuteen ja omiin kykyihin)<br><br>Minäpystyvyys joko estää tai tehostaa motivaatiota.<br><br><br></div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2018-01-24 16:42:00 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/milmatso/2ajlgjh17e4y/wish/224307560</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Temperamentti ja stressi</title>
         <author>milmatso</author>
         <link>https://padlet.com/milmatso/2ajlgjh17e4y/wish/224343420</link>
         <description><![CDATA[<div>-stressi on ulkoisten vaatimusten ja ihmisen kapasiteetin tai resurssien välinen epäsuhta (ei tarvitse olla todellinen vaan kokemus ristiriidasta riittää)<br>-temperamentti ilmenee selvimmin äärimmäisissä tilanteissa (esim. stressi)<br>-temperamentti vaikuttaa siihen, mikä kenellekin on stressille altistava ärsyke ja selittää miksi samasta tilanteesta toiselle nousee fysiologinen stressireaktio ja toiselle ei<br>-stressin voimakkuuteen vaikuttaa temperamentin epäsopivuus suhteessa ympäristöön sekä yksilöllinen stressiherkkyys (voimakas stressi, kun: ääripään epäsopivuus ja korkea stressiherkkyys, lievä stressi, kun: häilyvä epäsopivuus ja matala stressiherkkyys)<br>-introvertillä ihmisellä on synnynnäinen taipumus kokea objektiivisssa tilanteissa (kuolema, luonnonkatastrofit ym.) voimakkaampaa stressiä kuin ulospäinsuuntautunut ihminen. Kyse ei siis ole siitä, ettei hän kykenisi puhumalla itsestään ja tunteistaan hoitamaan stressiään.<br>-temperamentti vaikuttaa myös selviytymiskeinojen valintaan ja stressin seurauksiin<br>-tiedostamalla oman temperamentin voi ehkäistä stressin syntyä välttelemällä sille altistavia ärsykkeitä sekä valita itselleen parhaiten toimivat selviytymiskeinot<br><br>Keltinkangas-Järvinen, L. 2008. Temperamentti. stressi ja elämänhallinta.</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2018-01-24 17:41:30 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/milmatso/2ajlgjh17e4y/wish/224343420</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Työuupumus</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/milmatso/2ajlgjh17e4y/wish/224399516</link>
         <description><![CDATA[<div>- Stressi ja kuormittuneisuus esiintyvät usein synonyymeina, mutta stressi viittaa työntekijän kokemaan hyvinvointiin kun taas kuormittuineisuus painottaa tietyn työtehtävän suoritusta<br>- Työuupumus johtaa helposti turtumukseen, kyynisyyteen, unettomuuteen ja fyysisiin oireisiin<br>-Parhaiten motivoituneimmat sekä vähiten kollegiaalista tukea saavat opettajat palavat herkästi loppuun<br>- Opettajan hyvinvointia paransi työn ja vapaa-ajan selkeä raja, tämän saama arvostus, opettajan mielipiteiden huomioiminen ja ongelmanratkaisutaidot<br><br>Opetushallituksen julkaisu <em>Opettajien työhyvinvointi</em><br><br></div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2018-01-24 19:18:35 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/milmatso/2ajlgjh17e4y/wish/224399516</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Yhteys persoonalisuuden ja työtyytyväisyyden/opettamisen minä-pystyvyyden välillä </title>
         <author>hachlubr</author>
         <link>https://padlet.com/milmatso/2ajlgjh17e4y/wish/224523968</link>
         <description><![CDATA[<div>-ulospäinsuuntautuneilla (käyttäen Eysenckin persoonallisuusluokitellua) opettajilla on enemmän työtyytyväisyyttä&nbsp;<br>- muut positiiviset muuttajat: ihminen, joka tykkää kompetenssista, on kunnianhimoinen sosiaalisessa mielessä, kokee ettei ole aikaa lepäämään ja pilottaa tunteitaan<br>kielteinen vaikutus: ihminen, joka tulee helposti vihaiseksi&nbsp;<br>(Sezer ja Faruk, "The Relation between the Level of Job Satisfaction<br>and Types of Personality in High School Teachers")<br>- Toinen tutkimus käyttäen MBTI-luokittelua: Aikaisemipien tutkimuksien mukaan useimmiten opettajien persoonallisuus on ESTJ, parhaana ja tärkeimpänä muuttaja E (eli&nbsp; ulsopäinsuuntautuneisuus)<br>-Tässä tutkimuksessa:<br>-opettamisen minäpystyvyys kasvaa ajan mittaan, erityisesti käytännöllisen jakson jälkeen<br>- opettajat useimmiten ulospäinsuuntautuneita, mutta tämä ei vaikuta minäpystyvyteen&nbsp;<br>-hyvin pieni yhteys persoonallisuuden ja minäpystyvyyden eri alueiden välillä&nbsp;<br>(Roberts et al. "RELATIONSHIPS BETWEEN PERSONALITY TYPE AND TEACHING EFFICACY<br>OF STUDENT TEACHERS")<br><br></div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2018-01-25 06:43:43 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/milmatso/2ajlgjh17e4y/wish/224523968</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Työuupumuksen kehittyminen</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/milmatso/2ajlgjh17e4y/wish/224525421</link>
         <description><![CDATA[<div>(Saarinen &amp; Kokkonen 2003, Nurmenniemi 2007, Berkum 2004)<br>1. Ahkerat kunnianhimoiset ja tunnolliset uupuvat muita nopeammin työelämässä.<br>2. Ihmiset eivät synny työnarkomaaneiksi, vaan he oppivat sen vanhemmiltaan ja yhteiskunnalta.<br>3. Ihmisillä, jotka pystyvät tunnistamaan ja kuuntelemaan omia tunteitaan , on paremmat mahdollisuudet kestää työstressiä ilman, että he sairastuvat työuupumukseen.<br>4. Henkilö, joka on työuupumuksen riskiryhmässä, tekee mielellään vaikeita päätöksiä työyhteisössä. Henkilö on koko joukon sielu ja kipinä sekö innostaa ryhmää eteenpäin. Vaikuttaa karismaattiselta ja uhrautuu ryhmän vuoksi mielellään.</div>]]></description>
         <enclosure url="https://padlet-uploads.storage.googleapis.com/256737475/7d5729ac15319fc692c0e8ee7ac8b950/Screenshot_20180125_085647.png" />
         <pubDate>2018-01-25 06:57:43 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/milmatso/2ajlgjh17e4y/wish/224525421</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Tavoitteena työn imu </title>
         <author>milmatso</author>
         <link>https://padlet.com/milmatso/2ajlgjh17e4y/wish/224537919</link>
         <description><![CDATA[<div>-koostuu henkilön energisyyden, sitoutuneisuuden ja pystyvyyden kokemuksista töissä<br>-suhteellisen pysyvä ja myönteinen työhön liittyvä tunne- ja motivaatiotila (vaikuttamassa tarmokkuus, omistautuminen, uppoutuminen)<br>-sukupuoli- ja koulutuseroja esim. naiset ja korkeakoulutetut kokevat eniten työn imua (testi www.ttl.fi)<br>-työn imun ja työholismin erottaa koettu tunnetila (myönteinen vs. kielteinen)<br>-työssä tylsistyminen ja työuupumus ovat kielteisesti yhteyksissä sairauksiin ja työn-/perheelämän tasapainoon&nbsp;<br>-työn imu puolestaan ennustaa vähempää masennusoireilua, suurempaa elämään tyytyväisyyttä sekä tasapainoa työn ja muun elämän välille<br><br>Mäkikangas, A. yms 2017. Tykkää työstä - Työhyvinvoinnin psykologiset perusteet</div>]]></description>
         <enclosure url="https://padlet-uploads.storage.googleapis.com/131249072/a28bacb7582ba398fab31c43f38e8a7c/kuva.jpg" />
         <pubDate>2018-01-25 07:59:56 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/milmatso/2ajlgjh17e4y/wish/224537919</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Työstä palautuminen</title>
         <author>milmatso</author>
         <link>https://padlet.com/milmatso/2ajlgjh17e4y/wish/224575887</link>
         <description><![CDATA[<div>-työnkuvan muuttuminen aikaan ja paikkaan rajoittamattomaksi uhkaa työstä palautumista<br>-yksilön itsesäätely ja kyky asettaa rajoja omalle työlleen korostuu<br>-palautumisen psykologisena tarkoituksena on korjata työstressin aiheuttamat kielteiset vaikutukset yksilöön ja hänen elimistöönsä<br>-tavoitteena palautumisen riittävyys ennen seuraavaa työpäivää, muuten kuormitus kasaantuu ja johtaa kroonisiin terveysongelmiin<br>-palautumista tarvitaan pskologisiin (mieliala, väsymys, unenlaatu, stresi), että fysiologisiin (stressihormonit, verenpaine, sykevaihtelut) seurauksiin<br>-palautumista voi tapahtua tauoilla, iltaisin, viikonloppuisin ja lomilla&nbsp;<br>-optimaalinen vapaa-ajalla tapahtuva palautuminen:<br>1)Toiminnot: liikunta ja sosiaalinen vuorovaikutus (matalatehoiset ja passiiviset toiminnot esim. tv ei yhtä selkeästi auta palautumisessa, tutkimustulokset vaihtelevat)<br>2) Kokemukset: psykologinen irrottautuminen, rentoutunut olotila, taidonhallintakokemukset, kotrolli ja valinnanvapaus vapaa-ajalla, merkityksellisyys, yhteenkuuluvuus, työpäivän positiivinen reflektointi<br><br>-työn ominaisuuksien vaikutus palautumiseen:<br>1)työn määrän vaatimukset (aikapaine, työn suuri määrä, ylikuormitus)<br>2)työn laadulliset vaatimukset (vaikeiden päätösten teko)<br>-palautumisen vaikeudet tulisi tunnistaa ajoissa - vastuu työntekijällä, esimiehillä, työyhteisöillä kuin työterveyshuollolla<br><br>Mäkikangas, A. yms 2017. Tykkää työstä - Työhyvinvoinnin psykologiset perusteet</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2018-01-25 10:28:21 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/milmatso/2ajlgjh17e4y/wish/224575887</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Allostaattisen kuorman teoria kroonisten sairauksien synnyssä</title>
         <author>milmatso</author>
         <link>https://padlet.com/milmatso/2ajlgjh17e4y/wish/224577809</link>
         <description><![CDATA[<div>-allostaattinen järjestelmä (autonominen hermosto, sisäeritysjärjestelmä ja immuunipuolustusjärjestelmä) eivät toimi niinkuin pitäisi<br>-palautuminen estyy ja johtaa kroonisiin terveysongelmiin, jos:<br>1)stressitilanteet toistuvat tiheästi<br>2)sopeutumista (elimistön vasteen vähenemistä stressitilanteen toistuessa) ei tapahdu<br>3)elimistön vaste ei syystä tai toisesta häviä stressitilanteen päätyttyä<br>4)epätarkoituksenmukainen vaste saa aikaan toimintahäiriöitä myös muissa järjestelmissä<br><br>McEwen 1998 kirjasta&nbsp;<br>Mäkikangas, A. yms 2017. Tykkää työstä - Työhyvinvoinnin psykologiset perusteet</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2018-01-25 10:36:11 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/milmatso/2ajlgjh17e4y/wish/224577809</guid>
      </item>
   </channel>
</rss>
