Suomessa vietetään vuosittain kahta rukouspäivää, joista Kristittyjen ykseyden rukouspäivä on ensimmäinen (18.1.), ja 24.10. vietettävä rauhan, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen vastuun rukouspäivä on toinen. Jälkimmäinen on samalla YK:n päivä.

Pyhän Henrikin muistopäivää voidaan viettää aina 19.1.

Runebergin tunnetuin teos on Vänrikki Stoolin tarinat. Hän on myös sanoittanut Maamme–laulun.

Runebergin päivän perinteisiin kuuluvat Runebergin tortut, jonka reseptin uskotaan olevan hänen vaimonsa kehittämä. Runebergin torttu on mantelilla ja rommilla tai punssilla maustettu leivos. 
https://www.google.fi/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://www.k-ruoka.fi/reseptit/runebergin-torttu&ved=0ahUKEwiU_8nCiNbaAhXGhKYKHU8IDEwQFgguMAI&usg=AOvVaw0MS2v6LJRa_B4G7evfkYIN

Laskiaiseen kuuluvia merkkipäiviä ovat laskiaissunnuntai sekä sitä seuraava laskiaistiistai.
https://www.google.fi/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://www.valio.fi/reseptit/laskiaispullat/&ved=2ahUKEwiPo4njiNbaAhVBDSwKHWEIDywQFjAAegQIAxAB&usg=AOvVaw1324p_UDzrPK1Xr1_hfoPd

https://www.google.fi/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://www.pinterest.com/amp/karppila_m/kalevalan-p%C3%A4iv%C3%A4/&ved=2ahUKEwi4ivT8idbaAhXQDuwKHagUBZ8QFjAVegQIBxAB&usg=AOvVaw2MS5opQCwQkNUiaVuBPyoU&ampcf=1

Naistenpäivänä on tarkoitus juhlistaa naisten sosiaalisia, poliittisia ja taloudellisia saavutuksia, mutta samalla myös nostaa esiin asianyhteyksiä, joissa edistystä edelleen tarvitaan.
***

Kaikki naiset, tanssikaa:
teitä tänään juhlitaan!

Päivien ja öiden pituudet ovat tällöin kutakuinkin yhtä pitkät joka puolella maapalloa.

Päivämäärä: vaihtelee vuosittain. 22.3. ja 25.4. välissä. Johtuu siitä että pääsiäispäivä on sovittu jo aikanaan vietettäväksi kevätpäiväntasauksen jälkeisen ensimmäisen täydenkuun jälkeisenä sunnuntaina. Juuri niin.

Suomessa Romanien kansallispäivä on vuosittain 8.4. ja se löytyy kalenterista vuodesta 2014 alkaen.

Tätä ehdotusta, joka tunnetaan nimellä Schumanin julistus^[2] pidetään Euroopan unionin perustamisen ensimmäisenä askeleena.

Nykyään 9. päivästä toukokuuta on tehty Euroopan unionin symboli (Eurooppa-päivä), joka yhdessä yhteisen valuutan (euro), lipun ja kansallislaulun kanssa identifioi Euroopan unionin poliittisena toimijana. Eurooppa-päivä on tarkoitettu unionin kansoja ja kansalaisia yhdistävien juhlallisuuksien päiväksi.

Eurooppa-päivän tapahtumia Suomessa järjestää kansalaisjärjestö Eurooppalainen Suomi yhteistyössä Euroopan komission kanssa. ^[3]

Koska pääsiäinen on vuosittain eri päivämäärällä, myös helatorstain ajankohta vaihtelee vuosittain.

J.V. Snellmanin päivää ja samalla suomalaisuuden päivää vietetään vuosittain 12.5.

Snellman oli 1800-luvulla elänyt, vahvasti suomen kielen asemaan ja Suomen markkaan vaikuttanut filosofi, valtionmies ja kirjailija.

Perinteisiin tapoihin kuuluu äidin hemmottelu esimerkiksi valmistamalla aamiainen ja tuomalla se vuoteeseen, äitienpäivälahjat sekä usein myös lasten tekemät äitienpäiväkortit.

Suomessa on myös tapana, että äitienpäivänä presidentti palkitsee kasvattajina ansioituneita äitejä. 
https://www.google.fi/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://fi.pinterest.com/amp/pin/442549100864057779/&ved=2ahUKEwioqpyri9baAhXGliwKHQzaAqIQFjAKegQIBxAB&usg=AOvVaw04jB2eU42YDRM-uz0HzaM7&ampcf=1

Helluntai on alunperin ollut juutalaisten sadonkorjuu juhla, mutta myöhemmin sitä on vietetty Siinailla tapahtuneen lain antamisen muistojuhlana. Suomenkielisen sanan alkuperä tulee ruotsenkielen helig dag eli pyhä päivä ilmaisusta

Kaatuneiden muistopäivän perinteisiin kuuluu mm. sankarihaudoilla vieraileminen.

Lippujuhlapäivänä jaetaan mm. kunniamerkit sekä ylennetään ansioituneita sotilaita ja reserviläisiä.

Kesäpäivänseisauksen aikaan päivä on pisimmillään: aurinko paistaa kohtisuoraan Kravun kääntöpiirillä.

Pohjoisen napapiirin pohjoispuolella tämä päivä on se, jolloin aurinko ei laske lainkaan.

Juhannuksen teemoja

Suomalaiseen juhannuskulttuuriin kuuluvat kiinteästi mökkeily, juhannussauna, lipunnosto salkoon sekä kokon polttaminen. 

Vuodesta 1992 lähtien hänen syntymäpäivänään 6. heinäkuuta on vietetty vuosittain virallista Eino Leinon päivää.

Unikeonpäivää vietetään 27. heinäkuuta vuosittain ja se pohjautuu vanhaan kristilliseen legendaan, jonka mukaan Efesoksen seitsemän unikekoa pakenivat 200-luvulla vainoa, nukkuivat 200 vuotta ja heräsivät sen jälkeen.
Uskomuksia ja perinteitä

Unikeonpäivään liittyy Suomessa erilaisia uskomuksia perinteitä, kuten:

Yrittäjän päivän päätapahtuman vastuullinen järjestäjä on Yrittäjän Päivä -säätiö. Säätiön taustavoimina on laajasti Suomen elinkeinoelämää ja yrittäjätahoja. Vuonna 2006 Narinkkatorilla paljastettiin yrittäjäpatsas.

Syyspäiväntasauksesta katsotaan kesän loppuvan ja vastaavasti syksyn virallisesti alkavan. Teknisemmän selityksen syyspäiväntasaukselle voi lukaista esimerkiksi 

Aleksis Kivi oli Suomessa 1800-luvulla vaikuttanut kirjailija, jota on kutsuttu myös suomalaisen kirjallisuuden isäksi. Kiven tunnetuin teos on Seitsemän veljestä.

YK:n keskeisenä päämääränä on edistää kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta sekä terveyttä, taloudellista yhteistyötä, kansakuntien välisiä ystävällisiä suhteita ja kulttuurienvälistä ymmärtämystä.

YK:n päivä on kansainvälinen merkkipäivä ja sitä on vietetty vuodesta 1948 asti.

Suomenruotsalaisille päivä merkitsee oikeutta käyttää omaa kieltään Suomessa, mutta päivän tarkoituksena on myös kunnioittaa Suomen kieliryhmien yhteistä kaksikielistä isänmaata.

Isänpäivää vietetään Suomessa kaikkien isien kunniaksi marraskuun toisena sunnuntaina. 
https://www.google.fi/url?sa=t&source=web&rct=j&url=http://www.perhekerho.net/askartelu/isanpaivakortti.htm&ved=2ahUKEwjJ-qfji9baAhVGkiwKHSCJAuwQFjAKegQIBxAB&usg=AOvVaw1JB1DZtFoWtU9A0ZBVMO_f

Päivää vietetään YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen hyväksymisen kunniaksi kaikkialla maailmassa.

Päivän tavoitteena on tuoda esiin lapsen oikeuksien sopimusta ja herättää keskustelua lasten hyvinvointiin liittyvistä asioista sekä Suomessa, mutta myös ympäri maailman.

Itsenäisyyspäivään kuuluu traditioina mm. kynttilöiden sytyttäminen, lipunnosto Tähtitorninmäellä, Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Tuomiokirkossa sekä Itsenäisyyspäivän vastaanotto eli Linnan juhlat, johon tasavallan presidentti kutsuu ansioituneita suomalaisia.

Itsenäisyyspäivä on vapaapäivä.

Kansallissäveltäjä ja suuri sinfonikko

Johan Christian Julius Sibelius syntyi Hämeenlinnassa musiikkia harrastavaan ruotsinkieliseen perheeseen. Alunperin hänen aikomuksensa oli ryhtyä lukemaan lakia, mutta musiikki vei mennessään. Niinpä hän alkoi opiskella Helsingin musiikkiopistossa (nykyisessä Sibelius-akatemiassa) säveltäjä Martin Wegeliuksen johdolla.

Nimi Jean juontaa juurensa Sibeliuksen sedän, myöskin Johan Sibeliuksen, jäämistöön. Sibelius alkoi käyttää opiskeluvuosinaan sedältään jääneitä käyntikortteja, joissa nimi oli silloisen muodin mukaisesti kirjoitettu ranskalaisittain Jean.

1880-luvun loppupuoli merkitsi Sibeliukselle myös elinikäisen ystäväpiirin muodostumista eri alojen taiteilijoiden, kuten Akseli Gallen-Kallelan, Eero Järnefeltin ja Eino Leinon, kanssa.

Helsingin jälkeen opinnot jatkuivat mm. Wienissä, jossa Sibelius tutustui moniin aikansa tunnettuihin säveltäjiin. Etäisyys kotimaasta herätti myös suuren kiinnostuksen suomalaista kulttuuria ja perinnettä kohtaan. Vuonna 1892 kantaesityksensä saikin Kullervo-sinfonia, joka oli Sibeliuksen uran läpimurto. Samana vuonna hän meni naimisiin Eero Järnefeltin siskon Aino Järnefeltin kanssa.

Suomalaiset kaipasivat kansallistunnon vahvistusta etenkin Venäjän keisarin antaman manifestin jälkeen helmikuussa 1899. Autonomiaa kaventava säädös tulkittiin sortotoimeksi Suomen itsehallintoa kohtaan. Sibeliuksen isänmaallinen musiikki, erityisesti vuonna 1900 sävelletty Finlandia, vastasi tähän tarpeeseen. Sibeliuksesta tulikin lähes kansallissankari.

1904 Sibelius muutti Tuusulanjärvelle uuteen kotiin, joka nimettiin Sibeliuksen puolison mukaan Ainolaksi. Näin Sibeliuksesta tuli osa Tuusulanjärven taiteilijayhteisöä, johon kuuluivat monet Helsingin opiskeluaikojen ystäväpiirin jäsenistä.

Sibeliuksen sävellystyön tuottoisimmat vuodet ajoittuvat 1900–1930-luvuille. Ikuiseksi arvoitukseksi on jäänyt kahdeksas sinfonia, jonka Sibeliuksen uskotaan polttaneen. Sen sisällöstä, kohtalosta ja keskeneräisyydestä ei ole koskaan saatu varmuutta.

Kansainvälisesti arvostettu säveltäjä menehtyi aivoverenvuotoon vuonna 1957 ja hänet haudattiin Ainolaan. Talo on toiminut museona vuodesta 1974.

Sibeliuksen musiikki jatkaa elämäänsä

Sibeliusta levytetään yhä paljon, ja hänen vaikutuksensa näkyy edelleen useiden nykysäveltäjien työssä sekä Suomessa että ulkomailla. Joskus hänen varjonsa on koettu olevan kotimaassa liiankin ison.

Varsinaista koulukuntaa Sibeliukselle ei koskaan syntynyt, mutta laajasta ja omintakeisesta tuotannosta on moni säveltäjä löytänyt oman inspiraation kohteensa. Erityisesti sinfoniamusiikin luojana ja uudistajana Sibelius on alansa merkittävimpiä nimiä.

Sibeliuksen monipuolisuudesta kertoo se, että häntä on kuvailtu sekä konservatiiviseksi että vallankumoukselliseksi. Jälkimmäisestä, Sibeliuksen modernista perinnöstä, tehdään löytöjä yhä edelleen.