https://padlet.com/milla_uusitupa/1cdl2790m43p Tämä alue on sitä varten, että tällä voi esittää kysymyksiä kurssin sisällöistä, pohdiskella yleisemmin kieltä ja kieliopillisia rakenteita sekä kommentoida muiden kirjoituksia. KIRJOITUSOHJE: Kaksoisklikkaus luo uuden kirjoituslaatikon, johon voit kirjoittaa (nimelläsi tai nimettömänä) kysymyksesi tai pohdintasi. Kirjoituslaatikko syntyy myös klikkaamalla oikeassa alareunassa olevaa plussaa. VASTAUSOHJE: Jos haluat vastata toisen kirjoittamaan kysymykseen, luo ensin uusi kirjoituslaatikko ja kirjoita vastauksesi siihen. Tämän jälkeen valitse alkuperäisestä kysymyslaatikosta "Lisää toimintoja" > "Connect to a post" ja paina sitten oman vastauslaatikkosi kohdalla "Connect". Tämä toimintopolku luo nuolen alkuperäisestä kysymyslaatikosta vastauslaatikkoosi. TEKSTILAATIKKOJA VOI LIIKUTELLA VETÄMÄLLÄ. en-us 2017-09-11 05:15:54 UTC 2017-11-27 12:05:25 UTC hello@padlet.com https://padlet.com/milla_uusitupa/1cdl2790m43p/wish/186312312 2017-09-11 11:33:05 UTC https://padlet.com/milla_uusitupa/1cdl2790m43p/wish/186312312 https://padlet.com/milla_uusitupa/1cdl2790m43p/wish/186312416 2017-09-11 11:33:38 UTC https://padlet.com/milla_uusitupa/1cdl2790m43p/wish/186312416 https://padlet.com/milla_uusitupa/1cdl2790m43p/wish/186719434 Ovatko salkkumorfit ja vartaloallomorfit affikseja?]]> 2017-09-12 11:39:22 UTC https://padlet.com/milla_uusitupa/1cdl2790m43p/wish/186719434 https://padlet.com/milla_uusitupa/1cdl2790m43p/wish/187046224 Salkkumorfit ovat, vartaloallomorfit eivät.

Katsomamme esimerkit salkkumorfeista (eli monikon -t ja monikon genetiivin -ten) ovat affikseja eli ne edustavat sidonnaista kieliopillista morfeemia. Koska ne liittyvät sanavartalon perään, niitä voi vielä tarkemmin kutsua suffikseiksi.

Vartaloallomorfit eivät sen sijaan ole affikseja, koska ne eivät ole taivutustunnuksia tai sananmuodostuselementtejä. Kysymys on kuitenkin hyvä, koska vartaloallomorfitkin voivat olla sidonnaisia (esim. käde-) eli sellaisia, jotka eivät voi esiintyä itsenäisinä sananmuotoina ilman muita morfeemeja (esim. käde+n).]]> 2017-09-13 05:51:32 UTC https://padlet.com/milla_uusitupa/1cdl2790m43p/wish/187046224 https://padlet.com/milla_uusitupa/1cdl2790m43p/wish/189202577 2017-09-20 07:43:23 UTC https://padlet.com/milla_uusitupa/1cdl2790m43p/wish/189202577 https://padlet.com/milla_uusitupa/1cdl2790m43p/wish/190365383 Kaikista sananmuodoista löytyy sanavartalo, kun siitäerottaa taivutusmorfeemit ja liitteet (esim. sananmuodon lauantaina sanavartalo on lauantai ja sananmuodon näpyttelen sanavartalo on näpyttele). Sen sijaan kantasana on vain johtamalla muodostetuilla sanoilla (esim. kirjaston kantasana on kirja). Sekä kantasana (kirja) että johdos (kirjasto) taipuvat, joten niiden taivutusmuodoista löytyy myös sanavartalo.]]> 2017-09-23 10:24:27 UTC https://padlet.com/milla_uusitupa/1cdl2790m43p/wish/190365383 https://padlet.com/milla_uusitupa/1cdl2790m43p/wish/192740823 2017-10-01 09:43:57 UTC https://padlet.com/milla_uusitupa/1cdl2790m43p/wish/192740823 https://padlet.com/milla_uusitupa/1cdl2790m43p/wish/195909507 Lammasten, lampaitten, lampaiden...? Entä sana hammas?]]> 2017-10-11 07:44:52 UTC https://padlet.com/milla_uusitupa/1cdl2790m43p/wish/195909507 https://padlet.com/milla_uusitupa/1cdl2790m43p/wish/195909997 1. Tarkoittaako vokaalisoinnun neutraalistuminen siis sitä, että jos esim. y neutraalistuu ainoana etuvokaalina, se voi esiintyä a:n kanssa? Vaikuttaako tähän tavuraja? Mitä tarkoitetaan yhdistämättömällä sanalla (kun yhdistämättömässä sanassa ei voi esiintyä yht'aikaa etisiä ja takaisia sointuvokaaleja)?
2. Miten voi tunnistaa, että kyseessä on sekaparadigma? Sitä on vaikea hahmottaa.]]> 2017-10-11 07:46:38 UTC https://padlet.com/milla_uusitupa/1cdl2790m43p/wish/195909997 https://padlet.com/milla_uusitupa/1cdl2790m43p/wish/196695531 1. Yhdistämätön sana tarkoittaa muita kuin yhdyssanoja. Yhdyssanoissahan voi olla sekä etu- että takavokaaleja: lisätarve, jääkaappi, jäätelökakku, iltatyö, maanselkä jne. Yhdyssanaa taivutettaessa taivutussuffiksit noudattavat yhdyssanan viimeisen osan sointua: sanotaan siis lisätarvetta mutta maanselkää ja jääkaapissa mutta iltatöissä.

"Vokaalisoinnun neutraalistuminen" koskee tiettyjä lainasanoja, jotka eivät ole täysin mukaantuneet suomen vokaalisointuun. Niissä esiintyy sekä etuvokaali y ja takavokaali. Luennolla oli esimerkkisanoina analyysi ja molekyyli. Tällaiset sanat voivat saada joko etu- tai takavokaalisen taivutussuffiksin (analyysissa tai analyysissä), vaikka yhdyssanojen mallin mukaan (ks. vastauksen alku) sanavartalon viimeisen sointuvokaalin pitäisi määrätä, onko taivutussuffiksi etu- vai takavokaalinen. Sananmuodossa analyysissa voidaan siis sanoa, että y on neutraalistunut, koska sana ei saakaan etuvokaalista päätettä -ssä.

2. Sekaparadigmaa ei helposti huomaakaan, ellei asiaan tarkoituksella kiinnitä huomiota. Esimerkkisanaparissamme parata ja parantua käytämme niin sulavasti eri paradigmoihin kuuluvia taivutusmuotoja, että kuvittelemme taivuttavamme vain yhtä ja samaa verbiä - nimittäin verbiä parantua. :)

Sekaparadigman huomaa, kun sanaa alkaa taivuttaa: parantua on u-vartaloinen ja parata e-vartaloinen (muodosta siis merkkimuodot!). Ne kuuluvat eri taivutustyyppeihin, joistapuhumme viimeisellä luennolla 31.10.

Sekaparadigmoja on myös nomineissa. Voit kokeilla taivuttaa esim. sanoja kannel ja kantele sekä vemmel ja vempele. Tietyt taivutusmuodot on yleisempää muodostaa yhdestä vartalosta ja tietyt toisesta. Sanakirjasta voi olla apua: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80.]]> 2017-10-13 05:43:09 UTC https://padlet.com/milla_uusitupa/1cdl2790m43p/wish/196695531 https://padlet.com/milla_uusitupa/1cdl2790m43p/wish/196698261 Juuri noin. :) Lammas- ja hammas-sanoista on mahdollista muodostaa useampia monikon genetiivimuotoja. Toiset ovat yleisemmässä käytössä, toisia kuulee harvemmin. Harjoittelemme monikon genetiivin muodostamista ensi viikon harjoitusryhmissä.]]> 2017-10-13 06:17:51 UTC https://padlet.com/milla_uusitupa/1cdl2790m43p/wish/196698261 https://padlet.com/milla_uusitupa/1cdl2790m43p/wish/199885939 2017-10-24 08:37:53 UTC https://padlet.com/milla_uusitupa/1cdl2790m43p/wish/199885939 https://padlet.com/milla_uusitupa/1cdl2790m43p/wish/199896990 Yksittäis-k:n heikkoasteisena vastineena on nykykielessä tavallisesti kato, ei siis mikään muu äänne. Esim. käke+nä : käe+n. Sen sijaan esimerkiksi yksittäis-t:n heikkoasteisena vastineena on nyky-yleiskielessä d. Esim. käte+nä : käde+n.]]> 2017-10-24 09:24:52 UTC https://padlet.com/milla_uusitupa/1cdl2790m43p/wish/199896990 https://padlet.com/milla_uusitupa/1cdl2790m43p/wish/204765280 Mistä saa selville kuuluuko  sanan eri muodot samaan paradigmaan esim. kädellä/käsistä.]]> 2017-11-08 12:18:48 UTC https://padlet.com/milla_uusitupa/1cdl2790m43p/wish/204765280 milla_uusitupa https://padlet.com/milla_uusitupa/1cdl2790m43p/wish/206018208 Kaikki saman sanan (eli lekseemin) mahdolliset taivutusmuodot kuuluvat samaan paradigmaan.  Olennaista on tietää, mitkä suomen sanat taipuvat ja miten. Tunneilla katsomissamme tehtävissä oli esim. sti-adverbejä ja itse-prolatiivi. Vaikka niiden kohdalla voi yleensä selvästi erottaa kantana olevan nominin, ne eivät kuulu sanan paradigmaan, koska niitä ei katsota nominien sijamuodoiksi.  Vihjeenä toimii näiden kyseisten esimerkkien kohdalla myös lauseenjäsentehtävä: Kun sanaa taivutetaan, sen sanaluokka säilyy. Kun sanasta johdetaan uusi sana, sen sanaluokka voi muuttua, jolloin sitä voidaan käyttää myös erilaisissa lauseenjäsentehtävissä kuin kantasanaa.

Kädellä ja käsistä ovat käsi-susbtantiivin taivutusmuotoja molemmat. Heikkoasteinen vokaalivartalo käde- löytyy yksikön genetiivistä (merkkimuodot!). Monikon elatiivissa (ja yleensäkin monikossa paitsi monikon nominatiivissa) on tapahtunut monikon i:n edellä ti>si-muutos, minkä takia sananmuodosta käsistä löytyy konsonanttivartalo käs- eikä kät- (vrt. yksikön partitiivi eli merkkimuoto, josta löytyy konsonanttivartalo kät+tä).]]> 2017-11-12 18:53:10 UTC https://padlet.com/milla_uusitupa/1cdl2790m43p/wish/206018208 https://padlet.com/milla_uusitupa/1cdl2790m43p/wish/206841374 Nut-partisiipilla on assimilaatiotapauksia, kuten "ollut" ja "purrut". Analysoidaanko nämä muodot kuitenkin NUT-partisiipeiksi, vaikka eivät niiltä näytä? Entäs VA- partisiipista muodostuneet "käypä" ja "voipa", voiko ne analysoida VA-partisiipeiksi?]]> 2017-11-14 17:12:02 UTC https://padlet.com/milla_uusitupa/1cdl2790m43p/wish/206841374 milla_uusitupa https://padlet.com/milla_uusitupa/1cdl2790m43p/wish/206855665 Ehdottomasti! Onhan meillä lukuisia muitakin morfeemeja, joilla on useita allomorfeja - ja vieläpä sellaisia, jotka eroavat toisistaan paljon enemmän kuin -nut ja -rut tai -va ja -pa. Esimerkiksi illaltiivillahan on monta keskenään hyvin erinäköistä allmorfia.

VISK:ssa infinitiivien ja partisiippien nimiksi on päätetty ottaa tunnusainekset, koska aikaisemmat nimet perustuivat järjestyslukuihin, mikä ei olleet oikein informatiivisia. "NUT-partisiippi" ja "VA-partisiippi" ovat luokkiensa nimilappuja. Todellisella kielenkäytössä ne kuitenkin voivat reaalistua myös muissa muodoissa. Tämä näkyy myös partisiippeja taivuttaessa: nukku+nut : nukku+nee+n; nukku+va : nukku+v+i+na.]]> 2017-11-14 17:35:08 UTC https://padlet.com/milla_uusitupa/1cdl2790m43p/wish/206855665 https://padlet.com/milla_uusitupa/1cdl2790m43p/wish/209008040
Jos tentissä kysytään esimerkiksi, millainen vokaali on "a", niin riittääkö vastaukseksi että se on illabiaalinen, väljä takavokaali, vai pitääkö osata selittää, miksi se on esimerkiksi väljä?]]> 2017-11-21 09:32:57 UTC https://padlet.com/milla_uusitupa/1cdl2790m43p/wish/209008040 https://padlet.com/milla_uusitupa/1cdl2790m43p/wish/209091454 Voidaanko keskiviikkona käydä vielä läpi, että miten tunnistaa astevaihtelun pääsäännön toteutumisen (vahvan ja heikon asteen)? Lisäksi toivoisin, että käytäisiin vielä läpi passiivin tunnukset (jos on aikaa, astevaihtelun pääsäännön toteutuman tunnistaminen tuntuu vaikeammalta).]]> 2017-11-21 14:04:03 UTC https://padlet.com/milla_uusitupa/1cdl2790m43p/wish/209091454 https://padlet.com/milla_uusitupa/1cdl2790m43p/wish/209365473 Riittää.]]> 2017-11-22 08:53:59 UTC https://padlet.com/milla_uusitupa/1cdl2790m43p/wish/209365473 https://padlet.com/milla_uusitupa/1cdl2790m43p/wish/210298173 Tentin kertauslistassa puhuttiin astevaihtelun kohdalla "tärkeimmistä näennäisistä poikkeuksista", mitkä siis noudattavat pääsääntöä vaikkei siltä näytäkkään. Esimerkkejä näistä? En keksinyt yhtäkään.

]]> 2017-11-27 09:02:18 UTC https://padlet.com/milla_uusitupa/1cdl2790m43p/wish/210298173 https://padlet.com/milla_uusitupa/1cdl2790m43p/wish/210348692 Nomineista esimerkiksi sopii vanhat konsonanttiloppuiset sanat (esim. sade) ja verbeistä supistumaverbit (esim. luvata).]]> 2017-11-27 12:02:59 UTC https://padlet.com/milla_uusitupa/1cdl2790m43p/wish/210348692