Molekyylit by

Heikot sidokset

adambghila — 2025-01-21 11:41:15 UTC

vetysidos

adambghila — 2025-01-21 11:41:50 UTC

Dipoli-dipolisidos

adambghila — 2025-01-21 11:42:53 UTC

sidos

olavinissinen — 2025-01-21 11:57:28 UTC

Mikä on vetysidos

mitjajuntunen — 2025-01-21 12:01:18 UTC

Vetysidos on happi, typpi tai fluoriatomiin liittyneen vetyatomin ja toisen happi, typpi tai fluoriatomin vapaan elektroniparin välinen elektrostaattinen vetovoima.

olavinissinen — 2025-01-21 12:01:48 UTC

Nestemäisessä ja kiinteässä olomuodossa molekyylien välillä on heikoiksi sidoksiksi kutsuttuja sähköisiä vetovoimia. Niitä kutsutaan heikoiksi, koska ne ovat selvästi heikompia kuin atomien ja ionien väliset vahvat sidokset. Heikkoja sidoksia ovat dipoli-dipolisidos, vetysidos ja dispersiovoimat.

olavinissinen — 2025-01-21 12:04:23 UTC

Dipoli-dipolisidos on molekyylien välinen kemiallinen sidos. Dipoli-dipolisidoksiksi kutsutaan pysyvistä dipoleista aiheutuvia molekyylien välisiä vetovoimia. Vetovoimien suuruus riippuu dipolien välisistä etäisyyksistä ja dipolien suuntautumisesta.^[1] Dipoli-dipolisidos syntyy, kun poolisen molekyylin pysyvät dipolit vetävät puoleensa muita molekyylejä siten, että molekyylin positiivisesti varautunut pää vetää puoleensa molekyylin negatiivisesti varautunutta päätä ja negatiivinen positiivisesti varautunutta päätä. Tällöin sanotaan molekyylin eri osien olevan osittaisvarauksen sijaintipaikkoina, vaikka tämä varausero johtuukin elektronin (jolla on määrätty varaus) funktion epätasaisesta avaruudellisesta sijoittumisesta molekyylissä. Kun osittaisvarausta on molekyylissä siten että se on avaruudellisesti enemmän suuntautunut tiettyyn suuntaan, se voi muodostaa dipoli-dipolisidoksen.

Mistä vetysidokset syntyy?

mitjajuntunen — 2025-01-21 12:05:08 UTC

Vetyatomilla on osittain positiivinen varaus ja näin se vetää puoleensa negatiivisesti varautunutta elektronegatiivista atomia.